Maahanmuuttokriitikot pääsivät vaaleissa entistä enemmän julkisuuteen

TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 7.5.2012

Julkaisuvapaa maanantaina 7.5.2012 klo 12.30

Julkinen maahanmuuttokeskustelu kiristyi ja polarisoitui Suomessa entisestään vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltävänä aikana. Samaan aikaan myös vihapuhe ja rasismi nousivat merkittäviksi uutis- ja keskustelunaiheiksi.

- Sen lisäksi, että suomalaisessa journalismissa sallitaan nyt entistä kriittisempiä äänenpainoja maahanmuutosta puhuttaessa, siellä on opittu tunnistamaan vihapuheeseen liittyvät ongelmat ja pohtimaan niiden seurauksia, arvioi vastaava tutkija Mari Maasilta.

Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa valmistuneen, Helsingin Sanomain säätiӧn rahoittaman tutkimuksen mukaan perussuomalaiset saivat rauhassa dominoida vaalien alla käytävää maahanmuuttokeskustelua, sillӓ suurten puolueiden edustajat välttelivät aiheen käsittelyä julkisuudessa. Suuret puolueet eivat myöskään juuri ottaneet kantaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan tai tehneet ehdotuksia maassa jo olevien siirtolaisten työllistämiseksi.

Osasyyllisiä keskustelun polarisoitumiseen olivat myӧs toimittajat, sillӓ muiden puolueiden ehdokkaita ei hiillostettu maahanmuuttoaiheen yhteydessä samalla tavoin kuin perussuomalaisia.

Ӓäriliikkeet esillä valtajulkisuudessa

Maahanmuuttokeskustelun muutos näkyy myös siinä, että nykyisin valtajulkisuus antaa tilaa ääriliikkeiden edustajille ja maahanmuuttopolitiikan suorasanaisellekin arvostelulle. Esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä nähtiin keskustelijoina televisio-ohjelmissa vaaleja edeltävänä aikana.

- Maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat perustelleet aggressiivista nettikirjoitteluaan sillä, että valtamediassa ei sallita maahanmuuttopolitiikan arvostelua. Tällaiselle väitteelle ei tutkimuksen mukaan ole ainakaan viime vuosina perusteita, sanoo Maasilta.

- Keskustelu ääriliikkeistä on tӓrkeӓӓ, sillä sen avulla voidaan tuoda esiin, että myӧs Suomessa on ilmiӧitä, joista on syytä olla yhtӓ huolissaan kuin maan ulkopuolelta tulevista terroriuhista, kuten viime kesӓn Norjan joukkomurha on osoittanut.

Puolen vuoden mediaseurantajaksolle osui useita tapauksia, joissa verkossa alun perin julkaistut uhkailut tai rasistinen kielenkäyttӧ nousivat valtamediassa uutisiksi. Uutiset puolestaan saivat aikaan runsaasti kommentointia ja keskustelua seka perinteisessä etta sosiaalisessa mediassa.

- Tätä voidaan pitää erittäin myönteisenä kehityksenä siihen nӓhden, kuinka vaiettu ilmiӧ suomalaisen yhteiskunnan rasistisuus on aiemmin mediassa ollut, sanoo Maasilta.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttopolitiikka ei vaalikampanjoinnissa noussut aivan niin hallitsevaksi teemaksi kuin alun perin odotettiin, koska Euroopan talousongelmat kӓrjistyivät juuri vaaleja edeltävänä aikana. Lisäksi Japanin maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimalavuoto toivat keskusteluun energiapolitiikan, joka muutoin olisi jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tutkimus julkistetaan maanantaina 7.5. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämässä Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä, jonka yhteydessä pidetään myös lehdistötilaisuus kello 12.30 (Elokuvateatteri Tennispalatsi, VIP. Lounge, 3 krs).

Tutkimukseen liittyvä kirja Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Toim. Mari Maasilta Tampere University Press, 2012. Hinta 28 euroa, tilattavissa Tiedekirjakauppa TAJUsta, puh. 040 190 9800, taju@uta.fi tai http://granum.uta.fi

Lisätietoja:
Mari Maasilta, puh. +256 774 390 028, mari.maasilta@uta.fi
Susanna Vehmas, COMET-tutkimuskeskus, puh. 040 1901 367, susanna.vehmas@uta.fi
Paula Haara, COMET-tutkimuskeskus, puh. 03 3551 4074, paula.haara@uta.fi