Aidosti pettyneiden palaute on poliitikoille raskainta

TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 23.5.2012

Julkaisuvapaa maanantaina 28.5.2012 klo 14

Poliitikot ja aktivistit kokevat raskaimmaksi kansalaispalautteen, josta näkee palautteen antajan olevan aidosti pettynyt tai vihainen. Sen sijaan aivan tolkuton ja solvaava vihapuhe opitaan nopeasti jättämään omaan arvoonsa. Poliitikkoja rasittavat julkisuudessa vellovat skandaalit, mutta omaan mediakohteluunsa he ovat yleensä melko tyytyväisiä. Kansalaisaktiiveja puolestaan turhauttaa se, ettei mediassa aina tunnisteta heidän asiantuntemustaan vaan heitä saatetaan pitää yksisilmäisinä kohkaajina.

Poliitikkojen ja aktivistien kokemukset käyvät ilmi Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET) valmistuneesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin 14 kansanedustajaa ja 12 kansalaisaktiivia sekä analysoitiin kesällä 2010 käytyä keskustelua julkisen kerjäämisen kieltämisestä. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä motivoi ihmisiä yhteiskunnallisesti aktiiveiksi, kuinka palkitsevaksi tai riskialttiiksi he kokevat julkisen osallistumisen ja millaiseksi he kokevat nykyisen poliittisen mediakulttuurin. Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.

Tutkimus toi esiin kolme suomalaiselle demokratialle kielteistä trendiä, joiden kuitenkin katsottiin olevan melko hyvin hallinnassa. Median viihteellistymisen ja skandaalihakuisuuden lisääntymisen uskottiin heikentäneen politiikan mainetta niin, että se jossain määrin rajaa politiikkaan haluavien määrää. Toiseksi huolenaiheeksi koettiin mediajulkisuuden tärkeys politiikassa menestymiselle. Ehdokaslistoille etsitään julkisuudesta jo ennestään tunnettuja ihmisiä, ja heidän asiaosaamisensa tai aatteellinen näkemyksensä voi ainakin aluksi olla ohutta. Silti, kuten yksi haastatelluista poliitikoista sanoi, "enemmistö on aina kuitenkin semmoinen, että pystyy järkeviä päätöksiä tekemään". Kolmanneksi kielteiseksi trendiksi tunnistettiin yleisen keskustelukulttuurin aggressivoituminen. Siihenkin haastatellut poliitikot ja aktivistit suhtautuivat rauhallisesti eivätkä halunneet antaa sen vaikuttaa toimintaansa.

Julkisuudesta tunnetut poliitikot ja aktivistit pitävät tunnettuuttaan luonnollisena osana elämää ja myös merkkinä onnistumisesta työssä. Monet kuitenkin myöntävät jonkinlaiseksi stressiksi sen, että vapaa-ajallakin tekemiset pannaan merkille ja mikä vain voi nousta myös uutisotsikoihin. Palkitsevaksi koettiin se, kun onnistuu sanomaan julkisuudessa jotain nasevaa tai ylipäätään saa haluamiaan asioita esille.

Yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen näyttää johtavan arvomaailma, jossa osallistumista pidetään tärkeänä ja jossa hyvän yhteiskunnan rakentaminen ja kansalaisvastuun kantaminen nähdään arvokkaaksi - riippumatta siitä, millaisia arvoja "hyvä yhteiskunta" kunkin yksilön mielessä sisältää. Poliitikot ja aktivistit poikkeavat tässä yllättävänkin vähän toisistaan, vaikka heidän toimintatapansa ja suhteensa julkisuuteen eroavat monin tavoin.

Lisätietoja:
Yliopistotutkija Esa Reunanen, p. 0400 837 854, esa.reunanen@uta.fi

Tutkija Auli Harju, p. 044 587 7061, auli.harju@uta.fi

Tutkimuksesta tehty kirja Media iholla. Politiikan julkisuus kansanedustajien ja aktivistien kokemana esitellään julkistamisseminaarissa maanantaina 28.5. klo 14 -16 Päivälehden museossa Helsingissä (Ludviginkatu 2 -4). Kommenttipuheenvuoron esittävät Suomen Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi, MTV3:n politiikan toimituksen päällikkö Timo Haapala ja Greenpeace Internationalin ilmastopolitiikan asiantuntija Kaisa Kosonen. Puheenjohtajana on Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari. Ilmoittautumiset: sirpa.ervasti@hs.fi (puh. 09 122 2700).

Kirjan myynti ja arvostelukappaleet:
Tiedekirjakauppa TAJU, taju@uta.fi (puh. 040 190 9800)

Kirjan verkkoversio on osoitteessa http://tampub.uta.fi (löytyy hakusanalla Reunanen 28.5. klo 14 jälkeen).