Pelastustoimen alueellistaminen oli onnistunut ratkaisu
Uuden tutkimuksen mukaan pelastustoimen alueellistaminen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Pelastustoimi siirtyi kunnilta 22 alueellisen pelastuslaitoksen hoidettavaksi vuoden 2004 alussa.
– Sitä voidaan pitää onnistuneena uudistuksena – innovaationa, joka on edistänyt voimavarojen tehokasta käyttöä sijoittamalla pelastusyksiköitä eri alueille olemassa olevien riskien mukaan, tutkijat toteavat.
Samaa mieltä ovat tutkimuksessa haastatellut pelastusjohtajat, jotka niin ikään arvioivat pelastustointa onnettomuuksien todennäköisyyksien ja riskien näkökulmasta. Sen sijaan kuntien näkemykset eroavat suuresti pelastusjohtajista, eivätkä kaikki kunnat jaa näkemystä pelastustoimen palvelutason parantumisesta.
Alueellistamisen vaikutuksia on seurattu Tampereen yliopistossa 2000-luvun alusta lähtien. Seurantatutkimuksen kolmas raportti julkaistiin 11.9.2012.
Maaseutukunnat pettyneitä uudistukseen
Tutkimus kertoo, että etenkin isot ja väkirikkaat pelastusalueet ovat onnistuneet alueellistamisen tavoitteessa eli hyödyntämään tehokkaasti resursseja kuten paloasemia, kalustoa ja pelastusyksiköitä. Tutkijoiden mukaan tässä näkyvät alueellistamisen hyödyt, sillä kuntavetoinen pelastustoimi ei kykenisi samanlaiseen tehokkuuteen.
Lisäksi pelastustoimen palvelutaso onnettomuuksien ehkäisyssä on tutkimuksen mukaan parantunut. Valtakunnallisesti keskimääräinen toimintavalmiusaika ei ole muuttunut, mutta alueittain toimintavalmiudessa havaittiin nopeutumista. Toimintavalmiusaika on lyhentynyt etenkin Keski-Suomessa.
Kuntavastaajien mukaan ongelmana on se, etteivät pelastusalueen jäsenkunnat pysty vaikuttamaan pelastustoimen kehittämiseen kunnan alueella. Kunnat myös katsovat, että pelastustoimen kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti ja rasittavat kuntataloutta.
Kuntien välillä on kuitenkin eroja. Kaupunkikunnat arvioivat myönteisemmin palvelutason paranemista kuin maaseutukunnat, joissa myös kunnan maksuosuuksien kasvua ajatellaan kriittisemmin.
Vuorovaikutusta täytyy parantaa
Tutkijat ehdottavat pelastuslaitosten ja kuntien vuorovaikutuksen parantamista, sillä nyt kuntakeskeisen ajattelutavan ja alueellisen näkökulman välillä on eroja, jotka voivat haitata sopijakuntien ja pelastuslaitosten yhteistyötä
– Tiedonvälitystä, keskusteluja, neuvottelukäytäntöjä tulisi oleellisesti parantaa, tutkijat ehdottavat.
Nyt julkaistu tutkimuksen viimeinen raportti käsitteli muutoksia ja eri toimijoiden kokemuksia vuosina 2007–2010. Tutkimuksen tekivät hallintotieteiden tohtori, yliopistotutkija Olavi Kallio Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja hallintotieteiden tohtori Reijo Tolppi, joka työskentelee rehtorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.
Tutkimus perustui viiden pelastustoimen alueen kuntien tilasto-, kysely- ja haastattelutietoihin. Tutkimuksen rahoitti palosuojelurahasto.
Julkaisun tiedot:
Kallio, Olavi, Tolppi Reijo, Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen. Muutoksia ja kokemuksia aluepelastuksesta 2004-2010. Seurantatutkimuksen 3. vaiheen loppuraportti. Suomen Kuntaliitto 2012.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Olavi Kallio, Tampereen yliopisto, 050 318 5979, olavi.kallio@uta.fi
rehtori Reijo Tolppi, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 010 383 5210
