Väitös: ASLAK-kuntoutus vahvistaa kuntoutujan hyvinvointia mutta ei pure työoloihin

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia ja terveyttä. Tulos esitetään Maija Tirkkosen psykologian väitöksessä, joka tarkastettiin Tampereen yliopistossa 21.9.2012.

Työhyvinvointi vahvistui kaikkiaan 72 %:lla kuntoutukseen osallistujista. Sen sijaan tutkimus osoitti, etteivät positiiviset vaikutukset ulottuneet työoloihin, vaan tämä vaatii kuntoutujan ja työpaikan yhteistyötä.

– ASLAK-kuntoutujat tarvitsevat työpaikan tuen tavoitteiden asettamiselle ja niiden toteuttamiselle. Kuormittavien tekijöiden rajaamiseen tai työtä tukevien voimavarojen vahvistamiseen tarvitaan mukaan kuntoutujien esimiehet. Nyt työhön liittyvät ratkaisut jäävät liiaksi kuntoutujan omalle vastuulle, Tirkkonen sanoo.

Tutkimus kertoo, että ASLAK-kuntoutujien stressi ja tarve palautua työperäisestä väsymyksestä vähenevät. Samoin koettu työkyky ja terveys vahvistuvat, positiivinen mieliala lisääntyy ja unen laatu paranee. Kuntoutus vahvistaa ennen kaikkea koettua työkykyä.

Tutkimus selvitti ASLAK-kuntoutuksen vaikutusta työhyvinvointiin työpsykologisin mittarein siten, että verrattiin kuntoutujien (N=148) ja vertailuryhmän (N=34) tuloksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007–08 Siuntion Hyvinvointikeskuksen esimiesten ja asiantuntijoiden ASLAK-kursseilla. 

Motivaatio ja työpaikan tuki auttavat kuntoutujaa

Kursseille osallistuneet muun muassa selkiyttivät työn tärkeysjärjestyksiä ja työnjakoja. Monet tarkistivat suhtautumistaan työpaineisiin ja omaan vaatimustasoonsa. Kuntoutuksesta hyötyivät erityisesti ne, jotka tekivät hyvinvointia tukevia muutoksia työoloissa ja jotka opettelivat käyttämään vapaa-aikaa tehokkaammin palautuakseen työperäisestä väsymyksestä. Väitöstutkimuksessa esitetään, että juuri palautumisen tehostaminen vahvistaa olennaisesti hyvinvointia.

– Eniten hyötyi 10 %:n ryhmä, jonka hyvinvointi oli kuntoutuksen alussa jo selvästi heikentynyt. Se koheni selvästi seurannan aikana. Ilmeisesti tällä ryhmällä oli vahva oma motivaatio ja riittävä työpaikan tuki tarvittaville muutoksille, Tirkkonen pohtii.

Myös suuressa ryhmässä (62 % osallistujista) hyvinvointi koheni monipuolisesti, vaikka ryhmän työhyvinvointi ei ollut heikentynyt ennen kuntoutukseen pääsyä.

– Tämän ryhmän tulos korostaa varhaisten toimenpiteiden tärkeyttä. Työhyvinvoinnin heikkeneminen kannattaa pysäyttää alkuunsa, Tirkkonen korostaa. 

ASLAK -kuntoutus on tarkoitettu työssä käyville, joiden työhyvinvointi uhkaa heikentyä mutta joilla ei ole pitkiä sairauslomia tai riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää osallistujien terveyttä, vahvistaa työ- ja toimintakykyä sekä luoda edellytyksiä työkyvyn pitkäaikaiselle säilyttämiselle.

Väitöskirja:
Tirkkonen, Maija, ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti. Acta Universitatis Tamperensis; 1762. Tampere University Press 2012.
Väitöskirja sähköisessä sarjassa

Lisätietoa:
Maija Tirkkonen, maija.tirkkonen@uta.fi