Varusmiesten tulisi kertoa kiusaamisesta
Vapaaehtoiset naiset silmätikkuina palveluksessa – miehet jättävät kokemansa piiloon
Naisista joka toinen ja miehistä noin kolmannes on kokenut kiusaamista ja eriarvoista kohtelua varusmiespalveluksessa. Tieto tulee esiin lokakuun lopussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin varusmiespalvelusta suorittavien kokemuksia tasa-arvosta ja kielteisestä kohtelusta.
Miesten kielteiset kokemukset ovat useammin jatkuvia ja jäävät osin piiloon.
Epäasiallisesta kohtelusta ilmoitetaan useimmiten vertaiselle palveluksessa tai läheiselle palveluksen ulkopuolella. Miehet jättävät useammin kertomatta kokemastaan kenelläkään, mutta toisaalta he kertovat kantahenkilökunnalle tai ryhmänjohtajalle useammin kuin naiset. Naiset kokevat saavansa miehiä useammin apua kertoessaan kokemuksistaan.
Tutkijoiden mukaan ongelmiin on vaikea tarttua, jos niistä ei kerrota palveluksen sisäpuolella. Myös puolustusvoimilla olisi nyt mahdollisuus kehittää palvelusolosuhteita. Tutkijat ehdottavatkin, että varusmiesjohtajien koulutuksessa voitaisiin antaa välineitä siihen, kuinka epäasiallinen kohtelu tunnistetaan ja miten siihen puututaan.
Puolustusvoimien ja Tampereen yliopiston yhteinen tutkimushanke toteutettiin Työelämän tutkimuskeskuksessa Tampereella.
Kolmannes naisista kokenut häirintää ja ahdistelua
Eriarvoista kohtelua koettaessa tyypillisin tilanne on tehtävienjako, naisilla toiseksi yleisimmin koulutustilanteet ja miehillä lomien myöntäminen.
Kiusaaminen tarkoittaa naisten kokemana useimmiten epäystävällistä kohtelua, perättömiä huhuja tai nimittelyä. Miehillä yleisimmiksi tavoiksi nousivat nimittely ja epäystävällinen kohtelu.
Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu ovat tutkimuksen mukaan eriarvoista kohtelua ja kiusaamista harvinaisempaa. Naisista 35 prosenttia ilmoitti kuitenkin kokeneensa häirintää ja ahdistelua, kun miehistä vastaavaa koki 14 prosenttia kyselyyn vastanneista.
– Syyksi epäasialliseen kohteluun naiset ilmoittivat ylivoimaisesti yleisimmin sukupuolen, miehet sotilasaseman tai henkilökohtaiset ominaisuudet. Myös fyysinen kunto oli sekä naisilla että miehillä yleisesti ilmoitettu syy, tutkijat kertovat.
Tutkijat korostavat, että kokemuksista huolimatta vapaaehtoiset naiset suhtautuvat yleisesti myönteisesti palvelukseen. Miehillä kokemukset vaikuttavat siten, että arviot palvelusajasta muuttuvat kriittisemmiksi.
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin alkukesällä ja syksyllä 2011. Miesten aineisto koostui seitsemän joukko-osaston kyselyhetkellä palvelleista (7509, joista vastasi 59 %). Jotta naisilta saataisiin riittävä määrä vastauksia, tutkimukseen otettiin mukaan kaikki syksyllä 2011 palvelleet (366, vastausprosentti 72).
Henkilöstö kaipaa työyhteisöön avoimuutta ja joustoa urapolkuun
Tutkimus tarkasteli myös eri henkilöstöryhmien kokemuksia tasa-arvosta ja etsi kehittämiskohteita puolustusvoimissa. Henkilöstön halu keventää organisaation rakenteellista hierarkiaa ja parantaa urakehitystä tulivat keskeisinä asioina esiin.
Miehet yhdistävät kokemansa ongelmat henkilöstöryhmien tasa-arvoon. Siviilit näkevät kohtelunsa ja mahdollisuutensa huonompina kuin sotilailla, tyypillisesti upseereilla, kun taas ali- ja opistoupseerit ovat huolissaan eri henkilöstöryhmien vastakkaisasettelusta organisaatiomuutoksissa.
– Henkilöstön toiveet kohdistuivat organisaation rajojen madaltamiseen ja siihen, että upseereille rakennettuja käytäntöjä ja mahdollisuuksia laajennettaisiin muille henkilöstöryhmille, tutkijat sanovat.
Naiset haluaisivat kehittää sukupuolten tasa-arvoa. Etenkin asiantuntija-, johto- ja toimistotehtävissä toimivat siviilit kokevat eriarvoista kohtelua palkkauksessa, urakehityksessä ja työtehtävien jaossa. Työpaikkakiusaaminen ja sukupuolinen häirintä nousevat ongelmiksi naisilla, jotka työskentelevät sotilastehtävissä ja erityisesti upseerien asemassa.
Syynä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin pidetään puolustusvoimien palkkausjärjestelmän moninaisuutta. Tyytymättömimpiä palkkatasa-arvoon ovat siviilinaiset. Palkkatyytymättömyyteen kytkeytyvät monenlaiset arvostukset, joita eri palkkausjärjestelmiin sisältyy.
– Tehtävän ulkoisten tekijöiden koetaan vaikuttavan sisältöä enemmän palkkaukseen, eikä tehtävien sijoittumista eri palkkausjärjestelmiin pidetä loogisena, tutkijat kertovat.
Kaikille henkilöstöön kuuluville kohdennettuun kyselyyn vastasi 54 prosenttia, joista naisia oli 23 ja miehiä 77 prosenttia. Kommentteja ja kehittämisehdotuksia kertyi kyselyn avovastauksina 1233 kappaletta. Kysely tehtiin ennen puolustusvoimauudistuksen käynnistymistä.
Tutkimusraportin tiedot:
Leinonen, Minna; Nikkanen, Risto; Otonkorpi-Lehtoranta, Katri (2012): Sukupuolten tasa-arvo puolustusvoimissa - Kehittämistarpeiden näkökulma asepalvelusta suorittavien ja henkilöstön kokemuksiin. Työraportteja 88/2012, Työelämän tutkimuskeskus, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto.
