Syvällinen uutisointi kiinnostaa mediassa
Mediaa käytetään vahvasti uutispainotteisesti. Maanantaina 19.11. julkaistun Kelluva kiinnostavuus -kirjan mukaan ihmiset kokevat ”pysyvänsä kärryillä” uutisten avulla ja niiden seuraaminen yhdistää erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä.
Kirjan lähtökohtana on, ettei kiinnostavuus ole tekstin ominaisuus, vaan se syntyy vastaanotossa. Journalismi saa siten merkityksen ihmisten sosiaalisista verkostoista. Yhtenä kiinnostumisen kriteerinä kirja esittääkin, että uutisesta täytyy syntyä vastaanottajalle jotain sanottavaa.
Tutkimuksen perusteella ihmiset seuraavat mediaa odotettua kriittisemmin. Uutisia ja niiden tekijöitä suomitaan rankasti esimerkiksi verkkokeskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa. Tutkimus ei kuitenkaan rajaa kriittisyyttä pelkästään verkkoon, vaan kriittisyys liittyy myös keskusteluihin, joita yhteiskunnallisista ongelmista käydään sosiaalisissa verkostoissa. Medialta saatetaan vaatia vahvempaa tukea ongelmien pohdintaan ja ratkaisuun.
Tutkimukseen osallistuneet halusivat journalismilta syvällisyyttä ja analyyttisyyttä esimerkiksi yhteiskunnan eriarvoistumisen, vanhustenhuollon tai työelämän ongelmien käsittelyyn.
Yhdeksän yleisöryhmää kattava yleisötutkimus toteutettiin vuosina 2009–2010. Ryhmäkeskusteluja järjestettiin yhteensä 77, joissa osassa oli läsnä myös toimittajia ryhmien kotipaikkakuntien sanomalehdistä.
Kelluva kiinnostavuus -kirjan ovat kirjoittaneet tutkijat Heikki Heikkilä, Laura Ahva, Jaana Siljamäki ja Sanna Valtonen. Kirja perustuu Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen Kohti kiinnostavaa journalismia -tutkimusprojektiin, jonka rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.
Heikkilä Heikki, Ahva Laura, Siljamäki Jaana & Valtonen Sanna: Kelluva kiinnostavuus. Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Vastapaino 2012.
