Uusi akatemiatutkija selvittää lasten paikkaa ja roolia poliittisissa yhteisöissä

Kirsi Pauliina Kallio aloitti akatemiatutkijana vuoden alussa.

 

Hallintotieteiden tohtori Kirsi Pauliina Kallio on aloittanut akatemiatutkijan tehtävässä vuoden alussa. Akatemiatutkijana Kallio selvittää lasten ja nuorten poliittista toimijuutta eli yhteiskunnan nuorten jäsenten paikkaa, rooleja ja toimintatapoja. Akatemiatutkijan valinnan teki Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta, ja tehtävä kestää vuoden 2017 loppuun.  

Kallio tutkii lasten ja nuorten asemia, kokemuksia, kehitystä ja toimintaa hallinnon ja arjen politiikan näkökulmista.

– Tutkin sitä, miten lapset ja nuoret kehittyvät ja toimivat poliittisesti ja miten hallinnon politiikka (policy) tunnistaa ja tunnustaa tätä toimijuutta, Kallio kertoo.

Tutkimus tarkastelee lapsia ja nuoria sekä aktiivisina toimijoina että sosiaalistavan toiminnan kohteina. Kallio tutkii myös, millaiseen poliittiseen toimijuuteen lapsia ohjataan esimerkiksi koulussa ja kotona.

Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on käsitys politiikan suhteellisuudesta ja fenomenologisuudesta. Tässä katsannossa poliittisuudelle ei ole selkeää määritelmää, vaan politisoituminen on aina ajallis-paikallisesti kontekstuaalista ja poliittisuus saa merkityksiä kokemusten kautta.

Akatemiatutkija Kallio kehittää myös tutkimusaiheen metodologiaa kansainvälisessä yhteistyössä.

– Tulokset tulevat vaikuttamaan merkittävästi tutkimukseen, jossa ratkotaan poliittisen toimijuuden ja osallistumisen monimutkaista problematiikkaa, Kallio sanoo.

Poliittinen toimija yhteisön arjessa

Aiemmassa tutkimuksessaan Kallio rakensi teoreettisen mallin, johon akatemiatutkijan projekti nyt nojaa. ’Poliittista maailmassa olemista’ auttavat ymmärtämään tutkimuksen keskeiset käsitteet: poliittisuuden eksplisiittisyys ja reflektiivisyys.

Eksplisiittisyydellä Kallio kuvaa tilannetta, jossa asia on yleisesti politisoitunut ja asian poliittisuus on hyvin tiedossa.  Esimerkiksi kaavoitus ja eduskuntaan liittyvä toiminta mielletään automaattisesti poliittiseksi. Kuitenkin on paljon toimintaa, jota ei mielletä poliittiseksi, kuten päiväkodin pihalla lasten kesken tapahtuvat asiat.

– Näiden välissä on harmaata aluetta, jossa asiat ovat politisoitumassa ja niiden poliittisuutta tunnistetaan eri yhteyksissä eri tavoin, Kallio lisää ja mainitsee esimerkiksi lihan syönnin.

Myös toimijat itse mieltävät omaa poliittisuuttaan eritasoisesti. Tässä on Kallion mukaan kyse poliittisen toiminnan reflektiivisyydestä. Poliittista toimijuutta on monenlaista, mikä voidaan tutkimuksessa kontekstin kautta ymmärtää teoriamallin poliittiseksi olemiseksi. Toiminnalla on merkitystä myös lapsen poliittisessa kehittymisessä.

– Lapsiparlamentissa istuvat tytöt ja pojat tietävät olevansa mukana politiikassa, vaikka eivät avaisi suutaan koko istunnon aikana. Päiväkodin pihalla riitoja sovitteleva lapsi sen sijaan ei varmasti tiedä olevansa poliittinen toimija, kun hän harjoittaa välittämisen tai huolehtimisen politiikkaa ja kehittyy samalla yhteisön toimijaksi, Kallio havainnollistaa.

Akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on pätevöittää ylimpiin tutkijatehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Tehtävässä tohtorin tutkinnon suorittanut tekee itsenäistä tieteellistä tutkimusta, ohjaa opinnäytteitä ja antaa tutkimukseen liittyvää opetusta.