Uusi tutkimushanke syventyy liikunnan keholliseen tietoon

Sydämen syke, veriarvot ja keuhkojen hapenottokyky ja muut mitatut numeeriset arvot ovat perinteisesti olleet liikuntatiedon ydintä. Tällaisen biologiaperustaisen tiedon merkitys on vain korostunut viime vuosina, kun ruumiin fysiologista tilaa mittaavien digitaalisten laitteiden käyttö on lisääntynyt liikuntaharrastuksissa.  

– Liikuntasuhde muuttuu yhä teknologisemmaksi, minkä seurauksena liikkujan oman kehon aistimusten kuunteleminen ja tunnistaminen saattavat heikentyä, sanoo yliopistotutkija, dosentti Jaana Parviainen.

Parviainen sai alkuvuodesta opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen projektiin, joka keskittyy liikuntatiedon toiseen keskeiseen osa-alueeseen, käytännölliseen tietoon. Parviainen selvittää tutkimuksessaan, miten liikunnan ammattilaiset muodostavat kehollista tietoa osana ammatillista kompetenssiaan ja kuinka he välittävät tätä tietoa liikunnanharrastajille.

Kehollinen tieto tarkoittaa kehon aistimuksiin pohjautuvaa informaatiota, jota liikkuja saa omasta kehostaan harrastaessaan ja opiskellessaan liikuntaa joko yksin tai vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Käsitettä on kuvattu filosofisessa tietoteoriassa, mutta sen roolista liikunnanharrastuksessa, urheiluvalmennuksessa ja liikunnanohjauksessa ei tiedetä juuri mitään.

– Kehollisen tiedon avulla liikunnan ammattilaisille kehittyy kyky tunnistaa mm. liikuntaharjoitteiden vaikutukset omassa kehossaan, valita kulloiseenkin suoritukseen sopivat valmistautumis- ja palautumisharjoitukset tai kyky arvioida syitä suoritusten puutteisiin tai onnistumisiin, Parviainen havainnollistaa.

Tutkimus on teoreettis-filosofisesti painottunut, mutta se hyödyntää liikunnanohjaajien ja tanssiopettajien teemahaastattelua ja etnografista aineistoa ohjaus- ja opetustilanteista. Parviainen tulkitsee aineistoa kognitiotieteen, kehonfenomenologian, liikuntasosiologian ja sosiaalisen epistemologian avulla. Tavoitteena on kehittää liikuntatieteen ja liikunnan asiantuntijoille käyttökelpoisia käsitteitä ja uusia näkökulmia liikuntatietoon. Tutkimuksen tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnassa, huippu-urheilun valmennuksessa ja vammaisliikunnassa.

– Kehollisen tiedolla on merkitystä liikkujan itsetuntemuksen lisäämisessä, empatian kyvyssä ja sosiaalisten taitojen kehittämisen kannalta.

Tutkimus toteutetaan Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä. Kehollinen tieto liikunnan ammattilaisten kompetenssina: Hiljaisen liikuntatiedon rakentaminen ja välittäminen liikunnanharrastajille (KNOWBOD) on yksi niistä liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista, joita opetus- ja kulttuuriministeriö tukee veikkausvoittovaroista kolmivuotiskautena. Hanke kuuluu kahdeksan uutena tuettavan tutkimuksen joukkoon. Tutkimukset tarkastelevat mm. fyysisen aktiivisuuden edistämistä, liikuntakampanjointia, liikkumattomuutta sekä liikunnan ja terveyskunnon yhteyksiä.

Liikuntatieteelliset tutkimusprojektit vuodelle 2013 (pdf)

Lisätietoja:
Yliopistotutkija Jaana Parviainen, 050 410 6764, jaana.parviainen@uta.fi