Afasiakuntoutuksen vaikuttavuus eurooppalaisten tutkijoiden aiheena Tampereella to - pe 11.- 12.2.

Julkaistu 10.2.2016 - 15:16

Eurooppalaiset afasiatutkijat tapaavat Tampereen yliopistossa torstaina ja perjantaina 11.2. – 12.2.

Eurooppalaisten afasiatutkijoiden tavoitteena on kehittää, koordinoida ja yhdenmukaistaa afasian diagnosointikäytäntöjä, tutkimusta, toipumisen ennustettavuutta ja kuntoutuskäytänteitä.  Tähän pyritään Collaboration of Aphasia Trialists -hankkeen eli COST IS1208  Cats-hankkeen avulla.

Tampereella puhutaan erityisesti siitä, mitä tällä hetkellä tieteellisen tutkimuksen perusteella tiedetään afasiakuntoutuksen vaikuttavuudesta.  Tampereella keskiössä ovat myös yhteiseurooppalaisen afasiatestin kehittämiseen liittyvät asiat.  Lisäksi kokouksessa käsitellään toipumista ennustavia tekijöitä ja afasian psykososiaalisia vaikutuksia.  

Afasialla tarkoitetaan aivoverenkiertohäiriöistä (AVH) johtuvia kielellisen ymmärtämisen ja sanallisen ilmaisun häiriöitä. Kyky viestintään on itsestäänselvyys, joka häiriintyessään vaikuttaa väistämättä merkittävästi ihmisen itsetuntoon ja käsitykseen itsestä.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin miljoona eurooppalaista, joista arviolta 360 000:nnen kielelliset toiminnot häiriintyvät.  Suomessa noin 25 000 henkilöä sairastaa vuosittain aivoverenkiertohäiriön - 68 henkilöä joka päivä. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 82 000 aivoverenkiertohäiriön sairastanutta.

Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän merkittävästi, jos ennaltaehkäisyä ei onnistuta tehostamaan. Vähintään kolmanneksella sairastaneista on afasia eli häiriöitä kielellisissä kyvyissä. Afaattisia henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa 16 000 - 17 000. Vaikka ennuste on parantunut, AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus.

Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvat elävät aivoinfarktin erilaisten seurausvaikutusten kanssa vuosia sairastumisensa jälkeen. Afasian saaneista jopa yli 60 prosentilla on oireita vielä vuosia myöhemmin.

Afasia heikentää viestinnällistä suoriutumista ja alentaa toimintakykyä. Pahimmillaan afasiaoireet eristävät ihmisen perheestä ja lähiyhteisöstä, muuttavat afaattisen puhujan sosiaalisia rooleja, vähentävät ystävyys- ja tuttavuussuhteita ja kaventavat sosiaalista verkostoa.

Afasiapotilaat toipuvat usein heikommin, tarvitsevat pitempää laitoshoitoa ja heidän arjen toimintakykynsä ja emotionaalinen hyvinvointinsa ovat heikompia ja mahdollisuutensa palata työhön ovat heikommat kuin sellaisilla AVH-kuntoutujilla, joilla afasiaa ei ole.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Ensimmäisen vuoden hoito¬kustannukset ovat noin 21 000 euroa, josta akuuttihoidon osuus on noin kolmannes. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin 86 000 euroa, eli yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 1,1 miljardia euroa. Afasian diagnosointi ja kuntoutus ovat siis sekä yksilöllisesti että taloudellisesti olennaisen tärkeitä.

Tampereen tapaamiseen saapuu 54 eurooppalaista afasiatutkijaa. Tutkijoiden tapaaminen järjestetään vuosittain kahdesti Euroopan eri maissa.  Nyt tapaamisen organisoi Suomen edustajana Tampereen yliopiston logopedian tutkinto-ohjelma.

Lisätietoja:
Logopedian lehtori, FL, KM, YTM Tarja Kukkonen, 044 345 5033, tarja.kukkonen@uta.fi
Suomen edustaja Cats-hankkeen johtokunnassa

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 10.2.2016