Afasian kuntoutukseen kaivataan lisää resursseja

Julkaistu 12.9.2017 - 09:00

Uutuuskirja esittelee uusinta tutkimustietoa afasiasta ja kertoo kuntoutusmenetelmistä

Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka/ Kuva: Jonne Renvall
Afasian kuntoutus ei toimi Suomessa. Ei ole tarpeeksi resursseja eikä tekijöitä. Ehkä kuntoutuksen merkitykseen ei uskota riittävästi, sanoo afasiasta kirjan toimittanut professori Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka. Kuva: Jonne Renvall

Logopedian professori Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka pitää kädessään teosta, jota on työstetty pitkään ja huolellisesti. Afasia. Aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus -kirja julkaistaan 21. syyskuuta.

– Suomenkielisten logopedian oppi- ja tietokirjojen puute oli tärkein syy tälle kirjalle, Korpijaakko-Huuhka toteaa.

Kirjan muut toimittajat ovat professorit Anu Klippi sekä Matti Lehtihalmes ja dosentti Pirkko Rautakoski.

Afasia on kielen tietotoimintojen häiriö, joka johtuu aivovauriosta. Yleisin afasian syy on aivoverenkierron häiriö. Klassisen teorian mukaan oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä aivoalue on vaurioitunut. Toisaalta aivot ovat muokkautumiskykyinen ja monimutkainen elin, joten tapaukset ovat aina yksilöllisiä. Afasia vaivaa myös monia muistisairaita ihmisiä.

– Aina kun aivokudos vaurioituu, tästä voi seurata jonkinasteinen afasia. Useimmat tapaukset ovat sekaluontoisia sen suhteen, mikä osa kielijärjestelmää on pahiten vaurioitunut, Korpijaakko-Huuhka sanoo.

Yleisimmät afasian oireet ovat sanojen löytämisen vaikeudet, katkeileva lausepuhe ja puhutun sekä kirjoitetun kielen ymmärtämisen ongelmat.

Aikuisten lievää afasiaa ei aina ole helppoa todentaa, koska ihminen kykenee keksimään selviytymisstrategioita arkiaskareissa. Jos jokin sana ei muistu mieleen, afaattinen henkilö voi esimerkiksi osoittaa puuttuvaa asiaa tai vaihtaa puheenaihetta.

Kirjan tarkoituksena on myös tuoda esiin tutkimusnäyttöä afasia-kuntoutuksen hyödyllisyydestä. Korpijaakko-Huuhkan mukaan kuntoutusta tulisi tarjota nykyistä paremmin.

– Yksi osa kirjasta käsittelee erilaisia menetelmiä, joita Suomessa on tutkittu ja käytetty. Ikävä kyllä kuntoutuspolut eivät tässä maassa afasian kohdalla toimi. Tekijöitä ei ole riittävästi eikä resursseja haluta kasvattaa. Ehkä kuntoutuksen merkitykseen ei vielä uskota riittävästi, Korpijaakko-Huuhka toteaa.

Kuntoutusmenetelmiä on monenlaisia. Jos ongelma on kielentuoton motorisella puolella, kuntoutus keskittyy apraksian voittamiseen. Apraksia tarkoittaa vaikeutta suorittaa opittuja tahdonalaisia liikkeitä, vaikka henkilöllä ei olisikaan selkeää halvausoiretta.

– Ymmärtämishäiriöiden hoito on erittäin tärkeää. Oman kokemukseni mukaan puheterapia tulisi aina aloittaa selvittämällä kuinka hyvin henkilö ymmärtää puhetta. Tutkimuksissa on havaittu, että ymmärtämistä kehittämällä myös puhekyky saattaa alkaa palautua, Korpijaakko-Huuhka sanoo.

Ryhmäkuntoutuksessa afaattiset ihmiset voivat harjoitella jotain tiettyä puheaktia. Harjoitteleminen palauttaa mieleen tilanteita ja niissä käytettäviä sanoja ja lauseita, joita ihminen tarvitsee arkielämässään. Tällä tavoin kuntoutuja voi valmistautua esimerkiksi ravintolakäyntiin tai kauppareissuun.

– Kerronnallinen kuntoutus on minulle tuttua. Kun ihminen rakentaa tarinaa, hänen täytyy miettiä aiheeseen sopivia sanoja ja vivahteita, Korpijaakko-Huuhka kertoo.

Afasian kuntoutus on syytä aloittaa pian onnettomuuden tai aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Monissa tapauksissa henkilöllä on myös halvausoireita, jotka vaikeuttavat liikkumista omin avuin.

Ikävä kyllä kuntoutus harvoin palauttaa afaattisen ihmisen kielellisiä taitoja täysin ennalleen. Muistisairauksiin kuuluvassa etenevässä afasiassa taitojen rappeutumista voidaan parhaassakin tapauksessa vain hidastaa. Korpijaakko-Huuhka kuitenkin korostaa kuntoutuksen hyviä puolia.

– Harvoin ihminen palautuu aivan ennalleen. Kuntoutuksen avulla henkilö voi kuitenkin palata vaikkapa työelämään ja hoitaa arkeaan. Etenevässä afasiassa voidaan parantaa elämänlaatua ja antaa ihmiselle lisää hyviä aikoja.

Korpijaakko-Huuhka muistuttaa, että vaikean aivovaurion jälkeen kuntoutuksen tulokset alkavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua sairastumisesta tai onnettomuudesta. Kuntoutuminen voi myös kestää pitkään, mikä saattaa turhauttaa aluksi monia potilaita ja heidän läheisiään. Tutkija kuitenkin muistuttaa vanhasta neurotieteilijöiden ohjenuorasta.

– Use it or lose it. Kieltä täytyy käyttää, jos sen haluaa säilyttää. Afasian kohdalla työtä täytyy tehdä tavallista enemmän. Opittu passiivisuus on yksi ongelma monella potilaalla. Silloin he eivät käytä edes sitä kielikykyään, joka on jäljellä.

Monille omaisille läheisen sairastuminen on vaikea paikka. Odotukset kuntoutuksen onnistumiselle ovat suuret ja pettymys iso, kun läheinen ei heti kuntoutuksen alettua ryhdykään puhumaan entiseen malliin. Tutkija kuitenkin huomauttaa, että afaattisen henkilön ymmärtämisen välineet täytyy ensin saada paremmalle tasolle.

– Puhe tulee kyllä myöhemmin, kunhan ensin saadaan ymmärtäminen kuntoon.

Afasiaan sairastuminen on dramaattinen muutos sekä henkilölle itselleen että hänen lähipiirilleen. Ihminen joutuu rakentamaan minäkuvansa uudestaan, kun niinkin arkinen asia kuin puhuminen ja puheen ymmärtäminen tuottaa hankaluuksia.

– Kun kysymys on aikuisen kielihäiriöstä, esimerkiksi jonkin neurologisen sairauden tai vamman takia, se on katastrofi ihmiselle. Halusimme lisätä tietoa afasiasta ja osoittaa, että kuntoutuksen avulla ihmisen toimintakykyä voidaan säilyttää ja lisätä, Korpijaakko-Huuhka sanoo.

Teksti: Jaakko Kinnunen

Afasia. Aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus -kirjan julkistamistilaisuus 21.9.2017 klo 15–18. Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Päätalon ls. D10b (käynti pääovelta portaita alas ja oikealle, Alakuppilan vieressä).