Alhainen luottamus voi innostaa äänestämään

Julkaistu 15.2.2017 - 08:52
Maria Bäck/ Kuva: Jonne Renvall
Etelä-Euroopan maissa on yleensä matala sosiaalinen luottamus, mutta silti useassa niissä on korkea äänestysaktivisuus, kertoo tutkija Maria Bäck. Kuva: Jonne Renvall

Politiikan tutkija Maria Bäckin mukaan luottamuksen suhde poliittiseen osallistumiseen on oletettua monimutkaisempi asia

Alhainen luottamuksen taso ei aina johda passiivisuuteen. Politiikan tutkija Maria Bäck havaitsi tutkimuksessaan, että yleisen luottamuksen suhde poliittiseen osallistumiseen onkin oletettua monimutkaisempi ja ristiriitaisempi asia.

– Huomasimme tutkimustuloksista, että yleinen luottamus kyllä nostaa todennäköisyyttä äänestää, mutta kiinnostavaa kyllä, niin alhaisen luottamuksen maissa äänestämien oli todennäköisempää kuin korkean luottamuksen maissa, Bäck kertoo tutkimuksesta, jonka kohteena oli 25 demokraattisena tunnettua Euroopan maata.

Tampereen yliopistossa valtio-opin yliopistonlehtorina työskentelevä Maria Bäck julkaisi luottamuksen ja osallistumisen suhdetta arvioivan tutkimuksen yhdessä Åbo Akademin tutkijan Henrik Serup Christensenin kanssa.

Luottamus on
kuin kanakeitto

Yleinen oletus on se, että sosiaalinen luottamus nostaa poliittista aktiivisuutta. Aiempien ristiriitaisten tutkimustulosten jälkeen tutkijat ajattelivat, että voisi löytyä kaksi erilaista vaikutusmekanismia: yleinen luottamus joko vahvistaa yksilön sosiaalista luottamusta ja linkkiä osallistumiseen tai sitten yksilö kokee, että ei tarvitse omaa sosiaalista luottamusta, koska se on jo korkea siinä yhteisössä.

Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalisella luottamuksella ei ollut vaikutusta institutionalisoituihin osallistumismuotoihin kuten puoluetoiminnassa mukanaoloon. Sen sijaan luottamuksella oli vaikutusta ei-institutionalisoituihin osallistumismuotoihin kuten mielenosoituksiin tai kulutuskampanjoihin.

– Luottamus yksilötasolla nostaa yleensä osallistumista, mutta kontekstilla on merkitystä, Maria Bäck sanoo.

Sosiaalinen luottamus on vaikeasti määriteltävä asia. Monessa yhteydessä on esitetty, että luottamus toimii kuin kanakeitto, jota amerikkalaisilla on tapana tuoda sairastuneelle ystävälleen.

– Sosiaalista luottamusta voidaan pitää yhteiskunnan kanakeittona, jonka on sanottu parantavan kaikenlaisia demokratian ongelmia.

Etelä-Eurooppa äänestää
matalalla luottamuksella

On olemassa sekä korkean että matalan luottamuksen maita ja yhteisöjä. Korkean luottamuksen maissa saattaa olla ihmisiä ja ryhmiä, joilla on matala luottamus. Matalan luottamuksen maissa taas voi olla korkean luottamuksen ryhmiä ja ihmisiä.

– Sosiaalinen luottamus voi olla yksilön ominaisuus, mutta se voi olla myös yhteisön tai maan ominaisuus. Me halusimme selvittää, miten nämä kaksi luottamuksen tasoa vaikuttavat erityyppiseen osallistumiseen, Maria Bäck kertoo.

Etelä-Euroopan maissa on yleensä matala sosiaalinen luottamus, mutta silti niissä on korkea äänestysaktivisuus. Joissakin maissa asian selittää äänestyspakko. Bäck muistuttaa, että äänestämiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin luottamus.

– Olemme kollegan kanssa miettineet paljon syytä siihen, miksi alhainen luottamus nostaa äänestysaktiivisuutta. Tähän vaaditaan vielä paljon lisää tutkimusta, Bäck sanoo.

Luottamuksen puute voi
liittyä populismiin

Yleinen luottamus on Maria Bäckin mukaan kuin kaksiteräinen miekka. Yhtäältä se toimii niin, että korkean luottamuksen vallitessa ihmiset haluavat parantaa yhteisöään osallistumalla aktiivisesti.

Se voi toimia myös toisinpäin niin, että alhainen luottamus nostaa protestihenkeä ja halua ajaa epäluotettavat poliitikot pois vallasta. Ei luoteta vallankäyttäjiin, koska ei luoteta mihinkään muuhunkaan.

– On vaikea tietää, millainen se mekanismi on, Bäck sanoo ja korostaa, että hänen ajatuksensa kaksiteräisestä miekasta on spekulaatiota, joka ei perustu vakiintuneeseen tutkimustietoon.

Protestiajatus menee lähelle populistisen liikkeen toimintaideaa. Voiko luottamuksen tasoa kuvaavilla luvuilla selittää populismin nousua eri Euroopan maissa?

– Ei näillä pysty suoranaisesti populismia selittämään, koska populismia esiintyy sekä korkean että matalan luottamuksen maissa, Maria Bäck vastaa.

Muun tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että sosiaalisella luottamuksella on merkitystä populististen ideologioiden kannalta. Bäck kertoo, että niiden ihmisten, joilla on alhainen sosiaalinen luottamus, on todettu todennäköisemmin äänestävän populistipuolueita.

– Pitää muistaa se, että populismin nousuun vaikuttaa moni muukin asia kuin sosiaalinen luottamus, mutta yhteys on löydetty sekä yksilö- että yhteisötasolla.

Monien populistipuolueiden ideologiaan sisältyy maahanmuuttovastaisuus, mikä selvästi linkittyy sosiaaliseen luottamukseen. Korkean sosiaalisen luottamuksen maissa suhtaudutaan yleensä myönteisemmin maahanmuuttoon. Myös ihmiset, jotka luottavat toisiin ihmisiin, ovat yleensä vähemmän maahanmuuttokriittisiä.

Maria Bäck sanoo, että tarvittaisiin pidemmän aikajakson tutkimusta, jotta voitaisiin nähdä sosiaalisen luottamuksen muuttuminen ja populismin nousun liittyminen siihen.

– Olemme yhdessä väitöskirjatutkija Josefina Sipisen kanssa tekemässä tutkimusta siitä, miten sosiaalinen luottamus vaikuttaa maahanmuuttajamielipiteisiin. Uskon, että siinä on selkeästi linkkejä myös populismin nousuun.

Yleinen luottamus kertoo
toimivasta yhteiskunnasta

Yleisen luottamuksen mittaaminen kyselylomakkeella ei ole ongelmaton asia. Vakiintuneen kyselylomakkeen käyttö on silti perusteltua, jotta saadaan luotettava aikasarja ilmiön kehityksestä.

Maria Bäck sanoo, että vaikka mittaaminen on mutkallista ja luottamuksen merkitys vaihtelee, on näinkin mitatulla sosiaalisella luottamuksella silti paljon merkitystä.

– Etenkin poliittista luottamusta voidaan pitää yhtenä indikaattorina yhteiskunnasta, johon kansalaiset ovat tyytyväisiä. Sosiaalisen luottamuksen vaikutus poliittiseen luottamukseen on todettu myös empiirisesti, Bäck sanoo.

Luottamuksen taso vaihtelee jonkin verran Euroopan maiden välillä. Bäck arvioi kutenkin, että Afrikan, Aasian tai Etelä-Amerikan maissa vaihteluväli on vieläkin suurempi.

– Korruptio ja taloudellinen tasa-arvo vaikuttavat luottamuksen tasoon, ja olettaisin niiden vaikuttavan myös poliittiseen osallistumiseen. Sosiaalinen luottamus on yksi tärkeä tekijä, mutta niin on moni muukin asia.

Teksti: Heikki Laurinolli

Maria Bäck ja Henrik Serup Christensen: When trust matters – a multilevel analysis of the effect of generalized trust on political participation in 25 European democracies. Journal of Civil Society Volume 12, 2016 - Issue 2.