Ekonomistit erimielisiä talouden kiistakysymyksistä

Julkaistu 21.11.2017 - 11:11

Nollatuntisopimukset, paikallinen sopiminen, perustulo ja sote jakavat ekonomistien mielipiteitä

Robottivero ei saa kannatusta, mutta perintövero koetaan yhdeksi vähiten huonoimmista veroista. Matalapalkkatuki lisäisi työllisyyttä, mutta työn jakaminen ei tepsi työllisyyteen.

Nämä esimerkit ovat suomalaisten ekonomistien keskimääräisiä mielipiteitä, joita marraskuussa avattu Ekonomistikone.fi-sivusto kerää ja julkaisee.

Ensimmäiset sivustolla julkaistut ekonomistikannat osoittavat, että alan tutkijat ovat erimielisiä kaikkein keskeisimmistä talouspolitiikan kiistakysymyksistä. Nollatuntisopimukset, paikallinen sopiminen, perustulo ja sote jakavat ekonomistien mielipiteitä. Yhteistä kantaa ei löydy myöskään siihen, pitäisikö luopua eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta.

Tampereelta mukana
kaksi talousprofessoria

Tampereen yliopiston talousprofessoreista Ekonomistikone-fi-sivustolle ovat vastanneet Jukka Pirttilä ja Jari Vainiomäki.

Pirttilän ja Vainiomäen vastaukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen vastauksen Pirttilä antoi väitteeseen, jonka mukaan paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä olisi nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta:

– Outo kysymys. On nopein tapa? Ei kai sitä voi tietää. Luultavasti paikalliselle sopimiselle voi olla tuottavuutta parantavia vaikutuksia (Arviointineuvoston raportti 2017). Suuruusluokka arvoitus, Pirttilä kirjoittaa vastauksessaan.

Perustulokysymykseen Pirttilä vastasi, että ”työttömyysturvan ehdoilla voidaan saada aikaan parempi työllisyys turvaa heikentämättä kuin perustulolla”. Ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta luopumisesta Pirttilä oli eri mieltä. Hän oli eri mieltä myös siitä, että tuloerojen kasvu haittaisi talouskasvua.

– Tuloeroilla ja kasvulla ei näytä olevan robustia yhteyttä. Pienet tuloerot eivät näytä keskimäärin haittaavan eikä parantavan kasvua, Pirttilä kommentoi.

Jari Vainiomäki oli selvästi eri mieltä paikallisen sopimisen hyödyllisyyttä koskevasta väitteestä. Ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta luopumisesta hän sen sijaan oli ”vahvasti samaa mieltä”. Samaa mieltä hän oli väitteestä, jonka mukaan tuloerojen kasvu nykyisestä haittaa talouskasvua.

Vainomäki oli toisin kuin Pirttilä samaa mieltä elvytystä koskevasta väitteestä, jonka mukaan finanssipolitiikan keventäminen veroja alentamalla ja valtion menoja lisäämällä olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Erityisesti jos elvytys olisi toteutettu koko EU-alueella niissä maissa, joissa valtionlainojen korot pysyivät matalina, sen sijaan että kyseiset maat siirtyivät kuristuspolitiikkaan. Yksittäisen pienen avoimen maan erillistoimilla saavutetaan pienempiä vaikutuksia, Vainiomäki kirjoittaa vastauksessaan.

50 ekonomistia
ottaa kantaa

Ekonomistikone.fi selvittää sivuston tiedotteen mukaan alan tutkijoiden kannat yli 20 ajankohtaiseen talouden kysymykseen. Mukaan kannanmuodostukseen on pyydetty 50 suomalaista ekonomistia.

Sivusto mainostaa olevansa ”pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön”. Sivuston julkaisemat graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.

Ekonomistikoneeseen tulee säännöllisesti lisää uusia, ajankohtaisia talouden kysymyksiä. Kysymykset esitetään ekonomistipaneelille, johon on kutsuttu kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). (RePEc = Research Papers in Economics)

Paneeliin on kutsuttu myös neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.

Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä sivustolle. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee raati, johon kuuluvat Mika Maliranta (pj), Essi Eerola, Markus Jäntti ja Roope Uusitalo.

Teksti: Heikki Laurinolli

Ekonomistikone.fi