Eläinsuojelulaista tulossa huono kompromissi

Julkaistu 11.4.2018 - 15:43

 

Eläinkombo/ Kuvat: Erkki Karén ja Teemu Launis
Uuden eläinsuojelulain valmistelun yhteydessä on keskusteltu juomaveden saannista, eläinten kytkemisestä ja kivunlievityksestä. Pidemmälle katsoen tärkeitä ovat kysymykset ihmisten eläinsuhteesta ja siitä, voisiko eläin olla asianosainen lain edessä. Kuvat: Erkki Karén ja Teemu Launis

 

Teksti: Heikki Laurinolli

Uudesta eläinsuojelulaista on tulossa huono kompromissi, jossa eläimet jäävät vaille monia lakiin kuuluvia oikeuksia.

Oikeusfilosofiasta väitellyt julkisoikeuden yliopistonlehtori Visa Kurki pitää eläinten itseisarvon puuttumista lakiluonnoksen keskeisenä yksittäisenä ongelmana. Kurki on tutkinut oikeussubjektin käsitettä.

Ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta.

Eläinten oikeudet eri
asia kuin ihmisoikeudet

Suomalainen oikeuskäytäntö on Visa Kurjen mukaan ihmiskeskeinen, ja tuomarit tulkitsevat eläinsuojelulakia rajoitetusti. Laissa oleva maininta eläinten itseisarvosta antaisi Kurjen mielestä signaalin siitä, että eläinoikeudet otetaan vakavasti ja eläimiä suojellaan niiden itsensä takia eikä minkään muun syyn vuoksi.

Maallikko voisi ajatella, että subjektiiviset oikeudet voivat kuulua vain ihmisille eivätkä eläimille. Kurjen mukaan ihmisoikeudet ja eläinoikeudet ovat kuitenkin eri asioita.

– En tiedä ketään eläinoikeuksia ajavaa ihmistä, joka vaatisi eläimille ihmisten oikeuksia. Eläinten oikeudet ovat erilaisia. Ei ajatella, että eläimet olisivat samanlaisia kuin ihmiset.

Kurjen mukaan eläimille pitää taata oikeudet, koska ne pystyvät tuntemaan kärsimystä. Hänen mielestään nykyinenkin laki takaa jossakin mielessä eläimille oikeuden olla kokematta tarpeetonta kärsimystä, vaikka laissa siitä ei puhutakaan.

– Tässä olen ehkä vähän epäortodoksinen ajattelija. Suurin osa juristeista ajattelee, että eläimillä ei ole tällä hetkellä mitään oikeuksia, koska niitä ei mainita lakitekstissä.

Visa Kurki/ Kuva: Heikki Laurinolli
Oikeusfilosofiasta väitellyt Visa Kurki toivoo, että ihmisen suhde eläimiin määriteltäisiin kokonaan uusiksi sen sijaan, että jatketaan vääntöä häkkikoon kaltaisista yksityiskohdista. Kuva: Heikki Laurinolli

Ihmisten oikeus olla joutumatta pahoinpidellyksi on Kurjen mukaan samantyyppinen oikeus kuin eläinten oikeus olla joutumatta tiettyjen kivuliaiden toimenpiteiden kohteeksi.

Mistä me ihmiset tiedämme, mitä eläimet ajattelevat oikeuksistaan, koska me emme puhu niiden kieltä?

– Onhan meillä ihmisiäkin, jotka eivät kykene ilmaisemaan itseään, mutta silti ajatellaan, että heillä on hyviä ja huonoja kokemuksia ja heitä halutaan suojella.

Eläinsuhde syytä
miettiä uusiksi

Uutta eläinsuojelulakiluonnosta voi Visa Kurjen arvion mukaan pitää jopa kohtuullisen hyvin kirjoitettuna, jos sitä katsoo ”eri laput päässä” ja puhtaan juridisesta näkökulmasta.

Kurki arvioi, että tämän jälkeen lakia ei päivitetä uudestaan seuraavan 20 vuoden aikana. Siihen nähden lakiesityksessä otetut edistysaskeleet eläinten oikeuksissa ovat pieniä verrattuna vuoden 1996 lakiin.

– On se ihmeellistä, ettei sitäkään pystytty sinne laittamaan, että eläimille taattaisiin pysyvä juomavesi tai jatkuva pääsy juomaveteen. Se tuntua aika perustavanlaatuiselta asialta.

Kurki sanoo, että meidän pitäisi miettiä kokonaan uusiksi eläinsuhteemme sen sijaan, että käymme jatkuvaa vääntöä häkkikokojen kanssa.

– Pitäisikö meidän siirtyä poispäin siitä, että eläimet ymmärretään pelkästään ihmisten omaisuutena? Pitäisikö siirtyä enemmän siihen suuntaan, että meillä olisi ikään kuin huoltosuhde lemmikkieläimiin? Emme olisikaan enää lemmikin omistajia, jotka saavat tehdä sille mitä haluamme.

Eläimet eivät
ole esineitä

Saksankielisissä maissa on lakiin otettu maininta siitä, että eläimet eivät ole esineitä. Maallikon korvaan se kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta juristi on toista mieltä.

– Juridisessa mielessä ennen ajateltiin, että eläimet ovat vain esineitä, joita ostetaan ja myydään. Jos ostan hevosen, jolla on kaviossa vikaa, niin vaadin myyjältä korvausta, Visa Kurki sanoo.

Eläimen omistamisen periaatteesta luopumisen luulisi mullistavan koko markkinatalouden, sillä eläinkauppa on suurta bisnestä. Kurjen mukaan muutos etenee kuitenkin pienin askelein.

Yhdysvaltain joissakin osavaltioissa on menty siihen suuntaan, että avioerossa lemmikkieläin annetaan sille osapuolelle, joka on sitoutuneempi hoitamaan sitä. Perinteisesti avioerossa lemmikkieläimiä kohdellaan kuin esineitä eikä kuin perheenjäseniä, joihin on syntynyt kiintymyssuhteita.

Visa Kurki korostaa, että eläinten aseman muutokset tulevat voimaan hitaasti. Esimerkiksi turkistarhauksen kieltoa ajavat ihmiset eivät halua kieltää sitä heti vaan sitä mukaa, kun nykyiset tarhaajat eläköityvät.

Eläimistä
asianosaisia

Visa Kurki kuuluu eläinoikeusjuristien yhdistykseen, joka on ehdottamassa eläinten oikeuksien lisäämistä perustuslakiin. Sveitsissä on menetelty tämän suuntaisesti niin, että perustuslakiin on lisätty maininta elävien olentojen arvokkuudesta. Myös Euroopan unionin perussopimuksissa mainitaan eläimet tuntevina olentoina.

Suomen perustuslaissakin voisi Kurjen mielestä lukea, että eläinten oikeudet pitää ottaa huomioon kaikessa niitä koskevassa päätöksenteossa. Tähän liittyy ajatus eläinten asianosaiskelpoisuudesta siten, että eläin voisi olla osapuolena oikeudessa. Kurjen mielestä tämä ajatus voi kuulostaa dramaattisemmalta kuin se onkaan.

Jos eläin olisi asianosainen omistajansa sijasta, voisi vaikkapa eläinsuojeluvaltuutettu viedä eläimen huonon kohtelun oikeuteen. Nykyisin asia saattaa tyssätä siihen, että eläimen omistaja on asianosainen ja joskus myös syypää huonoon kohteluun.

Eläinoikeus on tullut suosituksi myös akateemisena oppiaineena. Suomessa alan opetusta on tarjolla Åbo Akademissa ruotsiksi ja Itä-Suomen yliopistossa englanniksi. Helsingin yliopistoon on tulossa suomenkielinen eläinoikeuden kurssi.

Tampereella alan opetusta ei vielä ole, eikä ainakaan Visa Kurki sellaista käynnistä, sillä hän siirtyy syksystä alkaen Tampereen yliopistosta Helsingin yliopiston tutkijakollegiumiin.

Suomessa ei uskalleta
keskustella kriittisesti

Visa Kurki on opiskellut ja väitellyt Cambridgen yliopistossa ja saanut sieltä oppia myös kriittiseen tiedekeskusteluun.

– Suomen akateeminen kulttuuri on tarpeettoman konsensushakuisia. Ei uskalleta kritisoida, Kurki sanoo.

Cambridgessa Kurki oppi sen, että kritiikki ei ole henkilökohtaista vaan se osoitetaan työtä kohtaan. Suomessa kritiikin esittämistä pelätään.

Brittiläinen väitöskirjan ohjaus poikkesi suomalaisesta siinä, että Kurki tapasi ohjaajansa joka toinen viikko, kun Suomessa tapaamisväli voi venyä puoleen vuoteen.

– Tapaamisiin piti olla hyvin valmistautunut, mutta ei se näännyttävää ollut. Kyllä siellä annetaan aikaa ja tilaa ajattelun kehittymiselle.

Tutkijanuran ohessa Visa Kurki on harrastanut musiikkia yhtyessä ”Kirahvi nimeltä Tuike”. Yhtyeen huippusaavutus oli osallistuminen Suomen euroviisukarsintana tunnettuun Uuden musiikin kilpailuun vuonna 2012. Yhtye sijoittui kisassa 12 parhaan joukkoon.