Filosofi Arto Laitinen pohtii itseohjautuvien autojen moraalisia ongelmia

Julkaistu 26.10.2017 - 13:27
robottiauto
Kun uusi teknologia saapuu, se ei ole osa ihmisten arkikokemusta. Tämä saattaa professori Arto Laitisen mukaan johtaa siihen, että itseohjautuvilta autoilta vaaditaan tekniikan alkutaipaleella ihmisautoilijaa huomattavasti parempaa ja ennen kaikkea turvallisempaa ajosuoritusta. Kuva: Jonne Renvall

Itseohjautuvat autot tulevat olemaan yksi liikenteen merkittävimmistä muutoksista lähitulevaisuudessa. Monet suuryhtiöt käyttävät huimia summia rahaa teknologian kehittämiseen. Toiveissa on, että uusi teknologia sujuvoittaa liikennettä ja vähentää onnettomuuksia.

Suurista lupauksista huolimatta itseohjautuvat autot herättävät myös epäilyksiä. Professori Arto Laitinen on pohtinut myös itseohjautuviin autoihin liittyviä filosofisia kysymyksiä. Heti alkuun Laitinen huomauttaa, että itseohjautuvien autojen tulee olla todistetusti hyvin turvallisia ennen kuin niitä päästetään liikenteeseen.

- Vastuusta puhuttaessa yksi seikka voidaan sulkea heti pois. Auto itsessään ei voi olla koskaan vastuussa, jos onnettomuus sattuu. Muutoin meidän täytyy huolehtia siitä, että ei pääse syntymään vastuutyhjiötä, Laitinen toteaa.

Vastuutyhjiö on tila, jossa kukaan ei ole vastuussa tapahtuneesta. Laitinen muistuttaa, että vastuunjako on osa myös nykyistä tilannetta.

-  Jos auton jarrut esimerkiksi ovat vialliset, vastuu on valmistajalla. Jos kuljettaja on laiminlyönyt asianmukaiset huollot, vastuu on hänen. Tärkeää on se, että vastuunjako on kaikkien tiedossa. Silloin ihminen tietää mihin hän sitoutuu, kun hän nousee auton kyytiin, Laitinen sanoo.

Laitinen pitää mahdollisena, että myös itseohjautuvan auton matkustaja voi olla joissain tilanteissa vastuussa mahdollisista haavereista, jos näin on etukäteen sovittu. Auton kyytiin noustessaan ihminen siis hyväksyy sen, että hän saattaa joutua vastuuseen, jos itseohjautuva ajoneuvo joutuu onnettomuuteen.

- Tyypillisesti näihin liittyy vakuutusjärjestelyitä, jotka korvaavat ulkopuolisille aiheutetut vahingot. Mielenkiintoista on se, että itseohjautuvien autojen valmistajat ovat teknologian sisäänheittovaiheessa olleet erittäin auliita ottamaan korvausvastuun itselleen. Heille on taloudellisesti mielekästä ottaa vastuu itselleen, Laitinen kertoo.

Ihmiset pelkäävät uusia asioita

Uusi teknologia koetaan usein uhkaavana. Kirjailija Douglas Adams erotti teknologian hyväksyttävyydessä kolme ihmisen ikään liittyvää vaihetta: Ensimmäisessä vaiheessa kaikki teknologia, joka on olemassa ihmisen syntyessä, on normaali ja luontainen osa maailmanjärjestystä. Kaikki uusi teknologia, joka keksitään ihmisen ollessa viidentoista ja kolmenkymmenenviiden ikävuoden välissä, on mielenkiintoista ja mahtavaa. Kaikki mikä keksitään tämän jälkeen, koetaan vaaralliseksi, turhanpäiväiseksi ja luonnonvastaiseksi.

Laitinen ymmärtää ihmisen taipumuksen epäillä uusia teknologioita. Esimerkiksi hän valitsee erään meille arkisen apuvälineen.

- Sama keskustelu käytiin vuosia sitten, kun niin kutsutut hissipojat poistuivat hisseistä. Ajateltiin, että ihminen ottaa laskelmoidun riskin astuessaan hissiin, jossa ei ole kuljettajaa. Ymmärrän täysin sen, että itseohjautuvat autot huolettavat ihmisiä, Laitinen sanoo.

Kun riskit ovat osa arkielämäämme, ihmiset tottuvat niihin yllättävän helposti. Laitinen kuitenkin muistuttaa, että liikenteen määrään suhteutettuna onnettomuuksia sattuu yllättävän harvoin.

- Itse ihmettelen joskus sitä, kuinka hillitön määrä autoja on liikenteessä ja kuinka lähellä näitä autoja ihmiset kävelevät täysin huolettomasti. Samoin lentokoneet lentävät ison osan ajasta autopilotilla, eikä matkustajia huoleta, Laitinen kertoo.

Itseohjautuvat autot varustetaan oppimaan kykenevillä laitteistoilla, jotka kehittävät toimintaansa saamansa informaation pohjalta.

Aluksi tietokoneelle ohjelmoidaan liikennesäännöt. Tämän jälkeen alkaa mallioppimisvaihe, jossa auto seuraa mallisuorituksia, joiden pohjalta se kehittää toimintaansa.

- Kaikki tekoäly ei ole kykenevää mallioppimiseen. Itseohjautuvien autojen kohdalla puhutaan kuitenkin tekoälystä, joka kykenee oppimaan uusia toimintamalleja seuraamalla esimerkiksi ihmiskuljettajien edesottamuksia ratin takana, Laitinen sanoo.

Miten tietokone arvottaa ihmishenkiä?

Itseohjautuvat autot joutuvat vääjäämättä vaikeisiin valintatilanteisiin liikenteessä. Joskus tietokoneohjelma joutuu tekemään valinnan kahden ihmishengen väliltä.

- Jos kyseessä ei ole selkeä dilemmatilanne, ratkaisu on selvä: auton täytyy säästää ihmishenki. Jos kyseessä taas on valintatilanne, vahva argumentti voidaan esittää sen puolesta, että viattoman sivullisen henki tulee säästää, Laitinen sanoo.

Tämän argumentin mukaan ne ihmiset, jotka eivät ole tehneet tietoista valintaa nousemalla auton kyytiin, ovat viattomia sivullisia. Kaikkien ihmisten henki on tilanteessa samanarvoinen, mutta rooleilla on vaikutusta moraalisia ongelmia ratkottaessa.

Kimurantiksi tilanne muuttuu, jos valintatilanteessa yhden ihmisen henki asetetaan useamman ihmisen henkeä vastaan. Filosofian kuuluisimpia moraalisia ohjenuoria on Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi, jonka toisen muotoilun mukaan ihmistä ei koskaan saa käyttää pelkästään välineenä vaan aina myös päämääränä itsessään.

- Jos täytyy uhrata yksi sivullinen tai viisi sivullista, silloin täytyy lähtökohtaisesti minimoida uhrien määrä. Mutta jos yhtä ihmistä kohdellaan ainoastaan välineenä muiden pelastamiseksi, silloin tilanne ei ole hyväksyttävissä. Jos yksi ihminen tönäistään itseohjautuvan auton alle, jotta viisi ihmistä pelastuu, niin kyseistä ihmistä kohdellaan välineenä. Aina viiden pelastaminen yhden uhraamalla ei siis ole oikein, Laitinen pohtii.

Autojen turvallisuudesta ja ongelmanratkaisukyvystä ollaan Laitisen mukaan syystäkin huolissaan. Täydellisen turvallisia itseohjautuvista autoista ei tule, jolloin täytyy Laitisen mukaan hyväksyä kohtuulliset turvavaatimukset.

Esimerkiksi Laitinen nostaa sillan rakentamisen. Rakentajan täytyy tehdä lujuuslaskelmat, jotta silta ei romahda liikenteen painon alla. Jos siltaan kuitenkin osuisi meteoriitti, sillan rakennuttajan ei voitaisi katsoa olevan vastuussa, jos silta sortuu, koska meteoriittitörmäys on äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma ja siksi kohtuuton vaatimus.

- Sama periaate pätee itseohjautuviin autoihin. Ohjelmoinnilta voidaan vaatia kohtuullisia toimenpiteitä sivullisten ihmishenkien säästämiseksi.

Riskien arkipäiväistyminen lieventää pelkoja

- Liikenteessä kuolee vuosittain paljon ihmisiä, ja me hyväksymme sen osana elämää. Autoilua paheksutaan enemmän päästöjen takia, ei liikennekuolemien takia, Laitinen toteaa.

Professori Arto Laitinen
Professori Arto Laitinen veikkaa, että itseohjautuvat autot korvaavat aluksi yksityisautot. Kuva: Jonne Renvall

Kun uusi teknologia saapuu, se ei ole osa ihmisten arkikokemusta. Tämä saattaa Laitisen mukaan johtaa siihen, että itseohjautuvilta autoilta vaaditaan tekniikan alkutaipaleella ihmisautoilijaa huomattavasti parempaa ja ennen kaikkea turvallisempaa ajosuoritusta.

Itseohjautuvat autot tulevat todennäköisesti muuttamaan ihmisten arkielämää monin tavoin. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.

- Paljon on vielä tehtävää. Oma veikkaukseni on, että alkuun yksityisautot korvautuvat itseohjautuvilla autoilla. Voi myös käydä niin, että kaikki henkilöliikenteeseen tarkoitetut autot ovat yhteisessä omistuksessa, Laitinen sanoo.

Teksti: Jaakko Kinnunen