Global Health -opiskelijat eläytyivät vaarallisen epidemian ehkäisyyn

Julkaistu 8.12.2016 - 08:28
Harjoituksen tavoitteena oli nimenomaan antaa kokonaiskuva ja kokemus haastavasta asiakokonaisuudesta, ei opettaa kliinisiä taitoja tartuntatautipotilaiden hoitamiseen. Vas. Aleksandra Polkowska, Christopher Kipkorir ja Manisha Hamal.   - Kuva: Mikko Perkiö
Harjoituksen tavoitteena oli nimenomaan antaa kokonaiskuva ja kokemus haastavasta asiakokonaisuudesta, ei opettaa kliinisiä taitoja tartuntatautipotilaiden hoitamiseen. Vas. Aleksandra Polkowska, Christopher Kipkorir ja Manisha Hamal.  - Kuva:  Mikko Perkiö

Tapahtuu kehitysmaaoloissa: yksinkertaisen klinikan vastaanottohuoneeseen saapuu huonovointinen potilas, jonka oireet viittaavat erittäin tarttuvaan ja vaaralliseen sairauteen. Mitä teet?

Tämä kysymys oli lähtökohtana Global Health -maisteriohjelman opiskelijoiden ja lääketieteen opiskelijoiden harjoituksessa Arvon Taitokeskuksessa joulukuun alussa.

- Harjoitus antoi kokonaiskuvan ja kokemuksen tämän tyyppisestä haastavasta kokonaisuudesta ja opiskelijat joutuivat miettimään, mitä tällaisissa tilanteissa joudutaan ottamaan huomioon, kertoo harjoitusta ohjannut kansainvälisen terveyden tohtori, Global Health -ohjelman yliopisto-opettaja Annariina Koivu.

- Simulaatiotilat, maskit ja näytteleminen veivät kokemuksen konkreettiselle tasolle. Ja jos joku opiskelijoista päätyy ulkomaankokemukselle haastavaan kehitysmaa- tai kriisityöhön, koordinointi ja ongelmanratkaisu ovat todennäköisesti osa työnkuvaa.

Health and Health Care in Disaster Situations -kurssin opiskelijat hyötyvät Koivun mukaan selvästi toistensa kokemuksista: yhdellä on kliinistä taustaa ja toinen on työskennellyt vapaaehtoisena pakolaisleirillä. Lähes kaikki ovat kotoisin eri maista.

Kuinka hoitaa? Kuinka suojautua itse?

Harjoituspotilaan oireet viittaavat äärimmäisen tarttuvaan Dangerous Infectious Disease -tautiin, DID:hen. DID on opiskelijoiden harjoitukseen kehittämä kuvitteellinen tauti, mutta sillä on yhtäläisyyksiä Ebolaan ja muihin verenvuotokuumeisiin.

Kuinka kuvitteellisen taudin vaivaamaa potilasta voidaan hoitaa klinikkatasolla ja kuvitteellisen kehitysmaan sairaalassa?  Kuinka hoitajien täytyy suojautua? Mitä suojavarusteita maaseudun klinikalla yleensä on?

Millaisia viestintä- tai kuljetusmahdollisuuksia kehitysmaassa on? Kuinka potilas saadaan sairaalaan 700 kilometrin päähän? Jos ajomatkaa on 700 kilometriä, tarvitaanko matkalle kaksi autonkuljettajaa?

- Olette aika rentoja noiden suojavarusteiden kanssa, huomauttaa harjoituksen vieraileva asiantuntija Heidi Isohanni, joka on muun muassa koordinoinut Ebola-työtä Liberiassa Suomen Punaisen Ristin lähettämänä.

Isohanni selittää, kuinka tilanne olisi hoidettu keskellä Ebola-kriisiä.

Pienetkin asiat voivat ratkaista

Harjoituksen tarkoituksena on tarkastella vaarallisen tartuntataudin leviämistä ja kontrollointimahdollisuuksia kehitysmaaoloissa.

Näyttelemis- ja ryhmätyöpohjainen ongelmanratkaisuharjoitus etenee kohtauksesta toiseen.

Harjoitusta arvioitaessa opiskelijat kertovat oivalluksistaan.

- Small things, like waste management.

- The importance of good communication.

- Attention to detail – how a smallest thing can lead to an outbreak which becomes an epidemic.

- How little resources there may be available in that kind of a setting.

- Olen iloinen, että oppilaat heittäytyivät rooleihinsa ja harjoitukseen täysillä. Simulaatiotilat ovat aivan mahtavat, ja jättävät aivan erilaisen muistijäljen kuin jos kävisin nämä asiat läpi kalvoilta massaluentona, Koivu sanoo.

- This was the best practical session, arvioi nepalilainen opiskelija Manisha Hamal.

- I find the practical classes where we engage in the field experiences more interesting than the lectures. I felt I got to learn important skills.

Health and Health Care in Disaster Situations -kurssista
 

Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja Annariina Koivu, 050 509 9160