Hard Times? Pohjoismaiset työelämän tutkijat Tampereella 2. - 4. 11.

Julkaistu 26.10.2016 - 10:09

Tampereen yliopiston isännöimän The Eighth Nordic Working Life Conference -konferenssin yleisenä teemana on Hard Times? Sitkeä talouskriisi heijastuu myös työelämään, eikä suinkaan myönteisillä tavoilla. Työttömyyden kunnollista alenemista saadaan odottaa. Toisaalta epävarmuus heikentää hyvinvointia työpaikoilla.

Myös pohjoismaisiin työelämän suhteisiin pitkään kuulunut eri osapuolten välinen yhteistyö työelämän kehittämiseksi saattaa epävarmoissa oloissa olla uhattuna. Kuitenkin pohjoismaisilla yhteiskunnilla on edelleen hyvät edellytykset kilpailukyvyn ja työelämän laadun samanaikaiseen kehittämiseen. Tätä edesauttaa ennen muuta työvoiman korkea koulutustaso, tasa-arvon periaatteiden tuoma yhteiskunnallinen vakaus ja pitkä yhdessä sopimisen kulttuuri.

Huolimatta työelämän monista ongelmakohdista, täysin kohdallinen ei kuitenkaan ole ajatus, jonka mukaan joskus ennen työelämässä olisi vallinnut erinomainen vakaus ja laatu. Tässä mielessä kysymysmerkki kokouksen otsikossa haastaa pohtimaan myös työelämän kehityksen pidemmän aikavälin trendejä.

Konferenssin pääpuhujat syventävät kysymystä työelämän näkymistä ja vähän historiastakin.

Arne L. Kalleberg, Chapel Hill -yliopiston professori Pohjois-Carolinasta, Yhdysvalloista, on työsuhteiden muutosten johtavia tutkijoita. Hänen esityksensä käsittelee vertailevasti työn epävarmuuden merkityksiä ja vaikutuksia viidessä kehittyneessä teollisuusmaassa, Tanskassa, Saksassa, Japanissa, Espanjassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tarkastelun mukaan työsuhteiden rapautuminen on globaali ilmiö, kuitenkin sen seuraukset erilaisissa ympäristöissä poikkeavat toisistaan.

Kysymys työelämän laadun kehityssuunnista on pitkään ollut työelämän tutkimuksen keskeisiä ongelmia. Dosentti Anna-Maija Lehto on pitkään johtanut Tilastokeskuksessa työelämän laatuun liittyvää tutkimusta. Suomen kansainvälisesti ainutlaatuisen pitkä aikasarja, 1970 alkaen 2010-luvulle, antaa monipuolisen kuvan työelämän kehityksestä. Väite työelämän kaiken kattavasta huonontumisesta ei näytä saavan tukea. Monet työelämän laadun ulottuvuudet ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Sen sijaan käsillä oleva talouden hutera kehitys heijastuu myös epävarmuuden kokemusten selvänä lisääntymisenä suomalaisilla työpaikoilla.

Islanti on maa, jonka kovista ajoista selviytyminen on herättänyt tavan takaa kiinnostusta myös muissa, erityisesti kriisin keskellä kulkevissa, maissa. Islannin tapausta kokouksessa analysoi professori Stefán Ólafsson Reykjavikista.  Yhtäältä työelämää koskevan tiedon ja toisaalta innovaatioiden merkitystä kovien aikojen työelämän tiennäyttäjinä analysoivat vanhempi tutkija Carin Håkansta Tukholmasta ja professori Peer Hull Kristensen Kööpenhaminasta.

Pääalustajien lisäksi työelämää käsittelevät kymmenet työryhmät, joiden teemat vaihtelevat joustavuuden problematiikasta tunteisiin työssä ja digitalisaatiosta ikääntymisen kysymyksiin.

Konferenssin kotisivut
http://www.uta.fi/yky/NWLC2016/Home.html

Lisätietoja:
Professori Antti Saloniemi, 050 520 1824, 050 462 7394

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 26.10.2016