Huono johtaja kokokuvassa

Julkaistu 17.11.2017 - 12:30
Kuningas Ubu/ Kuva: Jonne Renvall
Valta kasvaa pyssyn piipusta. Tampereen näyttelijäopiskelijat eläytyvät vuoden 1896 näytelmätekstiin, joka kertoo häikäilemättömästä vallanhimosta. Kuva: Jonne Renvall

Näyttelijäopiskelijat tekevät klassikkonäytelmä Kuningas Ubun some-ajan nuorille katsojille

– Huonon johtajan vallankäyttö on aina samanlaista. Hän on omasta mielestään hyvä johtaja mutta onkin ihan surkea. Silti hän on karismaattinen, sanoo näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Mikko Kanninen.

Huonon johtajan karnevalistinen elämä aukeaa koko komeudessaan Alfred Jarryn klassikkonäytelmässä Kuningas Ubu, jonka Kanninen on sovittanut ja ohjannut Tampereen yliopiston Nätyn demoteatterin lavalle.

1800-luvun lopulla kirjoitettu näytelmä herätti Ranskassa niin suurta pahennusta, että katsojat pakenivat ensi-illasta alkurepliikin jälkeen. Se repliikki oli ”merdre” ja tarkoittaa suomeksi paskaa väärin kirjoitettuna. Yhden kriitikon mielestä esityksestä tuli niin likainen olo, että oli pakko käydä suihkussa.

– Siitä kiistellään, reagoiko ranskalainen yleisö väärin kirjoittamiseen vai siihen paska-sanaan, Kanninen sanoo.

Kuningas Ubua on väitetty koululaisvitsiksi, jonka Jarry kirjoitti luokkatovereidensa yllytyksestä pilkatakseen omaa opettajaansa. Kanninen löytää näytelmästä paljon enemmän kuin pelkän teinivitsin.

– Alfred Jarry oli yksi avantgarden esi-isistä ja todella monimutkainen persoona. Avantgardistien lähtökohtana oli yhteiskunnan romahduttaminen taiteen keinoin. Jarry oli minun mielestäni hyvinkin järjestelmällinen. Hän halusi hämmentää nimenomaan porvarillisen yhteiskunnan todellisuuskäsityksiä, Kanninen sanoo.

Trump tviittaa,
Ubu pitää puheita

Kuningas Ubu kertoo pariskunnasta, joka haluaa kaapata vallan kuvitteellisessa Puolassa. Valta, vallanhimo ja vallattomuus ovat ajankohtaisia aiheita nyt Donald Trumpin ja Vladimir Putinin aikakaudella. Ohjaaja Mikko Kanninen ei myönnä, että esitys kertoisi Trumpista tai Putinista.

– Se voi olla katsojan tulkinta. Onhan tässä puolalaisia ja venäläisiä. Venäjän armeija ja tsaari ovat tässä näytelmässä Ubua vastaan. Tästä löytyy kaikkea. Ubu on maskeerattu puolalaiseksi ja punavalkoiset Puolan liput ovat esillä.

Ubun vertaaminen Trumpiin ei silti ole kaukaa haettu. Maailmankuululta amerikkalaiskirjailijalta Paul Austerilta kysyttiin, miksei hän kirjoita Trumpista mitään. Auster vastasi, ettei hänen tarvitse, kun Alfred Jarry on jo kirjoittanut.

Jarryn luoma kuningas Ubu on omavaltaisesti käyttäytyvä ihminen, joka aiheuttaa massojen kuoleman.

– Tässä näytelmässä kuolee hirvittävä määrä ihmisiä. Heitä hirtetään ja teloitetaan. Ubu pistää lait uusiksi, menee bisnes edellä ja haluaa itselleen rahaa. Kaikki sodatkin hän manipuloi niin, että hänelle tulee mahdollisimman paljon rahaa.

Klassikkonäytelmä antaa Kannisen mukaan avaimia ymmärtää vallankäytön mekanismeja. Sosiaalisen median aikanakin huono johtaja on samanlainen, vaikka menetelmät vaihtelevat.

– Trump käyttää tviittiä, Ubu pitää puheita ja lupaa kaikille kaikkea.

”Mehän voimme
kokeilla eri juttuja”

Sosiaalisen median aika näkyy esityksessä siten, että aluksi henkilöhahmot räpläävät kännyköitään. Puhelimet kuitenkin häviävät ja hahmot joutuvat tyhjyyteen, jossa heidän pitää keksiä jotakin. He ryhtyvät leikkimään Ubun tarinaa.

Mikko Kanninen joutui opiskelijoineen pohtimaan leikin luonnetta some-aikakaudella.

– Olen huomannut, että leikki on muuttunut. Nyt nuoret ja lapset kulkevat kännykät kädessä. Tämä oli meille ongelma, että miksi kukaan rupeaisi nykyään leikkimään mitään.

Esityksen tulkinta leikistä voi muuttua vielä harjoitusvaiheen jälkeenkin.

– Mehän olemme pedagoginen teatteri. Me voimme muuttaa asioita vielä esityksen aikanakin ja voimme kokeilla erilaisia juttuja. Se on eri asia, jos me tekisimme kaupallista teatteria. Siellä prosessit olisivat ihan erilaisia.

Opiskelijanäytelmä
lukiolaisille

Tampereen näyttelijäopiskelijoiden Kuningas Ubu on pedagoginen hanke ja osa Nätyn dynaamisen näyttelemisen jaksoa. Se muodostaa samaan aikaan esitettävän Peer Gyntin kanssa koululaisille tarkoitetun esityskokonaisuuden. Kuningas Ubu on suunnattu yläaste- ja lukioikäisille, Peer Gynt ala-asteelle.

– Molemmat esitykset ovat eurooppalaisen teatterin isoja teoksia, joiden pariin halusimme koululaiset mukaan muutenkin kuin niin, että niitä luetaan koulussa, Mikko Kanninen sanoo.

Oppilaat tutustuvat näytelmäteksteihin etukäteen koulutunnilla, katsovat esitykset ja purkavat näkemänsä seuraavilla tunneilla.

Teksti: Heikki Laurinolli

 

Kuningas Ubu/ Kuva: Harri Hinkka
Toisen opintovuoden tamperelaiset näyttelijäopiskelijat esittävät Alfred Jarryn näytelmän Kuningas Ubu. Esitys on suunnattu lukioikäisille nuorille. Kuva: Harri Hinkka

Kuningas Ubu Hämeenpuiston Demoteatterissa. Sovitus, ohjaus, lavastus ja äänisuunnittelu: Mikko Kanninen. Pukusuunnittelu: Tiina Helin. Valosuunnittelu: Samuli Hytönen. Ääni-, valo- ja videotekniikka: Matias Palo. Esiintyjät: Heli Hyttinen, Miko Jaakkola, Niklas Rautén, Samuel Kujala ja Sofia Smeds

Esitykset: lauantai 25.11. klo 18 (ENSI-ILTA) tiistai 28.11. klo 13 ja 18 keskiviikko 29.11. klo 13 torstai 30.11. klo 13 perjantai 1.12. klo 13 sunnuntai 3.12. klo 13 ja 18 maanantai 4.12. klo 13 ja 18 tiistai 5.12. klo 13 torstai 7.12. klo 13 Esityspaikka: Demoteatteri, Hämeenpuisto 28 D, 4. kerros. Vapaa pääsy. Paikkavaraukset arkisin klo 10-15 puh. 050 395 1197 tai teatteri@uta.fi

Lue myös juttu Peer Gynt -näytelmän esityksestä: Peer Gynt kertoo vallasta alakoululaisille