Hyvän elämän eväät kuuluvat kaikille

Julkaistu 7.9.2018 - 14:29
Liisa Häikiö/ Kuva: Jenni Toivonen
– Ihmiset haluavat vaikuttaa ja osallistuvat, jos asia on heille tärkeä ja merkityksellinen. Jos taas asiaa ei koeta tärkeäksi, ei osallistuminenkaan kiinnosta, Liisa Häikiö sanoo.

Professori Liisa Häikiö pohtii, miten kaikki ihmiset voisivat osallistua yhteiskunnan kehittämiseen

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jenni Toivonen

Miten maailma olisi järjestettävä, jotta kaikki voisivat elää hyvää elämää? Sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö tutkii, miten yhteiskuntapolitiikka kietoutuu ihmisten arkielämään ja millaiset käytännöt mahdollistaisivat ihmisten osallistumisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Sosiaalipolitiikassa Häikiötä kiehtoo teorian ja käytännön yhteys. Sosiaalipolitiikka koskettaa kaikkia ihmisiä arjen tasolla. Samaan aikaan se on myös poliittinen kysymys, josta neuvotellaan jatkuvasti.

Häikiön oma akateeminen polku löytyi pian sen jälkeen, kun hän aloitti yliopisto-opiskelunsa Tampereen yliopistossa.

– Päätin lähteä lukemaan yhteiskuntatietietä ja halusin tulla Tampereen yliopistoon, koska täällä oli vapaa sivuaineoikeus. Halusin opiskella laaja-alaisesti. Valintaopasta selatessani sosiaalipolitiikka puhutteli minua, muistan sen edelleen, Häikiö kertoo.

Kaikille eväät
hyvään elämään

Liisa Häikiö on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Ketterä kaupunki -hankkeessa, jonka pohjalta hän valmistelee yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa Inclusive city -kirjaa.

– Tavoitteena on kaupunki, joka mahdollistaa keskenään erilaisten ihmisten osallistumisen hyvän elämän tavoitteluun ja luomiseen. Olemme tässä erityisesti kiinnostuneita heikossa tai marginaalisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten osallistumisen mahdollisuuksista ja osallisuutta tukevista käytännöistä.

Kaupunkisuunnittelun osallistamisessa on professorin mukaan usein ongelmana, että joku taho haluaisi kovasti saada ihmiset osallistumaan, mutta kun näin ei käy, ihmetellään miksi ihmiset eivät osallistuneet. Toisaalta monesti ihmiset haluaisivat kovasti vaikuttaa johonkin ongelmaksi kokemaansa asiaan, mutta eivät löydä mistään väylää, jonka kautta he voisivat viedä asiaa eteenpäin. Tämä on sitä vaikeampaa mitä vähemmän osallistujilla on taloudellisia ja kulttuurisia resursseja.

– Meillä Suomessa korostuu asiantuntijalähtöinen toiminta. Ihmisten tarpeiden huomioimisen ja voimavarojen vahvistamisen kannalta voisi olla toimivampi malli, jos olisi nykyistä enemmän tilaa myös arjesta lähtevälle toiminnalle, Häikiö toteaa.

Se helpottaisi myös asiantuntijoiden mahdollisuutta kehittää toimivia käytäntöjä esimerkiksi työllistymisen tukemiseen tai maahanmuuttajien integroimiseen.

Samaan hengenvetoon professori kuitenkin korostaa, että Suomessa on korkeasti koulutettu viranhaltijakoneisto, joka toimii kansainvälisesti korkealla tasolla niin suunnittelussa kuin palveluissakin.

Ilmastopolitiikan
arki kiinnostaa

Professorilla on mielessään monia mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Yksi kiinnostava tutkimuskohde löytyy ilmastopolitiikasta.

– Ilmastopolitiikan merkitys ihmisten arkielämässä kiinnostaa minua hirveästi. Miten ihmiset tunnistavat ilmastopolitiikan arjessaan, ja miten ilmastopolitiikka muuttaa ihmisten arkikäytäntöjä. Ehkä jonain päivänä pääsen tämän aiheen pariin, Häikiö toteaa.

Ympäristön ja politiikan ympärillä käytävä keskustelu on Häikiön mielestä kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan. Suomi menestyy useissa kestävän kehityksen -indekseissä erinomaisesti. Maa on monilla mittareilla mitattuna maailman kärkeä. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli.

– Katsotaan esimerkiksi kasvihuonepäästöjä. Jos kaikki ihmiset eläisivät samalla tavalla kuin suomalaiset, olisimme jo katastrofissa. Yhtäältä osaamme puhua kestävästä kehityksestä ja luoda toimintamalleja, mutta käytännössä kulutamme luonnonvaroja erittäin paljon. Voidaan kysyä, kumpi näistä kuvista on oikea. Kasvihuonepäästöjen osalta lukuja on kuitenkin helppo lukea, vai onko, Häikiö pohtii.

Todellisuus vääristyy, jos laskemme vain omalla maaperällä tuotetut päästöt, mutta emme huomioi kulutuksen päästöjä, jotka usein syntyvät muualla. Käytettyjen lukujen laskutapaa ja täsmällistä merkitystä on usein vaikea tietää.

Professori on kuitenkin optimistinen, sillä ympäristöasiat ovat aiempaa enemmän esillä julkisessa keskustelussa.

– Väittelin kestävän kehityksen suunnittelusta Tampereella vuonna 2005, ja muutos tähän päivään on merkittävä. Tietoisuutta on enemmän, ja puhetapa on muuttunut. Tämä kesä on esimerkiksi ensimmäinen, kun olen lukenut lehdistä kriittistä keskustelua siitä, pitääkö kesällä lähteä lentokoneella ulkomaille. Kuitenkin kamppailen itsekin joka vuosi sen kanssa, että voisinko pimeimpään aikaan käydä auringossa lomalla, Häikiö sanoo.

Merkitykselliset
asiat koetaan tärkeiksi

Liisa Häikiö tutkii työssään myös nuorten osallisuutta.

– Tällä hetkellä on käynnissä kuntoutustuella olevien nuorten osallisuutta tarkasteleva hanke. Tutkimme asiaa myös työnantajien näkökulmasta, eli millaista osallistamisen tukeminen työnantajan vinkkelistä on, Häikiö kertoo.

Sosiaalipolitiikkaa tutkiva professori tiivistää lopuksi ihmisten suhtautumisen ympäröivään yhteiskuntaan ja omaan rooliinsa sen kehittämisessä.

– Pääsääntöisesti ihmiset haluavat elää sujuvaa hyvää arkea ja haluavat vaikuttaa asioihin, joilla on merkitystä sen kannalta. Kaikki kynnelle kykenevät ihmiset osallistuvat, jos asia on heille jollain tavalla tärkeä ja merkityksellinen. Jos asiaa ei koeta tärkeäksi, ihmiset eivät osallistu, Häikiö toteaa.