Ilkka Junttila ja Keijo Viiri terveyden akatemiatutkijoiksi

Julkaistu 17.5.2017 - 15:05

Projektinjohtaja Ilkka Junttila ja yliopistotutkija Keijo Viiri Tampereen yliopistosta on valittu akatemiatutkijoiksi.

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta valitsi 12 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta sai 85 hakemusta eli rahoituksen sai hieman yli 14 prosenttia hakijoista.

Ilkka Junttila tutkii interleukiini(IL)-4 ja IL-4 reseptoreita tyypin 2 immuunivasteen säätelyssä. Immuunivaste suojaa elimistöä erilaisilta taudinaiheuttajilta; viruksilta, baketeereilta, parasiiteilta ja hiivoilta. Kun immuunivaste aktivoituu väärin, seurauksena voi olla autoimmuunireaktio tai allerginen reaktio. Immuunivasteen säätelyssä keskeisessä roolissa ovat liukoiset välittäjäaineet, sytokiinit. Tutkimuksessa selvitetään, miten sytokiinit, erityisesti Interleukiini(IL)-4 säätelevät  allergista tulehdusvastetta. Kun IL-4:n ja sen solupinnan reseptoreiden toiminta tunnetaan paremmin, sen käyttö kliinisesti esim. immuunivasteen uudelleensuuntaamiseen autoimmuunitaudeissa voi tulla mahdolliseksi. Tutkimus on yhteistyöprojekti, johon osallistuvat TaY, TAYS, Fimlab OY ja NIH (USA) ja se perustuu Junttilan aiempaan tutkimustyöhön.

Keijo Viirin tutkimuksessa pyritään selvittämään hänen projektissaan aiemmin löydettyjen, epigeneettisesti väärin säädeltyjen geenien toimintaa keliakiassa. Keliakiassa ohutsuolen pintaepiteeli on epäkypsää, mikä johtaa ruoan imeytymishäiriöihin. Projektissa on aiemmin havaittu, että epigeneettinen geenien vaimentaja, polycomb, kontrolloi kudostasapainoa ohutsuolen kuopakkeiden kantasolujen ja nukkalisäkkeiden kypsän epiteelin välillä. Samoin havaittiin, että ravinnon gluteeni laukaisee häiriön polycombin aktiivisuudessa, mikä johtaa tyypillisiin nukkalisäkkeiden vaurioihin keliakiassa. Tutkimuksen uskotaan tuovan lisävaloa keliakian taudinkuvaan ja parantavan varhaisen keliakian diagnosointia.

Keijo Viirin Suolen signaloinnin epigenetiikka -ryhmä

Olli Lohi ja Kaisa Hartikainen saavat kliinisen tutkijan rahoituksen

Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta valitsi myös 11 uutta kliinistä tutkijaa. Rahoituksen sai 29 prosenttia hakijoista.

Kliinisen tutkijan rahoitus merkitsee palkkauskuluja osa-aikaiseen tutkimustyöhön ja määrärahaa tutkimuskuluja varten. Kliiniset tutkijat ovat keskeisessä roolissa kliinisen potilastyön ja perustutkimuksen yhteensovittamisessa.

Dosentti, ylilääkäri Olli Lohi Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta ja Tampereen yliopistosta tutkii akuutin leukemian uusia lääkehoitoja. Lasten leukemian ennusteet ovat parantuneet huomattavasti viime vuosikymmeninä. Hoito on kuitenkin pitkä ja osalla potilaista tauti uusiutuu. Rahoitetussa hankkeessa Lohi analysoi leukemian eri alaryhmien geenien ilmentymistä ja niiden säätelyä koko genomin laajuisesti. Tavoitteena on tunnistaa eri alaryhmille ominaisia lääkehoitomahdollisuuksia ja testata niitä sopivissa malleissa. Erityisenä tavoitteena on löytää uusia täsmähoitoja keski- ja korkeariskisille leukemian alaryhmille.

Olli Lohen tutkimusryhmä

Dosentti, erikoislääkäri Kaisa Hartikaisen projektin tavoitteena on tunnistaa ja evaluoida mittareita, joita voidaan käyttää kliinisessä työssä eri potilasryhmien aivojen toimintakunnon mittaamisessa sekä yksilöllisten hoitojen ja kuntoutusohjelmien suunnittelussa. Nykyinen informaatioyhteiskunta asettaa korkeat vaatimukset aivojen toiminnanohjaustoiminnoille ja toiminnan joustavuudelle. Monet neurologiset, psykiatriset sekä muut sairaudet ja vammat, sekä vammojen ja sairauksien hoidot, vaikuttavat näihin toimintoihin. Toiminnanohjaustoimintoja mitataan nykyisin neurospykologisilla testeillä, jotka eivät ole riittävän herkkiä havaitsemaan pieniä, tai joskus isompiakaan, toiminnanohjaus- ja tunnetoimintojen muutoksia.

Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö

 

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätökset - akatemiatutkijat

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätökset - kliiniset tutkijat