Ilmastonmuutos tuli oikeussaliin

Julkaistu 18.10.2018 - 10:22
Heta Heiskanen/ Kuva: Jonne Renvall
Ilmastovalitusten suuri määrä kertoo siitä, että ihmiset ovat pettyneet eivätkä luota siihen, että poliittisia ratkaisuja tulee riittävästi, sanoo Heta Heiskanen, joka on tutkinut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytäntöjä.

Vireillä on satoja ilmastonmuutokseen liittyviä oikeustapauksia

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Ilmastonmuutos kuumentaa jo oikeussaleja. Eri puolilla maailmaa on vireillä satoja, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhat ilmastonmuutokseen liittyvää oikeustapausta. Tuomioita on annettu vasta muutama.

– Tämä on uusi ja kasvava ilmiö, joka on yleistynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Uusia oikeustapauksia tulee jopa viikoittain eri maissa, kertoo julkisoikeuden tutkija Heta Heiskanen, joka väitteli keväällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytännön kehittymisestä.

Itävallassa on ehditty käydä läpi kaikki valitusasteet oikeustapauksessa, jossa ilmastonmuutos kytkeytyi lentokentän laajentamiseen. Hollannissa kaksi oikeusastetta on antanut valtiolle langettavan tuomion ilmastonmuutokseen liittyvässä Urgenta-tapauksessa.

Ilmastovalituksissa
erilainen logiikka

Ympäristövalitukset ovat perinteisesti paikkaan ja aikaan sidottuja. Ilmastovalitukset poikkeavat tästä logiikasta.

Yhdysvalloissa ja Hollannissa tehdyt valitukset ovat perustuneet yleisemmin ilmastopolitiikkaan ja perusoikeuksiin, eivät mihinkään erityistapaukseen rajatulla alueella.

Hollannin Urgenta-valitus kohdistui valtion harjoittaman ilmastopolitiikan tehottomuutta vastaan. Ruotsissa taas ilmastonmuutos on pyritty Heta Heiskasen sanoin ”leipomaan” yksittäisen tilanteen yhteyteen.

Ilmastokysymyksissä on Heiskasen mukaan kahdenlaista lähestymistapaa: toinen on yhden valtion vastuuseen perustuva järjestelmä ja toinen, vaikeampi vaihtoehto on sellainen, että vastuutetaan useampia valtioita samasta asiasta.

Inuiitit haastoivat
Yhdysvallat

Yksi kuuluisimmista ilmastonmuutokseen liittyvistä oikeustapauksista on peräisin jo yli kymmenen vuoden takaa, kun Kanadan inuiitit haastoivat Yhdysvallat. Oikeusvalituksen mukaan Yhdysvallat on niin suuri päästöjen tuottaja maailman mittakaavassa, että se on vastuussa ilmastonmuutoksesta. Inuiitit hävisivät, mutta valitustekstistä tuli kulttitapaus alan tutkijoille.

Nyt Yhdysvalloissa käsitellään Juliana vs. United States -valitusta, jossa ryhmä nuoria on haastanut maan edellisen ja nykyisen hallituksen riittämättömästä ilmastopolitikasta, joka rikkoo haasteen mukaan kansalaisten perusoikeuksia. Valitus sai alkunsa jo Barack Obaman presidenttikaudella vuonna 2015. Donald Trumpin hallinto yritti estää sen etenemisen, mutta maan korkein oikeus hylkäsi yrityksen.

– Valituksen logiikka menee niin, että vaikka päästöjen tuottajia on muitakin, eivät yksittäisetkään valtiot ole tehneet riittävästi turvatakseen kansalaistensa oikeudet. Voidaan osoittaa, että jokainen valtio on jollakin lailla laiminlyönyt asian, Heta Heiskanen sanoo.

Hollannissa ilmastonmuutosvalitus onnistui läpäisemään jo kaksi oikeusastetta. Maan tuomioistuimet arvioivat, että valtio on ollut tietoinen ilmastokysymyksestä jo pitkään mutta ei ole tehnyt tarpeeksi sen pysäyttämiseksi. Hollannin toisen asteen oikeusistuin katsoi jopa, että Hollannin valtio rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Suomi vastuuseen
Portugalin metsäpaloista

Portugalilaiset lapset ja nuoret aikovat nostaa kanteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopijavaltioita vastaan siitä, että niiden riittämättömät ilmastoteot ovat yhteydessä Portugalin metsäpaloihin. Valitus poikkeaa muista siinä, että nyt on tarkoitus haastaa kerralla useita valtioita, jopa 47 valtiota. Sen seurauksena Suomikin voi joutua vastuuseen luonnontuhoista Euroopan toisella puolella.

Suunnitelma on saanut valtavasti huomiota, vaikka käynnissä on vasta rahankeruuvaihe valitukseen, jota ei ole vielä edes jätetty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi.

Heta Heiskanen pitää useiden valtioiden vastuuttamista oikeudellisesti haastavana, sillä rajat ylittäviä vahinkoja on käsitelty aika vähän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

– Yksittäisten valtioiden kohdalla olemme jo nähneet tulokset, kun Hollannissa tuomarit katsoivat, että todistelu on riittävä ja Hollannin valtio on laiminlyönyt ilmastotoimet. Jos käytetään samaa logiikkaa, niin eihän Hollanti varmaan ainoa laiminlyöjätaho ole, Heiskanen sanoo.

Oikeuskäsittely
kestää vuosikausia

Oikeuslaitos ei tarjoa nopeaa tietä ilmastokysymyksen ratkaisemiseen. Käsittely kestää vuosia, kaikkien oikeusasteiden läpikäynti jopa kymmenen vuotta.

Hollannin Urgenta-tapauksesta saatiin ensimmäinen tuomio vuonna 2015. Valitusvaiheen jälkeen toisen oikeusasteen tuomio tuli tänä vuonna eli kolmessa vuodessa. Nyt odotetaan, valittaako Hollannin valtio korkeimpaan oikeuteen.

– Ei tämä mikään parin viikon niksi ole. Mutta jos tulee sitovia tuomioita, niin sitten tulos on painava. Oikeusistuinten kautta käytävät asiat ovat viimesijaisia. Nopeampiakin reittejä kannattaa kokeilla, mutta jos poliittista tahtoa ei ole riittävästi, niin kyllä yksi väylä on se, että tuomarit tulkitsevat ja antavat tuomioita, Heta Heiskanen sanoo.

Ilmastohaasteiden suuri määrä kertoo Heiskasen mukaan siitä, että ihmiset ovat pettyneet eivätkä luota siihen, että poliittisia ratkaisuja tulee riittävästi.

– Hollannissa saattoi olla nopeampi ratkaisu viedä asia oikeuteen kuin se, että olisi jääty odottelemaan poliittisia päätöksiä.

Ilmastovalituksilla on Heiskasen mukaan ulkopoliittistakin merkitystä, kun valtiot saavat kiusallista mediahuomiota. Kansainvälistä kiinnostusta lisää se, että melkein kaikki tuomioistuinten ratkaisut ovat ennakkotapauksia.

Ilmastonmuutos ei
tarvitse erillislakia

Lainsäädäntö on Heta Heiskasen mukaan hyvä keino ohjata ja velvoittaa toimimaan tietyllä tavalla, mutta monitahoisempi kysymys on se, pitäisikö lainsäädäntöä kirjoittaa uusiksi ilmastonmuutoksen vuoksi.

– En lähtisi perustuslakia muuttamaan. Se on sen verran yleinen ja sen mukaan meillä on vastuu ympäristöstä, jonka piiriin tällaiset asiat istuvat hyvin, Heiskanen sanoo.

Tavallisia lakeja ja asetustason sääntelyä on sen sijaan syytä muokata niin, että vapaaehtoisuuden tilalle tulee sitovia ja velvoittavia säädöksiä.

– Suomessahan on olemassa ilmastolaki. Sen lisäksi olisi hyvä tarkastella oikeusjärjestelmää kokonaisuutena ja käydä nykyinen lainsäädäntö sellaisella haravalla läpi, että sinne tehtäisiin kaikki muutokset ja kiristykset, että se olisi koko yhteiskuntaa kattava. Olisi vähän haastavaa, jos olisi vain yksi laki, kun ilmastonmuutos koskee niin monta eri sektoria, Heiskanen vastaa.

Suomessa ei tehty
ilmastovalituksia

Suomesta ei tunneta yhtään ilmastonmuutokseen liittyvää oikeustapausta, vaikka ilmaston lämpenemisestä on puhuttu jo vuosia.

Heta Heiskasen mukaan Suomessa ei ole sellaista traditiota, että tuomioistuinväylää käytettäisiin isojen rakenteellisten muutosten ajamiseen. Sen sijaan Suomessa käytetään usein kansalaisaloitetta.

Yhdysvalloissa on totuttu vetoamaan oikeuteen esimerkiksi rotukiistoissa, joiden seurauksena tuomioistuinten linjaukset saivat aikaan muutoksia syrjivään lainsäädäntöön. Yhdysvalloissa on myös järjestöjä ja juristeja, jotka ovat tottuneet lähtemään tueksi oikeudenkäynteihin.

Suomessa ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt olisivat luonteva taho ajamaan ilmastonmuutoskanteita. Heiskanen arvioi, että nykyisin niiltä kuluu paljon aikaa käynnissä olevien lakimuutosten kommentointiin.

– Ympäristöpuolelle on tullut säädöskevennyksiä ja muuta. Järjestöjen kädet ovat täynnä. On myös paikallisia valittamisasioita, kaavoja ja maakuntakaavoja. Ne ovat pakollisia, nopeaa reaktiota vaativia juttuja. Jos niihin ei reagoi, niin ne menevät eikä niihin pysty palaamaan. Ilmastonmuutos taas on globaali ilmiö. Pitäisi miettiä, ketkä siihen käyttävät aikaa, vaikka monenkin ihmisen olisi syytä.

Suomessa ilmastovalituksen tekeminen edellyttäisi Heiskasen arvion mukaan konkreettista tapausta, jonka päälle ilmastoasia rakennettaisiin. Pitäisi etsiä sopiva tapaus, johon voisi liittää ilmastoargumentteja niin, että tuomioistuin voisi ottaa siihen kantaa.

Yksi keino nostaa ilmastoasia esiin on vetoaminen laillisuusvalvojiin kuten eduskunnan oikeusasiamieheen tai oikeuskansleriin. Niille tehty valitus voisi auttaa selvittämään, rikkooko nykyinen ilmastopolitiikka perustuslaillisia velvoitteita ja kansainvälisiä sopimuksia.