Isovanhempien tupakointi lisää lastenlasten tupakointia

Julkaistu 19.1.2016 - 14:52

Isovanhempien esimerkillä on väliä: tupakoivien isovanhempien lapsenlapsi tupakoi todennäköisemmin kuin tupakoimattomien.

Isovanhempien tupakointi lisää sekä lastenlasten tupakkatuotteiden kokeiluja että päivittäistä tupakointia. Jos molemmat isovanhemmat tupakoivat, nuoren päivittäisen tupakoinnin riski on noin kolminkertainen tupakoimattomien isovanhempien lastenlapsiin verrattuna. Tulos on sama sekä äidin puolen että isän puolen isovanhempien tupakoinnin osalta.

Isovanhempien, vanhempien ja (lasten)lasten tupakointia on tutkittu Tampereen yliopistossa Nuorten terveystapatutkimuksessa.

Isovanhempien ja lastenlasten tupakoinnin yhteys selittyy osittain lasten vanhempien tupakoinnilla, mutta isovanhempien tupakointi lisää lastenlasten tupakointia myös vanhempien tupakoinnista riippumatta. Noin kaksi kolmasosaa isovanhempien tupakoinnin kokonaisvaikutuksesta välittyy vanhempien tupakoinnin kautta ja yksi kolmasosa on isovanhempien suoraa vaikutusta.

Isovanhemmat malleina kuten vanhemmatkin

Isovanhempien roolista lastenlasten tupakoinnin ja tupakkatuotteiden käytön aloittamisessa ei ole juuri keskusteltu eikä asiaan ole kiinnitetty huomiota, huomauttaa professori Arja Rimpelä.

- Odotettavissa olevan eliniän pidennyttyä yhä useammalla lapsella on teini-ikäisenä isovanhemmat, toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Isovanhemmat toimivat käyttäytymismalleina samalla tavalla kuin vanhemmat tai kaverit, Rimpelä sanoo.

Motivaatiota lopettamiseen?

- Isovanhempien tupakoinnin vaikutus on jäänyt varjoon tupakkatutkimuksessa. Hienoa, että tutkijat ovat kiinnittäneet siihen nyt huomiota, toteaa Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

- Lastenlapset ovat useimmille isovanhemmille erittäin tärkeitä ja luultavasti tällaisen seikan esiin tuominen voi vahvistaa isovanhempien motivaatiota lopettaa tupakointi, Hara sanoo.

Suomen ASH on tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö.

Nuorten terveystapatutkimuksessa vastaajina ovat 12–18-vuotiaat nuoret. Tutkimukseen vastasi 3535 nuorta vuonna 2013.

 

Lisätietoja:
Tutkija Jaana M. Kinnunen, 040 190 1667, Terveystieteiden yksikkö
Professori Arja Rimpelä, 050 569 8285, Terveystieteiden yksikkö
Toiminnanjohtaja Mervi Hara, 050 460 2324, Suomen ASH

Nuorten terveystapatutkimus 2013