Jatkuvan oppimisen idea sopii tutkinto-opetukseen

Julkaistu 19.11.2018 - 12:03
Mika Perikiömäki ja Satu Seppä/ Kuva: Jonne Renvall
Mika Perkiömäki ja Satu Seppä odottavat aikuisopiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden yhteiskurssien yleistyvän nyt, kun jatkuvan oppimisen painoarvoa suunnitellaan nostettavaksi yliopistojen rahoituksessa.
Median ja arktisen alueen mestarikurssi kokoaa yhteen aikuisopiskelijoita ja tutkinto-opiskelijoita Suomesta, Venäjältä ja Kanadasta

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Tampereen yliopistossa on saatu hyviä kokemuksia aikuisopiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden yhteisopetuksesta.

Viestintätieteiden tiedekunnan suunnittelija Satu Seppä sanoo, että yhteisopetukselle tulee tilausta, kun jatkuvan oppimisen painoarvoa suunnitellaan nostettavaksi yliopistojen rahoitusmallissa.

– Toivon yhteisopetuksen yleistyvän nyt, kun jatkuva oppiminen tulee vahvemmin yliopistojen tehtäväksi. Toivottavasti se helpottaisi näiden asioiden ajattelemista siihen tapaan, että jatkuva oppiminen tapahtuisi tutkinto-opetuksen yhteydessä, Seppä sanoo.

Viestintätieteiden tiedekunnassa on käynnissä tiedeviestinnän opintokokonaisuus, jossa opiskelee maisterivaiheen tutkinto-opiskelijoita, väitöskirjatutkijoita ja työelämästä tulevia täydennyskouluttautujia. Kaikki suorittavat opinnot samojen vaatimusten mukaan.

Median ja arktisen alueen mestarikurssi on yhteisopetuksen kannalta uusi avaus, joka kokoaa marraskuun lopulla Tampereelle eritaustaisia opiskelijoita, toimittajia ja tutkijoita Suomesta, Venäjältä ja Kanadasta.

Suunnitteilla on Venäjä-tietouden akateeminen moduuli, jota halutaan tarjota paitsi Tampere3:n omille opiskelijoille, myös monille eri ammattiryhmille.

Journalistikoulutuksessa yhteisopetusta on kokeiltu aiemminkin. 1993–1994 pidettyyn Tiede- ja ympäristöjournalismin erikoistumisohjelmaan liittyi myös ennenaikaista Tampere3-henkeä, kun mukana oli myös silloinen Tampereen Teknillinen Korkeakoulu.

Yhteisopetus sopii
Tampere3-malliksi

Tiedotusopin professori Heikki Luostarinen kaavailee arktisen alueen mestarikurssista yhtä pilottia, joka voisi auttaa Tampere3-yhteisöä omaksumaan uuden koulutustavan.

Luostarinen on keskeinen taustavaikuttaja vuosi sitten perustetussa Tampereen yliopiston Venäjän ja Kiinan median osaamiskeskuksessa (TaRC), jonka koko opetustoiminta on rakennettu sille perustalle, että mukana on sekä tutkinto-opiskelijoita että jo työelämässä olevia.

Luostarinen sanoo, että mikään raha ei riittäisi siihen, että aikuisopiskelijoille voitaisiin rakentaa erillinen koulutusjärjestelmä. Sen sijaan voidaan järjestää yhteistä opetusta eri taustoista tuleville opiskelijoille.

Luostarinen pohtii yliopistojen roolin määrittelyä uudelleen niin, että kyse ei olisi vain nuorisokoulusta, vaan opetukseen voisivat osallistua kaikki, joita tieto ja osaaminen kiinnostavat ja joilla on siihen tarvetta. Tämä edellyttää muutoksia kontaktiopetuksen rytmitykseen, verkko-opetuksen määrään ja opettajien työskentelytapoihin.

– Perusopiskelijoiden tulisi mieltää asia niin, ettei heiltä viedä resursseja, vaan rahoituspohjan laajentaminen ja kokemusten vaihto voi johtaa entistä parempaan opetukseen, Luostarinen sanoo.

Opetuksen yhdistäminen
hyödyllistä kaikille

Satu Seppä perustelee yhteisopetusta sillä, että uudet ilmiöt ovat usein yhtä uusia niin nykyisille tutkinto-opiskelijoille kuin 10 tai 20 vuotta sitten valmistuneille.

Tiedeviestinnän kurssilla ei korosteta sitä, ketkä osallistujista ovat täydennyskoulutuksessa ja ketkä tutkintokoulutuksessa.

– Emme pidä ihmisten taustaa millään tavalla esillä. Tämä on koulutus niille, jotka ovat kiinnostuneet osallistumaan siihen.

Toimiiko se muussakin kuin viestinnän koulutuksessa?

– Miksei toimisi? Pidimme kolmena lukuvuotena terveysviestinnän koulutuksen, jossa oli mukana ammattilaisia journalismin ja terveysalan organisaatioista. Oli erikoistuvia lääkäreitä sekä journalistiikan, puheviestinnän ja terveystieteiden opiskelijoita, Seppä kertoo.

Terveysviestinnän eri osapuolet kohtasivat kurssilla toisensa samaan tapaan kuin he joutuvat työskentelemään yhteisissä tiimeissä työelämän moniammatillisissa ryhmissä.

Rahoittaja vaatii
yhteistä koulutusta

Yhteisopetus vaatii onnistuakseen opetussuunnitelmatasolle saakka menevää valmistelua. Työssä olevat aikuisopiskelijat tulevat usein kaukaa eivätkä voi piipahtaa Tampereella kovin usein. Opetus pitää suunnitella kokonaisiksi työpäiviksi ja pakata tiiviisti. Tutkinto-opiskelijoilla taas on kokonaan erilainen päivä- ja viikkorytmi.

– Monet asiat pitää saada sopimaan yhteen. Se voi olla yksi syy, miksi tämä voi tuntua vaikealta, kun kaikki pitää ajatella uudestaan, Satu Seppä sanoo.

Hyvä uutinen yhteisopetuksen kannalta on se, että rahoittajat osaavat ottaa sen huomioon. Tiedeviestinnän kurssia ja arktisen alueen mediakurssia rahoittaa C. V. Åkerlundin mediasäätiö, joka edellyttää rahoituspäätöksessään sitä, että kurssiin täytyy kuulua sekä tutkinto-opetusta että täydennysopetusta.

– Kun rahoittajat osaavat tätä ajatella, niin toivottavasti tämä huomataan yliopistossakin järkevänä ja hyödyllisenä asiana.

Median ja arktisen alueen
mestarikurssi uutena avauksena

Marraskuussa Tampereella järjestettävä median ja arktisen alueen mestarikurssi on monella tavalla uusi avaus. Se on Venäjän ja Kiinan median osaamiskeskuksen ensimmäinen suuri ponnistus ja ensimmäinen kansainvälinen akateeminen koulutusmoduuli, jossa on mukana tutkinto- ja aikuisopiskelijoita.

Koordinaattori Mika Perkiömäki odottaa jännittyneenä kurssin onnistumista ja opiskelijoiden palautetta. Ensimmäinen mielenkiinnon aihe on se, miten opiskelijat ovat mieltäneet heille annetut ennakkotehtävät.

– Viikosta tulee tosi työläs ja intensiivinen, kun töitä tehdään viisi päivää aamusta iltaan. Miten opiskelijat sen kokevat, kun porukka on niin heterogeeninen?

Mestariviikolle tulee kuusi toimittajaa Suomesta, kaksi Venäjältä ja yksi Kanadasta. Tutkinto-opiskelijoita valittiin koulutukseen 40 seitsemästä suomalaisesta ja venäläisestä korkeakoulusta. Tampereen yliopiston opiskelijoita on mukana 24, joista kolme on täällä olevia vaihto-opiskelijoita.

Kurssilaisten joukossa on kokeneita ammattilaisia, jotka ovat olleet tekemisissä arktisten kysymysten kanssa 1990-luvulta saakka. Heidän rinnalleen tulee opiskelijoita, jotka eivät ole välttämättä tehneet mitään arktiseen liittyvää mutta ovat aiheesta kiinnostuneita.

Viikko rakentuu neljän mestarin, arktisen alueen kysymyksiä hyvin tuntevan kokeneen ja arvostetun journalistin ja elokuvaohjaajan ympärille. Mestarit ovat Norjasta, Suomesta ja Venäjältä. He jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan sekä arvioivat ja kehittävät osallistujien suorituksia.

Viikko toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Tampereen ammattikorkeakoulun ja TaRC:n muiden yhteistyökorkeakoulujen kanssa.

Marraskuun 2018 teemaviikko on ensimmäinen kolmen mestarikurssien viikon sarjassa. Seuraavan, vuonna 2019 järjestettävän viikon aiheena on naisten asema ja johtajuus mediateollisuudessa.

Media and the Arctic – Master Class Week at the University of Tampere 26–30 Nov. 2018