Katsekontakti voi parantaa käytöstä

Julkaistu 25.8.2017 - 16:05
Nopeusrajoituskyltti Norjan maantiellä
Norjan maanteillä tulee usein vastaan tällainen ylinopeudesta varoittava kyltti. Viestiä vahvistaa kuva nuoresta tytöstä, joka katso suoraan kohti autoilijaa.

Jonne Hietanen palkittiin psykologian gradusta, jonka mukaan katsekontakti tekee ihmisen tietoiseksi itsestään

Jonne HIetanen/ Kuva: Jonne Renvall
– Jos joku katso sinua kohti julkisessa tilassa, niin todennäköisemmin käyttäydyt paremmin, sanoo tutkielmastaan palkittu Jonne Hietanen. Kuva: Jonne Renvall

Katsekontakti tekee ihmisen tietoisemmaksi itsestään ja voi siten parantaa hänen käyttäytymistään.

– Itsetietoisessa tilassa ihminen on tietoisempi omasta käyttäytymisestään, moraalisista arvoistaan ja omaan käyttäytymiseensä kohdistuvista odotuksista. Tästä syystä itsetietoisessa tilassa ihminen yleensä käyttäytyy paremmin, sanoo psykologian väitöskirjatutkija Jonne Hietanen.

Suomen Psykologinen Seura myönsi Hietaselle Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinnon 2017 psykologian opinnäytetyöstä ”The effect of perceived direct gaze on self-focused attention”. Palkinto jaetaan vuosittain psykologian alan parhaaksi arvioidulle pro gradu -työlle.

Hietanen tekee väitöskirjaa katsekontaktin vaikutuksesta itsetietoisuuteen ja käyttäytymiseen Tampereen yliopiston HIP-laboratoriossa (Human Information Processing -laboratorio), jossa on meneillään useita muitakin katsekontaktiin liittyviä tutkimusprojekteja.

Katse voisi parantaa
liikenneturvallisuutta

Jonne Hietasen palkittu tutkielma käsittelee katsekontaktin vaikutusta ihmisen itsetietoisuuteen. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että katseen kohteena oleva ihminen käyttäytyy monin tavoin normaalia paremmin.

– Jos ihminen tehdään katseen avulla tietoiseksi itsestään, niin hän noudattaa sääntöjä tarkemmin, huijaa testeissä vähemmän, kierrättää enemmän, heittää vähemmän roskia maahan ja lahjoittaa enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen, Hietanen luettelee.

Katseen avulla voitaisiin ehkä myös parantaa julkisten tilojen viihtyvyyttä.

– Jos joku katsoo sinua kohti julkisessa tilassa, niin todennäköisemmin käyttäydyt paremmin, Hietanen sanoo.

Katsekontakti voisi auttaa parantamaan myös liikenneturvallisuutta. Hietanen kertoo nähneensä Norjan-matkallaan nopeusrajoitusten yhteydessä kylttejä, joissa nuoren tytön kuva katsoi suoraan kohti. Tekstissä luki: ”Ajatko ylinopeutta?”

Pitäisikö Suomessakin laittaa peltipoliisien tilalle nuoria tyttöjä katsomaan autoilijoita suoraan silmiin?

– Parhaassa tapauksessa sillä voisi olla vaikutusta. Sekin on mahdollista, että peltipoliisi tekee autoilijan tietoiseksi itsestään samassa määrin, Hietanen arvioi.

Rahankeruu sujuu
silmiin katsomalla

Katsekontakti voisi parantaa tuloksia myös rahan ja lahjoitusten keräämisessä. Kaduilla lahjoituksia pyytävät katufeissarit saavat todennäköisesti paremmin tuloksia aikaan kuin puhelinmyyjät, joilta katsekontaktin mahdollisuus puuttuu.

Jonne Hietanen esittelee gradussaan esimerkkinä tutkimuksen, jossa tutkijat kiinnittivät kahvihuoneen kahvirahoille tarkoitetun rasian kylkeen kuvan kohti katsovista silmistä. Tulokset osoittivat, että katseen vaikutuksesta ihmiset maksoivat juomistaan lähes kolme kertaa enemmän kuin ilman kuvaa.

Aiempi tutkimus on antanut näyttöä myös itsetietoisuuden hälvenemisen vaikutuksesta. Hietanen ottaa esimerkiksi massatilaisuudet, joissa ihmiset eivät tiedosta itseään vaan sulautuvat osaksi massaa. Tällöin ihmiset saattavat tehdä harkitsemattomia asioita.

– Kun ihminen menettää tietoisuuden itsestään yksilönä, hän ei enää samalla tavalla tiedosta omaa toimintaansa ja sen seurauksia. Jos hänet pysäytettäisiin ja hänen huomionsa suunnattaisiin häneen itseensä vaikkapa katsekontaktilla tai näyttämällä hänelle hänen omaa peilikuvaansa, niin se voisi vaikuttaa päinvastaisesti.

Väitöskirjaa varten
uusi tutkimusmenetelmä

Jonne Hietanen käytti tutkielmassaan epäsuoraa menetelmää, jossa koehenkilöt tunnistivat itsetietoisuuteen liittyviä kohdesanoja tietokoneen ruudulta. Kokeessa mitattiin reaktioaikaa siitä, kuinka nopeasti ihminen tunnistaa sanoja nopeasti vaihtuvien kirjainten joukosta. Tutkielman aineistoon kuului 42 koehenkilöä.

Hietanen on kehittänyt samaan tarkoitukseen toisen epäsuoran menetelmän, jota hän on käyttänyt tulevan väitöskirjansa viime keväänä julkaistussa ensimmäisessä osajulkaisussa. Uudella menetelmällä katsekontaktin itsetietoisuusvaikutus saatiin osoitettua aiempaa selvemmin. Gradussa käytössä ollutta menetelmää Hietanen ei pitänyt parhaana mahdollisena.

Jonne Hietanen työskentelee nyt neuropsykologin sijaisena Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian poliklinikalla ja osastolla ja tekee siellä ihmisen kognitiivisen toimintakyvyn neuropsykologisia kartoituksia. Väitöskirjaa hän tekee työn ohessa.

Teksti: Heikki Laurinolli

Jonne Hietanen: The effect of perceived direct gaze on self-focused attention. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Psykologian tutkinto-ohjelma 2016.

Hietanen, J. O., & Hietanen, J. K. (2017). Genuine eye contact elicits self-referential processing. Consciousness and Cognition, 51, 100–115. (Jonne Hietasen väitöskirjan ensimmäinen osajulkaisu)