Kaupunkilaiset muutoksen tekijöiksi

Julkaistu 3.6.2016 - 10:45

Tampereella tutkitaan ketterää kaupunkia ja kansalaisten sujuvaa arkea

– Kaupunkilaiset ovat muutoksen ajureita. Haluamme tutkia sellaisia kokeiluja, joissa kaupunkilaiset itse ovat kehittäneet ratkaisuja asumisen ja arjen haasteisiinsa, sanoo ympäristöpolitiikan tutkija Helena Leino.

Leinon johtama tutkimushanke Ketterä kaupunki: kansalaisen sujuva arki ja elämisen kokeileva moninaisuus sai toukokuussa 3,7 miljoonan euron suuruisen Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoituksen. Loppuraportti on luvassa maaliskuussa 2019.

– Ihmiset ovat lähteneet itse järjestämään uudenlaisia käytäntöjä. Toisinaan vastassa on jäykkiä ja byrokraattisia sääntöjä, jotka eivät toimi kenenkään eduksi. Tutkimus haluaa tehdä näkyväksi asumiseen, elämiseen ja työntekoon liittyviä käytäntöjä, joiden avulla kaupungit voisivat muuttua nykyistä ketterämmiksi.

Tutkijat kartoittavat hyviä esimerkkejä, joita voisi soveltaa myös laajemmin. Yksi niistä on netissä toimiva mushrooming.fi-palvelu, jonka avulla ihmiset ratkaisevat tilapäisiä työtilaongelmiaan. Palvelun käyttämiseen ei tarvita erilaisten kuponkien täyttämistä eikä ylimääräistä byrokratiaa.

– Palvelualusta on lähtenyt aidosta tarpeesta liikkeelle. Aluksi työtiloja tarjottiin Helsingissä, ja nyt palvelu toimii myös Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa. Meillä on useampia tällaisia esimerkkejä, Leino kertoo.

Tutkimushankkeen kumppaneina ovat muun muassa rakennusliike Skanska, yhteisöllisten vuokra-asuntojen tuottaja Setlementtiasunnot, autovuokrauspalvelu 24Rent sekä Helsingin, Tampereen, Espoon ja Seinäjoen kaupungit. Mukana ovat myös Rakennustietosäätiö, ympäristöministeriö ja energiayhtiö Helen. Yhteensä hankkeessa on noin kolmekymmentä kaupunkikehittämisen sidosryhmää.

”Jos sääntö löytyy, niin sitä seurataan”

Helena Leino vitsailee, että tutkimushanke etenee ”norminpurkutalkoiden hengessä”.

– Perinteisesti Suomessa noudatetaan sääntöjä pilkuntarkasti, ja niitä on paljon.

Helsingissä tarjotaan tänä keväänä kivijalkayrittäjille mahdollisuutta vuokrata yrityksen edustan parkkiruutu esimerkiksi terassikäyttöä varten. Uudistusta Helsingin Sanomissa kommentoinut rakennusviraston lakimies totesi, että parkkiruudun ympärille tulee laittaa kiinteät betonielementit turvallisuussyistä.

– Tämä ei ole ketterää toimintaa. Jos jollakin on keino elävöittää kaupunkia, niin siihen tulee määräys tai pykälä, joka tekee elävöittämisen mahdottomaksi. Kuka haluaa mennä parkkiruudun kokoiselle terassille, jossa on betoniporsaita?

Ketterä kaupunki -tutkimuksen yhtä osahanketta johtava Markus Laine arvioi, että Suomessa kuvitellaan usein aivan turhaan, että normit estävät kaikki hyvät ideat. Hän kertoo esimerkin arkkitehdistä, joka halusi suunnitella Helsinkiin riisuttuja loft-asuntoja, joissa olisi vain vessa, kylpyhuone, vesipiste ja pistorasiat.

– Rakennusliikkeiden vastaus oli, että ei käy, että normit kieltävät, suomalaiset eivät osta ja on venäläinen tapa myydä näin riisuttuja asuntoja. Myöhemmin selvisi, että mikään näistä ei pitänyt paikkaansa. Normit eivät kieltäneet ja kämpät menivät minuutissa. 1500 ihmistä jäi jonoon.

Maahanmuuttajilta uusia avauksia

Ketterä kaupunki -tutkimushanke ei mene yleisötilaisuuksiin havainnoimaan, miksi mikään ei toimi. Sen sijaan tarkoitus on keskustella, kääriä hihat ja kehittää asumista ja kaupungissa elämistä yhdessä sidosryhmien kanssa.

Maahanmuuttajat ovat yksi muutoksen moottoreista.

– Kukaan ei ole kysynyt maahanmuuttajilta, haluavatko he asua yksiöissä, miten he ovat asuneet aikaisemmin ja miten heidän asumisensa olisi mahdollisimman toimivaa täällä. Voisiko harkita joustavampia tilallisia ratkaisuja, esimerkiksi mahdollisuuksia asuntojen yhdistämiseen, Helena Leino kysyy.

Markus Laine muistuttaa, miten maahanmuuttajat ovat rikastuttaneet Suomen ravintolatarjontaa. Vielä 1980-luvun Suomessa ei ollut laajaa kirjoa etnisiä ravintoloita, joista kantasuomalaisetkin nyt nauttivat.

– Maahanmuuttajissa on huikea mahdollisuus. Heidän näkemystensä avulla voidaan muuttaa sitä avaruutta, missä suomalaiset valitsevat omia asumisvaihtoehtojaan. Tulee uusia asumisen muotoja ja lähipalveluita, joista suomalaisetkin voisivat innostua.

Uusia avauksia asumiseen voivat olla yhteiskäyttötilat kuten kerho-, jumppa- tai ruuanlaittotilat. Aiemmin jokaiseen asuntoon rakennettiin oma sauna, josta tuli kuiva ja huonosti hengittävä hikoilukoppi. Niiden tilalle on jo alettu rakentaa taloyhtiön yhteisiä, hyvin toimivia saunoja.

– Suomessa myös ryhmärakentaminen on lapsenkengissä. Kaikki suomalaiset kaupungit eivät rohkaise siihen, ja erityisen vaikeaa on niiden rahoittaminen. Lainan saaminen pankista ryhmärakentamiseen on hankalaa, Helena Leino sanoo.

Tutkimushankkeen painopisteenä on myös kaupunkien sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Tutkijat pohtivat, voisivatko taloyhtiöt hankkia omia yhteiskäyttöisiä autoja.

– Jos sellainen käytäntö saadaan leviämään, niin päästään myös parkkipaikkaongelmasta eroon.

Ketterä kaupunki -tutkimushankkeessa on mukana Tampereen yliopiston lisäksi tutkijoita Tampereen teknillisestä yliopistosta, VTT:ltä ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Monumentteja Tampereelle

Tampereella on käynnissä poikkeuksellisen kiivas rakentamisbuumi. Näsijärven rantaan tulee tunneli, ratapihan päälle monitoimihalli ja tornitaloja. Tammelan stadionille nousee asuntoja ja Ratinan stadionin kupeeseen kauppakeskus.

Markus Laine nostaa Tampereen rakentamisbuumista esiin kolme seikkaa. Ensimmäinen on kasvukeskusten vetovoima. Tampere on yksi muuttoliikkeen kohteista.

Toinen seikka liittyy rahaan, sillä rakentaminen on lainavetoista puuhaa. Nyt lainaraha on halpaa ja raha hakeutuu rakentamiseen.

Kolmas seikka liittyy Tampereen rakentamishistoriaan. 1960- ja 1970-luvuilla purettiin kokonaisia kaupunginosia kuten Amuri ja Tammela. Nyt rakentaminen ei ole enää niin purkavaa.

– Nykyisin uudet rakennukset eivät tuhoa olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Ne voivat muuttaa sen luonnetta, mutta kovin paljon arvokkaita kohteita ei pureta. Se on hieno juttu, Laine sanoo.

Ratapihan päälle tuleva Keskusareena sijoittuu Helena Leinon mielestä hyvään kaupunkikehittämisen paikkaan.

– Alue on yhdellä kaupungin keskeisimmistä paikoista ja tuleekin saada paremmin kaupunkilaisten käyttöön.

Markus Laine pitää hyvänä sitä, että hankkeessa on arkkitehtonisesti korkeatasoinen pyrkimys.

– Jos siihen tulee mölöjä merihakoja, niin sehän olisi hirveä skenaario. Jos tehdään isoa, niin pitää rakentaa laadukkaasti ja korkealla ambitiotasolla.

Teksti: Heikki Laurinolli