Kaupunkirakentamisen ajattelutapa muutoksessa

Julkaistu 3.6.2016 - 10:47
Kaupunkiryhmä
Tutkijat palaavat tapahtumapaikalle. Markus Laine, Minna Santaoja ja Helena Leino Tammelantorilla, jonne he pystyttivät pari vuotta sitten kontin asukasmielipiteiden keräämistä varten. Kuva: Jonne Renvall

Tampereen Tammelasta tuli täydennysrakentamisen päänavaaja Suomessa

Tampereen Tammela on täydennysrakentamisen edelläkävijä Suomessa. Missään muualla ei ole vastaavaa koko asuinalueen kattavaa täydennyskohdetta.

– Asutun kaupunginosan rakentaminen on iso muutos ajattelutavassa. Se ei tapahdu vuodessa eikä kahdessa, sanoo Tampereen yliopiston aluetieteen yliopistonlehtori Markus Laine.

Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Helena Leino vahvistaa, että Tammela on poikkeuksellinen rakentamiskohde.

– Se etenee hitaasti, mutta se on isoimman mittakaavan täydennysrakentamisvisio Suomessa. Kasvavien kaupunkien tonttiala alkaa loppua, jolloin täydennysrakentamisen paine jatkuu. Tammela on hieno esimerkki kokonaisen asuinalueen täydentämisestä.

Markus Laine ja Helena Leino tutkivat yhdessä ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaojan kanssa Tammelan täydennysrakentamista kaksivuotisessa Tekes-rahoitteisessa Sasui-hankkeessa, jonka toisena tutkimuskohteena oli Espoon Otaniemi. Tutkimuksen loppuraportti valmistui alkuvuodesta.

Kontti keskellä Tammelantoria

Tammela-tutkimuksen ulospäin näkyvin osuus toteutui vuoden 2014 syksyllä, kun tutkijat veivät Tammelantorille kontin, jossa he kuuntelivat asukkaiden näkemyksiä kymmenen päivän ajan.

Kontti tuli niin suosituksi, että Tampereen kaupunki pyysi tutkijoita uusimaan projektinsa. Uutta konttitapahtumaa tutkijat eivät halunneet järjestää, vaikka pyyntöjä tuli myös Tammelan taloyhtiöiltä.

– Mehän olemme kaupunkikehittämisen tutkijoita emmekä täydennysrakentajia. Mielestämme seuraava konttitapahtuma kuuluu kaupungin järjestettäväksi, Helena Leino sanoo.

Markus Laine lisää, että tutkijat eivät halunneet torille enää saman agendan kanssa. Ensimmäisen konttitapahtuman myötä esiin tulleet kysymykset ja tarpeet on hyvä ratkaista ensin. Olennaisia asioita taloyhtiöille ja asukkaille ovat tarkat tiedot maankäyttömaksusta ja parkkipaikkanormista.

– Kaupunki ei ole vielä saanut ilmaistua tarpeeksi selvästi, mitä ne tarjoavat taloyhtiöille. Eivät taloyhtiöt ole rakennusliikkeitä vaan maallikoita, joille pitäisi olla selkeät speksit.

Onko kaupunki ollut liian hidas?

– En sanoisi että se on hidas, mutta keskinäisten riippuvuussuhteiden tunnistaminen vie aikaa. Kaupunki ja taloyhtiöt etsivät roolejaan uudessa tilanteessa, Helena Leino sanoo.

Minna Santaoja huomauttaa, että prosessin uutuus on tullut kaikille osapuolille yllätyksenä. Nyt ei voi edetä kuten yleensä maankäytön suunnittelussa. Asukkaat ja taloyhtiöt odottavat selvempiä pelisääntöjä.

Markus Laine sanoo, että kysymys on paradigman muutoksesta maankäytössä ja kaavoituksessa. Toiminta on siirtynyt uusien lähiöiden rakentamisesta keskusta-alueille.

Enemmän kuin laki vaatii

Tutkijoilla on paljonkin annettavaa siihen, miten vuorovaikutusta voi edistää rakentamishankkeissa. Tavanomaiset yleisötilaisuudet herättävät yleensä enemmän hämmennystä kuin poikivat ratkaisuja. Muutosta tähän on näkyvissä.

– Tampereen kaupungilla on paljon kaikkea kiinnostavaa vuorovaikutukseen liittyvää meneillään. Voi vain aavistella, onko meidän oivalluksilla mitään tekemistä siellä taustalla, Minna Santaoja pohtii.

Esimerkiksi Tampereen Hiedanrannassa järjestetään monenlaista kulttuuritoimintaa ennen alueen rakentamista. Eteläpuistossa on pidetty valokuvatyöpaja ja kaupunkilaiskävelyitä ennen kaavoitusta.

– Tampereen kaupunki on huomannut, että jos haluaa saada hommat etenemään, pitää tehdä enemmän kuin laki vaatii, Markus Laine toteaa.

Tammelan täydennysrakentaminen on asukkaiden osallistumisen kannalta erityisen kiintoisa.

– Tammelassa osallistumisen pitää todellakin onnistua, jos halutaan saada jotakin aikaiseksi. Taloyhtiöt omistavat maan Tammelassa ja päättävät mitä sillä tehdään. Tästä tulee ihan eri kierre tähän hommaan, Laine sanoo.

Kaupunki ei ole ikinä valmis

Tammelan täydennysrakentaminen etenee, vaikka tutkijoiden loppuraportin mukaan kaupungilta voisi odottaa selkeämpää roolia. Ainakin kaupungin omat pilottikorttelit ovat käynnistymässä. Suunnitelmat ovat pitkällä myös yhden omistajan kortteleissa kuten hotelli Victorian ja opiskelija-asuntosäätiön tonteilla.

Valmistumispäivämäärää ei Tammelan täydennysrakentamiselle voi asettaa.

– Jos lähiö rakennetaan metsään, niin jossakin vaiheessa se on valmis, mutta kaupunki ei ikinä oikeasti ole valmis. Se on vahvemmin totta tällaisella alueella, joka on jo kertaalleen rakennettu. Tällainen alue on koko ajan prosessissa. Ei voi sanoa, että nyt Tammela on valmis. Se on huono tilanne, jos kaikki pysähtyy eikä mitään enempää tapahdu, Markus Laine toteaa.

Tammela on ennenkin muuttunut. Puu-Tammela purettiin 1970- ja 1980-luvuilla elementtikerrostalojen tieltä. Nyt on käynnissä uusi kierros, kun rakennuksia korotetaan, tontteja täydennetään ja viheralueita kohennetaan.

– Tämä on kiinnostava pähkinä, kun pitää ratkaista monta asiaa, jotka ovat kaupunkitutkijoiden näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoisia, Laine sanoo.

Teksti: Heikki Laurinolli

Raine Mäntysalo, Helena Leino, Johan Wallin, Jussi Hulkkonen, Markus Laine, Minna Santaoja, Kaisa Schmidt-Thomé, Simo Syrman: Orchestrating sustainable urban development: Final report of the SASUI project