Kielten kirjo näkyy kylteissä ja mainoksissa

Julkaistu 15.3.2017 - 12:43
Miriam Amberg, Sonja Ukkonen, Jussi Larkovuo/ Kuva: Jonne Renvall
Miriam Amberg, Senja Ukkonen ja Jussi Larkovuo kuuntelevat yliopiston kielimaisemaa. Yliopistolla vataan tuli monia eri kieliä, kaupungilla oli hiljaisempaa. Kuvat: Jonne Renvall
Miriam Amberg/ Kuva: Jonne Renvall
Saksassa koulunsa käynyt Miriam Amberg arvioi, että Saksassa on samanlaisia kielenoppimisen ongelmia kuin Suomessakin. Siellä luetaan ranskaa muttei opita puhumaan sitä.

Saksan kielen opiskelijat kokosivat posterinäyttelyn Tampereen kielimaisemasta

Tampereen arjesta löytyy runsaasti eri kieliä, mutta englanti on vieraista kielistä ylivoimainen ykkönen.

Tampereen yliopiston saksan kielen opiskelijat kartoittivat Tampereen kielimaisemaa ja kokosivat siitä posterinäyttelyn.

Englanti tuli vastaan kylteissä ja mainoksissa useissa ei paikoissa, vaikka puhuttua englantia ei kaupungilla paljon kuulunutkaan. Yliopistolla taas äänimaisemasta erottui harvinaisiakin kieliä.

Yliopistolla puhetta,
kaupungilla hiljaista

Tampereen kielimaiseman havaintokohteina olivat Rautatieasema, Tullintori, yliopiston Linna-rakennuksen aula, Stockmannin tavaratalo, elokuvateatteri Plevna ja lähiöpubi Pohtolan kaupunginosassa.

Rautatieasema näytti harvinaisen hiljaiselta, vaikka havaintopäivä oli perjantai. VR:n kuulutukset tulivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta sen eksoottisempia kieliä ei kuulunut.

Yliopistolla opiskelijat kuulivat suomea, espanjaa, saksaa, ruotsia, ranskaa, kiinaa ja unkaria. Viralliset opaskyltit olivat vain suomeksi ja englanniksi.

Tullintorin kauppakeskuksessa englanti oli pääosassa suomen rinnalla. Jopa Tullintorin nimikyltin alla lukee englanniksi ”shop and wellness”.

Kahvilan mainoksessa sama tuote oli kirjoitettu ainakin kolmella eri tavalla. Opiskelija Jussi Larkovuo kyselee huvittuneena, miksi turvakamerasta varoittavat tekstit olivat myös venäjän kielellä. Tullintorilla näkyi myös Aasian kieliä japanilaisten ja kiinalaisten ravintoloiden kylteissä.

Stockmannilla suomea ja ruotsia käytettiin kylteissä ja tuote-esittelyissä. Yllättäen sieltä löytyi myös yksi latviankielinen tuoteteksti.

Stockmannin myyjien virka-asuissa ei näkynyt rintamukseen kiinnitettyä lippurivistöä, joka ennen kertoi kantajansa kielitaidosta.
Elokuvateatteri Plevnan mainokset olivat usein englanninkielisiä, mutta päivämäärätiedot olivat suomeksi. Ympäristön ravintoloista ja kaupoista löytyi muitakin kieliä.

Kansainvälisyys
puuttui lähiöpubista

Lielahden Pohtolassa sijaitseva lähiöpubi Pikku-Ruusa valikoitui kielimaiseman havaintokohteeksi, koska opiskelijat tiesivät lähiön kansainväliseksi paikaksi.

Opiskelija Ursula Järvi kertoo asuneensa Pohtolassa 20 vuotta elämästään ja kohdanneensa siellä monia eri kansallisuuksia. Lähiöpubista tätä kansainvälisyyttä ei silti löytynyt.

– Oletimme että pubissa olisi ollut paljon ulkomaalaisia, mutta oletimme väärin, kertovat Ursula Järvi ja Senja Ukkonen.

Pikku-Ruusan ruokalistakin oli yksistään suomen kielellä. Vain burgerin tapaiset ruokalajit voi ymmärtää muillakin kielitaustoilla.

Pubiin ei eksynyt yhtään englanninkielistä ihmistä. Sen sijaan siellä oli joukko humalaisia keski-ikäisiä suomalaisia, jotka puhuivat keskenään sekavaa saksan kieltä. Se yllätti ja huvittikin saksan opiskelijoita.

Saksaa ei kuule
edes musiikissa

Käännöstieteen lehtori Päivi Stöckell sai idean Tampereen kielimaiseman kartoituskurssiin professori Kaisa Koskisen artikkelista, jossa havainnoitiin Tampereen Hervannan kielimaiseman muutosta.

Saksan opiskelijat pitivät havainnointitehtävää uudenlaisena ja kiinnostavana asiana, sillä aiemmin ei vastaavaa ole tullut vastaan.

– Kyllähän kielenopiskelija havainnoi eri kieliä, mutta ei niitä jää kuuntelemaan. Ei tämä outoa ollut, mutta omaa havainnointia se syvensi, Senja Ukkonen sanoo.

Jussi Larkovuo kertoo, että yleensä hän havahtuu silloin, kun vieraita kieliä tulee vastaan.

– Tampereellakin englantia kuulee jonkin verran, kun täällä on paljon vaihto-oppilaita varsinkin yliopiston ympäristössä, mutta kun menee Helsinkiin, niin siellä kuulee vielä enemmän kaikenlaista.

Englannin asema on vahva populaarikulttuurissa siten, että saksan opiskelijan on vaikea löytää saksankielistä musiikkia kuunneltavakseen.

Ursula Järvi kertoo ottaneensa missioksi saksankielisen musiikin löytämisen, mutta vielä hän ei ole siinä onnistunut. Hän on etsinyt Spotifystä saksankielisiä artisteja, mutta Suomessa asuvalle ohjelma ei heitä automaattisesti tarjoa.

– Saksaa ei kuule Suomessa. Pari biisiä, joku Rammstein tulee radiosta ja ehkä joku Kahden keikka tv:stä, Lisa Uhle sanoo.

Opiskelijat uskovat
saksan tulevaisuuteen

Saksan opiskelijat uskovat saksan kielen tulevaisuuteen, vaikka englannin ylivalta on vahvistunut.

– Onhan saksa Euroopassa tosi iso kieli varsinkin kaupan alalla, Jussi Larkovuo vakuuttaa.

Lisa Uhle huomauttaa, että Saksa on niin taloudellisesti niin voimakas, että kielikin nousee sen myötä tärkeäksi.

– Eivät kaikki osaa englantia niin täydellisesti, että voisivat sen avulla käydä kauppaneuvotteluja.

Opiskelijat ovat yhtä mieltä sitä, että Suomessa ei osata tarpeeksi hyvin saksan kieltä. Syyksi he sanovat sen, että koulujen kielenopetus on liian kankeaa ja kieliopin pänttäämiseen keskittynyttä.

Opettaja karkottaa
saksan opiskelijat

Saksan opiskelijoiden kokemukset lukioiden saksan opettajista ovat yllättävän kielteisiä. Opettajat vaativat usein oppilailtaan täydellistä osaamista niin, ettei kukaan uskalla avata suutaan tunnilla. Monet jättävät saksan opiskelun kesken.

Ursula Järvi sanoo, että monet uskaltavat ”mokeltaa” englantia vaikkeivat osaisikaan, mutta eivät saksaa puhumisen pelon vuoksi.

Jasmiina Hirvonen kertoo aloittaneensa saksan lukiokurssin 20 hengen ryhmässä, mutta loppuvaiheessa hän oli yksin mukana.

– Olin ainoa, joka istui siellä, koska minä olin päättänyt, että en anna opettajan nujertaa minua.

Kielenopetus tarvitsee
uudenlaista asennetta

Saksan opiskelijoiden kokemus kouluopetuksesta näyttää olevan se, että kielioppia luetaan mutta sanavarasto jää heikoksi. Jotkut sanovat, ettei koulun saksan opettaja osannut itsekään puhua kieltä kunnolla.

Sijaisopettajana vanhassa koulussaan ollut Senja Ukkonen sanoo, että tarvitaan kokonaan erilainen asenne kielen opettamiseen niin, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä sitä, että tekee virheitä.

Saksassa koulunsa käynyt Miriam Amberg arvioi, että suomen oppiminen voi olla jopa helpompaa kuin saksan, koska saksan kieliopissa on niin paljon poikkeuksia.

Kaksi ja puoli vuotta Suomessa asunut ja suomen kielen oppinut Amberg pitää suomen oikeinkirjoitusta jopa helppona saksaan verrattuna.

Ambergin kokemuksen mukaan Saksassa on samanlaisia kielenoppimisen ongelmia kuin Suomessakin. Monet opiskelevat koulussa esimerkiksi ranskaa, mutta sen puhuminen tuottaa vaikeuksia.

Seuraava kurssi
kolmen vuoden päästä

Kielen opiskelun näkymät suomalaisissa kouluissa ja yliopistoissa ovat synkentyneet leikkausten vuoksi. Tampereen yliopisto lopettaa ranskan kielen, Itä-Suomen yliopisto saksan.

Saksan opiskelijoiden arjessa niukkuus näkyy lukujärjestyksen laatimisen vaikeutena, kun monet kurssit järjestetään joskus vain kerran kolmessa vuodessa.

– Me etenemme kahden tai kolmen vuoden sykleissä. Pakolliset kurssit toteutuvat kyllä joka vuosi, mutta valinnaiset vain kerran kolmen vuoden aikana, lehtori Päivi Stöckell vahvistaa.

Stöckell iloitsee siitä, että saksan kieleen tulee hyvin motivoituneita opiskelijoita, jotka haluavat oikeasti edetä opinnoissaan.

Tuleeko kaikista kääntäjiä tai kielenopettajia?

– Ei kaikista tule. Osa työllistyy tekniikan ja kaupan alalle muihin tehtäviin.

Teksti: Heikki Laurinolli