Kiinteistöyhtiö haluaa kampukselle kuhinaa

Julkaistu 22.5.2018 - 13:28
Olli Niemi/ Kuva: Jonne Renvall
Yliopiston vahva identiteetti on jykevä hidaste Suomen yliopistokiinteistöjen Olli Niemen luomille visioille kehittyvästä kampuksesta.

Olli Niemen mukaan Tampereen yliopiston kampusalueen kehitys on jäissä, kunnes yliopisto avaa rajansa muille

Teksti: Milla Pyyny
Kuvat: Jonne Renvall

Yliopistoidentiteetti hidastaa Tampereen keskustakampuksen kehitystä, väittää Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava dosentti Olli Niemi.

Täydennys- ja tiivistysrakentaminen ovat täydessä vauhdissa kampuksen ympärillä, mutta itse Tampereen yliopiston kehityssuunnitelmat ovat jäissä. Suurimman osan Tampereen yliopiston kiinteistöistä omistava SYK on kehittänyt ensimmäisiä visioita urbaanista ja vuorovaikutteisesta keskustakampuksesta jo vuosia sitten.

Vastakkainasettelu Tampereen yliopiston ja SYK:n näkemysten välillä jarruttaa muutosta. Suomen yliopistokampuksia kehittäneen Niemen mielestä kyse on autonomisesta identiteetistä, jota yliopisto haluaa suojella.

– Yliopisto näkee itsensä pyhänä tieteen maailmana, jota markkinamekanismi ei saa tulla pilaamaan, Niemi kommentoi.

Autonominen yliopisto on syvälle juurtunut laitos, jossa yhteisöidentiteetti koetaan tärkeäksi. Samaan aikaan Niemi näkee yliopiston pienenä kaupunkina, jonne asuminen, palvelut ja toiminnot ovat tervetulleita, myös yliopiston ulkopuolelta.

– Yliopisto tutkii ihmistä, kieltä, kommunikaatiota ja taloutta. Tämä kaikkihan on elämää. Miksi elämä ei saa tulla kampukselle? Niemi pohtii.

Tampereen kampukset/ Suomen yliopistokiinteistöt
Tampereen urbaani keskustakampus on sijainniltaan keskeinen. Suomen yliopistokiinteistöjen karttakuva havainnollistaa yhteyksiä kampusten ja ympäröivän kaupungin välillä.

 

Yliopiston ympärillä kuhisee

Tiivistys- ja täydennysrakentaminen on näkyvä trendi Tampereella. Tampereen yliopistokampuksen ympärillä tapahtuu, mikä vaikuttaa sen sulautumiseen sitä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tampere-talon hotelli, Kansi- ja areena -hanke sekä Tullin alueen kehitys menevät eteenpäin kovaa vauhtia. Tampereen yliopistokampus on pysähdyksissä kaiken tämän keskellä.

– Tampereen kampuksella on sijaintinsa puolesta valtava potentiaali kehittyä, Niemi kiteyttää.

Tutkimus tukee Niemen näkemystä. SYK:n rahoittama tutkimus selvitti yliopistokampusten urbanisoitumista ja sen vaikutusta oppimiseen. Tutkijat Tampereen yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta selvittivät, kuinka informaalia eli epämuodollista oppimista edistetään rakentamalla monimuotoista, tiivistä, vuorovaikutteista ja innovatiivista yliopistokampusta. Kohtaamisille ja vuorovaikutuksille altistava kampus on myös suunta, johon kampuksen tulevaisuudensuunnitelmat osoittavat.

Jouni Häkli/ Kuva: Jonne Renvall
Tampereen yliopiston aluetieteen professorin Jouni Häklin mukaan kampukset kehittyvät yhä enemmän vuorovaikutteisemmiksi muun kaupungin kanssa. Kampuksen ja kaupungin liittäminen toisiinsa voi tuoda mukanaan myös ongelmia.

 

Rauhaa tutkimukselle ja oppimiselle

Tarve yliopistoidentiteetin suojelulle ei ole tuulesta temmattu. Aluetieteen professori Jouni Häkli Tampereen yliopistosta ei näe kampuksen ja kaupungin integroitumista täysin ongelmattomana. Häkli oli tutkijana mukana SYK:n rahoittamassa kampustutkimuksessa, joka herätti useita pohdinnan aiheita. Yksi näistä on kysymys yhteisöllisyyden katoamisesta.

– Kuulumisen tunne voi olla vaarassa, jos kampusidentiteetti liudentuu kaupunkirakenteeseen, Häkli pohtii.

Kaikki yliopistomaailmassa ei vaadi vuorovaikutusta ja pöhinää, päinvastoin. Tutkimus ja oppiminen vaativat myös mahdollisuutta työskennellä keskittyneesti.

Tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat kolme yliopiston perustehtävää, jotka on säädetty yliopistolaissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on korostanut vuorovaikutuksen painoarvoa, mutta Häkli painottaa, että vaikuttamisen kysymys on moniulotteinen.

– Muutosten keskellä on muistettava, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutuu yliopistoissa myös opetuksen ja tutkimuksen kautta. Meillä ei olisi modernia yhteiskuntaa ilman yliopistolaitosta, joka uudistaa korkeimman mahdollisen osaamisen.

Pienillä askeleilla kohti tulevaisuutta

Suomen yliopistokiinteistöt Oy on tutkinut oppimis- ja palveluympäristöjä yli 20 miljoonan euron panostuksella. Yhdeksällä miljoonalla eurolla SYK on panostanut demoihin, eli pienimuotoisiin kokeiluihin yliopistokampuksilla. Interaktiota lisäävät työskentelytilat Pinni A:ssa ja toimittajakoulutuksen harjoitustoimitus ovat esimerkkejä Tampereen yliopistokampuksen demoista.

Yliopistot muuttuvat kaupunkien lailla, hitaasti. Kokeilujen kautta yliopistoa viedään vähitellen eteenpäin. Niemen mukaan muutos ei kuitenkaan tapahdu ulkopuolelta, vaan muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan käyttäjälähtöisyyttä ja halua muuttua.

Juho Rajaniemi, Jouni Häkli, Katariina Rauhala ja Heidi Sumkin: Urbanisoituva yliopistokampus informaalin oppimisen mahdollistajana. Aikuiskasvatus 1/2018.