Kohtaamistaloudessa lisäarvo syntyy epämuodollisesta vuorovaikutuksesta

Julkaistu 8.2.2016 - 15:10

Suomalaistehtaan työntekijöiden myönteiset tunteet, läsnäolo ja toiveikkuus lisääntyvät läsnäoloharjoitusten myötä. He kokevat nukkuvansa, keskittyvänsä ja olevansa aiempaa paremmin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Helsingissä luovan alan itsensä työllistäjät perustavat yhteisöllisen työtilan (co-working space), jossa voi toisaalta keskittyä työhön, toisaalta saada tukea. Samoin tapahtuu Tukholmassa ja New Yorkissa. Kansainvälisen yrityksen tilat on suunniteltu siten, että ne ohjaavat tietotyöläisiä "satunnaisiin" kohtaamisiin. Esimerkit ovat HYVE2020-tutkimuskonsortion tuloksia.  

Tutkimuksen tulokset kertovat tasapainottelusta ja riippuvuudesta yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden sekä hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välillä, toteavat tutkijat Mikko Jakonen ja Tiina Kontinen.

Yritykset odottavat yhteisöllisyydeltä tulosta ja innovaatioita.  Yhteisöstä on tullut tietotyön tuotantoväline. Konsortiossa syntynyt uusi termi kohtaamistalous kuvaakin, miten lisäarvon tuottaminen tapahtuu epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisten ihmisen välillä.

Tutkijat kertovat lisää:

New Yorkissa yhteisöllisiä työtiloja tutkinut Perttu Salovaara arvioi, että niiden suurin hyöty liittyy sosiaalisuuteen ja vastaavassa tilanteessa olevien tapaamiseen. Ihmiset verkottuvat ja sparraavat toisiaan. Voi syntyä uusia tuotteita ja palveluita.

Pia Houni ja Heli Ansio Helsingistä jatkavat, että työtilayhteisöt ovat muuttuvia ja löyhärajaisia. Silti niissä tunnetaan yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä ja työstetään uuden työelämän hyveitä, joista tärkeimpänä ystävyyden hyve. Kohtaamisista syntyy myös todellisia työtilaisuuksia.

Sekä yhteisöllisissä työtiloissa että yrityksissä on luotu tilaratkaisuja johtamaan ja ohjaamaan kohtaamisia ja niissä syntyviä verkostoja, kertoo Nina Kivinen.

Kohtaamisten tavoitteet eroavat kuitenkin ystävyyden hyveen varaan rakentuvissa työtiloissa ja yrityksiin synnytetyissä työtiloissa, muistuttaa Anu Järvensivu.

Myös läsnäolovalmennus voi tukea yhteisöllisyyttä, täydentävät Kirsi Heikkilä-Tammi ja Jaana-Piia Mäkiniemi. Esimerkiksi eri työtä tekevät keskustelevat yhdessä - ehkä ensimmäistä kertaa.  Kohtaamisten laatu paranee, kun ollaan aidosti läsnä.  

Yhteisöllisestä työtilasta voi löytyä työnteon paikka niin suuryrityksen etätyöläiselle kuin erilaisia silppu- ja pätkätöitä tekevälle prekaarille. Yhteisöllisistä työtiloista piirtyykin yksi mahdollinen näkemys tulevaisuuden työstä. Tulevaisuudessakaan ei haluta työskennellä yksin.

Konsortion muodostivat Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Työterveyslaitos ja Åbo Akademi. Tutkimusta rahoitti Tekesin Liideri-ohjelma (2014 - 2015).

Lisätietoja tutkimuksesta:

Tiina Kontinen, JY, 040 485 6718, tiina.t.kontinen@jyu.fi
Mikko Jakonen, JY, 040 805 4703, mikko.p.jakonen@jyu.fi     
Kirsi Heikkilä-Tammi, TaY, 050 420 1532, kirsi.heikkila-tammi@uta.fi     
Perttu Salovaara, TaY;NYU +1 646 289 2447, perttu.salovaara@gmail.com
Nina Kivinen, Åbo Akademi, 040 579 0242, nina.kivinen@abo.fi    
Pia Houni, TTL, 043 824 4501, pia.houni@ttl.fi    
Anu Järvensivu, TTL, 043 824 7370, anu.jarvensivu@ttl.fi    

Lisämateriaalia:

Pia Houni & Heli Ansio: Duunia kimpassa. Yhteisölliset työtilat Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 4, 2015.

Mikko Jakonen & Tiina Silvasti (toim.): Talouden uudet muodot. Into-kustannus. Helsinki 2015.

Perttu Salovaaran dokumenttielokuvan Cowork City -traileri
 
Kirsi Heikkilä-Tammen esitys: Kokemuksia Mindfulness-valmennuksesta tehtaassa.