Kriisinhallinta palvelee Suomen turvallisuutta

Julkaistu 21.10.2016 - 16:06
Timo Soini/ Kuva: Jonne Renvall
– Kyllä riittäisi Ahtisaarelle hommia ja saisi varmaan toisenkin Nobelin, jos tämänkin ratkaisisi, vastasi Timo Soini kysymykseen keinoista rauhoittaa Syyrian sota. Kuva: Jonne Renvall

Ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Suomi on kansainvälisistä verkostoista riippuvainen maa

– Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta on tärkeää tukea vakautta myös maantieteellisesti kaukaisilla alueilla, sillä Suomi on kansainvälisistä verkostoista riippuvainen maa. Osallistuminen kriisinhallintaan palvelee aidosti omaa turvallisuuttamme, sanoi ulkoministeri Timo Soini puhuessaan Tampereen yliopistossa.

Tampereen Paasikivi-seuran ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yhteistyönä järjestetty tilaisuus oli keskiviikkoillan vetonaula. Paikalla oli niin varttuneeseen ikään ehtineitä politiikasta kiinnostuneita kuulijoita kuin runsas joukko opiskelijoitakin.

Soini käsitteli puheessaan Suomen 60-vuotista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Yleisön kysymykset käsittelivät paljon otsikoissa olleita asioita, kuten Syyriaa ja Ahvenanmaan demilitarisointia.

– Jo 50-luvun taloudellisesti ankeissa olosuhteissa osoitimme, että olemme valmiita kantamaan vastuuta kansainvälisen rauhan turvaamisesta, Soini sanoi.

Tällä hetkellä noin 650 suomalaista palvelee erilaisissa kriisinhallintaoperaatioissa maailmalla.

Vaikka Suomen rauhanturvaajista naisia on vain noin prosentin verran, Soini iloitsi neljästä suomalaisnaisesta, jotka toimivat siviilikriisinhallintaoperaatioiden johdossa. Yksi heistä on Tampereen yliopiston alumni Kirsi Henriksson, joka toimii nykyään EUCAP Sahel Niger -operaation päällikkönä. Operaation keskeinen tehtävä on kouluttaa Nigerin turvallisuuspalvelujen henkilöstöä.

Tärkeimmiksi seikoiksi kriisinhallinnan kestävien tulosten saavuttamiseksi Soini nosti paikallisen omistajuuden lisäämisen ja kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuuden. Soinin mukaan erityisesti jälkimmäinen seikka on ollut Suomelle erityisen tärkeä.

Soini sanoi, että Suomen ulkopolitiikan tärkeä painopiste on jo pitkään ollut dialogin ja rauhanvälityksen edistäminen.

 – Henkilökohtainen tavoitteeni on, että vastaisuudessa panostamme oikeasti enemmän ennaltaehkäisyyn.

”Uhkat eivät lopu ulkorajoillemme”

Soini muistutti, että maailma muuttuu kovaa vauhtia.

– Muutama vuosikymmen sitten Afrikan kriisit saattoivat ehkä tuntua etäiseltä. Nyt tilannekuvaa konfliktialueilta näytetään jatkuvasti.

Varsinkin Ahvenanmaan tilanne demilitarisoituna alueena herätti kysymyksiä ja kommentteja yleisöstä.

– Ahvenanmaan asema on kansainvälisillä sopimuksilla ja myös Suomen omalla lainsäädännöllä aivan selvä, Soini totesi.

 – Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, sen status on maailmanyhteisössä sovittu. Hallitus ei ole suunnitellut muutoksia tilanteeseen.

Yleisöstä kysyttiin myös, millä keinoin Syyriaan olisi mahdollista saada rauha. Soini luetteli ensimmäiseksi tavoitteeksi tulitauon, jonka jälkeen tavoitteena olisi järjestää vaalit. Myös Bashar al-Assadin asema ja Mosulin valtaaminen ovat olleet viime aikoina paljon tapetilla.

– Kyllä riittäisi Ahtisaarelle hommia ja saisi varmaan toisenkin Nobelin, jos tämänkin ratkaisisi, Soini veisteli.

– Jos osaisin vastata tähän paremmin, voisin odotella puhelua Tukholmasta.

Teksti: Inka Kämäräinen