Kunniatohtorit 2018 - Historian ilmiöiden laajentaja

Julkaistu 14.8.2018 - 15:06
Professori Ute Frevert (Kuva: Arne Sattler)
Kunniatohtoriksi vihittävä professori Ute Frevert johtaa tunteiden historian tutkimuskeskusta Berliinissä. (Kuva: Arne Sattler)

Professori Ute Frevert näyttää tutkimuksellaan tunteiden historian ja roolin vallankäytössä

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta SOC

Ute Frevert toimi Yalen yliopiston historian professorina, kun hänet vuonna 2008 kutsuttiin kotimaahansa Saksaan organisoimaan tunteiden historian tutkimusta. Berliiniin Max Planck -instituuttiin perustettu tunnehistorian tutkimuskeskus on Frevertin luomus, joka on kasvanut kymmenessä vuodessa monikymmenhenkiseksi, alan suuntaa määrittäväksi tutkimusyhteisöksi. Professori Frevert toimii keskuksen tutkimusjohtajana ja koko Max Planck -instituutin johtotehtävissä.    

Professori Frevertin tutkimusaihe huomioidaan julkisuudessa. Lyhyt silmäily saksalaisiin mediasisältöihin osoittaa, että Frevert on kysytty asiantuntija, joka kertoo suurelle yleisölle tunteiden tutkimuksesta tai vaikkapa häpeästä ja nolaamisen käytännöistä historiassa. Vastikään Frevert kommentoi luottamusta politiikassa Saksan hallitusneuvottelujen jälkeen.

Suomen historian professori Pertti Haapala johtaa Kokemuksen historian huippuyksikköä (HEX). Perinteisesti yksityisiksi mielletyt kokemukset ja tunteet saadaan tutkimuksessa esiin.

– Tunteista jää jälki. Ne ovat vuorovaikutusta yhteiskunnassa. Yhteiskuntaa myös hallitaan erilaisilla moraalisilla koodeilla ja tunnekokemuksilla, professori Haapala sanoo.

Esimerkiksi vihaa käytetään vallan tavoittelussa. Nöyryyttämällä tai nolaamalla yksilö tehdään kelvottomaksi yhteiskunnan jäseneksi. Yhteiskunnassa vallitsee käsityksiä siitä, mitä ja miten ihmisten tulisi heille annetuissa rooleissaan olla. Yhteiskunnat eroavat toisistaan myös siinä, minkälaisia tunteita ne sallivat. Puhutaan yhteiskunnan tunnesäätelystä.

HEX:n tutkimusryhmän johtaja Ville Kivimäki muistuttaa tunteiden historiallisuudesta. Osa tunteista on kadonnut ja tilalle tullut uusia. Kivimäen mukaan Frevert päätyi kunniaa kaksintaistelussa tutkiessaan pohtimaan, onko kunnia tunne. Kyseinen tutkimus oli Frevertille silta kohti tunteiden tutkimusta. Frevertin tutkimus tarkastelee yhteiskunnallisesti merkittäviä tunteita.

– Hän ei tutki tunteita tuntemuksina vaan on kiinnostunut siitä, miten tunteet näkyvät ja vaikuttavat politiikassa, hallinnossa, vallankäytössä ja instituutioissa. Hän ei pysähdy käsitteisiin vaan menee tunteiden käytäntöihin ja tutkii niiden vaikutuksia, Kivimäki sanoo.

Sosiaalihistoriaa
Saksassa ja Tampereella

Saksalainen historiantutkija Ute Frevert väitteli vuonna 1982 Bielefeldin yliopistossa. Uuden sosiaalihistorian edelläkävijänä Bielefeldin professorina toimi Jürgen Kocka, jonka ideoihin Pertti Haapala perusti väitöskirjansa (1986) teollistumisesta ja työväestön muodostumisesta. Bielefeldin aikoina Frevert toimitti alan merkittävää Geschichte & Gesellschaft -julkaisua ja jatkaa edelleen journaalin toimituskunnassa.

Euroopassa 1960-luvulla alkanut uusi sosiaalihistoria toi tutkimukseen mukaan valtahistoriasta syrjään jääneitä ryhmiä kuten työväestön, köyhät ja vähemmistöt. Saksassa sosiaalihistorian rinnalle kehitettiin yhteiskuntahistoriaa (Gesellschaftsgeschichte), joka sai vaikutteita Max Weberin ajattelusta.

– Saksalaiset alkoivat jäsentää tutkimusta teoreettisemmin, kokonaisvaltaisen yhteiskuntateorian avulla. Tutkitaan suuria ilmiöitä, yhteiskunnan rakenteita ja tutkimusote on usein mittaava, professori Haapala luonnehtii.

Saksassa alkoi myös uutena arjen historiana tunnettu tutkimussuunta, Alltagsgeschicte, jota Frevertin alkuvaiheen tutkimus edustaa. Siinä taas pureudutaan niin sanotun tavallisen ihmisen kokemuksiin isoissa ilmiöissä.

Ute Frevert on toiminut historian professorina Berliinin vapaassa yliopistossa (1991–1992), Konstanzin yliopistossa (1992–1997), Bielefeldissä (1997–2003) ja Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa (2003–2007).

Kunniatohtoriksi vihittävä Frevert kertoo intellektuaalisesta matkastaan tiedekunnan juhlasymposiumissa.

Sukupuolihistorian ja
mieshistorian edelläkävijä

Professori Ute Frevertin tutkimus täydentyi sukupuolihistorialla. Aluksi Frevert yhdisti naishistorian tutkimusotteen sosiaalihistoriaan. Sittemmin hän oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka ryhtyivät 1990-luvulla tutkimaan myös miesten ja maskuliinisuuden historiaa. Ville Kivimäki nostaa esiin erityisesti Frevertin tutkimuksen saksalaisen asevelvollisuuden historiasta. Siinä tarkasteltiin, miten asevelvollisuudella Saksassa 1800-luvulta 1900-luvulle asti rakennettiin mieskansalaisuutta eli tuotettiin poliittisia toimijoita ja samalla eroja sukupuolten välille. Asevelvollisuuden suorittamista käytettiin perustelemaan poliittisia oikeuksia – ja kääntäen: epäämään ne niiltä, jotka eivät suorittaneet.

– Hän oli ensimmäisiä tutkijoita Saksassa, joka käsitteli miehiä sukupuolittuneina toimijoina. Myös miehet toimivat tunteiden varassa, Kivimäki kuvaa tutkimusta, joka on vaikuttanut myös hänen tutkimukseensa.

Tutkimusyhteistyö syvenee

Professori Frevertin johtama tutkimuskeskus on HEX:n yhteistyökumppani.

– Kunniatohtorin arvo on kunnianosoitus Ute Frevertille hänen työstään. Sen lisäksi haluamme tiivistää vuorovaikutustamme, professori Pertti Haapala sanoo.

Tutkijavaihtoa syvennetään lähiaikoina. Lisäksi HEX kansainvälisine kumppaneineen on perustanut uuden julkaisusarjan, jonka Palgrave kustantaa. Ville Kivimäki on vieraillut vaihdossa sekä Frevertin aikana Yalessa että Berliinissä tunnehistorian tutkimuskeskuksessa.

–  Onhan se ainutlaatuista, kun kokonaista kaksi pitkää käytävää tutkijoita tutkii tunteiden historiaa. Kaikki ovat lukeneet yhteistä kirjallisuutta, Kivimäki sanoo.

– Frevert on sekä erittäin tuottelias tutkija että hyvin määrätietoinen tutkimusjohtaja. Hän saa paljon aikaan ja vie asioita eteenpäin.


Yhteiskuntatieteiden tiedekunta järjestää kunniatohtoriensa kunniaksi juhlasymposiumin. Kunniatohtori, professori Ute Frevert pitää symposiumissa luennon: From social history to the history of emotions: An intellectual journey. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Väinö Linna -sali 16.8.2018 klo 10-12.

SOC kunniatohtorit 2018
- Sosiaalineuvos Ristenrauna Magga
- Professori Ute Frevert, Saksa