Kuvat muokkaavat maailmaa ja tallentavat merkittäviä hetkiä

Julkaistu 25.9.2017 - 12:50
Micha Bruinvels/ Kuva: Jonne Renvall
– Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kaksi ihmistä voi ymmärtää valokuvan samalla tavalla, vaikka he eivät puhuisi samaa kieltä, sanoo Tampereella luennoinut Micha Bruinvels, joka johtaa World Press Photo -kilpailujärjestelyjä. Kuva: Jonne Renvall
Kansainvälinen visuaalisen journalismin kilpailu World Press Photo tallentaa maailman tapahtumia ja tarjoaa kuvaajille tilaisuuden verkostoitua ja oppia uutta

Yksinäinen mies seisoo järkähtämättä panssarivaunujonon edessä. Kypärään ja univormuun pukeutunut sotilas loikkaa piikkilankaesteen yli. Alaston tyttö itkee lapsijoukon keskellä, kun tumma savu nousee horisontissa. Ilmalaiva katoaa valtavaan liekkimereen.

Edellä kuvatut hetket ovat osa ihmiskunnan kollektiivista muistia. Nämä ja monet muut valokuvat ovat jättäneet lähtemättömän vaikutuksen lukemattomien ihmisten elämään. Ne myös raamittavat ymmärrystämme historiasta ja sen merkityksestä.

World Press Photo -kilpailu perustettiin vuonna 1955, kun joukko hollantilaisia valokuvaajia halusi saada työnsä näkyviin maailmanlaajuisesti ja tutustua muihin ammattikuvaajiin ympäri maailmaa. Tuo tavoite ei ole muuttunut kilpailun perustamisen jälkeen.

Hollantilainen Micha Bruinvels johtaa nykyisin World Press Photo -kilpailujärjestelyjä. Hän kävi Tampereen yliopistolla pitämässä luennon kilpailun tarkoituksesta ja valokuvauksen merkityksestä ja tulevaisuudesta.

– Tavoitteemme on tukea vapaata visuaalista journalismia. Totuudenmukainen ja vapaa tiedonvälitys on kaikkien yhteinen etu, Bruinvels toteaa.

Visuaalinen lukutaito on
tärkeä osa yleissivistystä

Tämän jutun alussa nostettiin esiin joitakin kuuluisia valokuvia. Moni lukija luultavasti pystyi tunnistamaan kyseessä olevan kuvan pelkän lyhyen kuvauksen perusteella. Bruinvels toteaakin, että valokuvat ovat osa ihmiskunnan kollektiivista muistia.

– Kuva todellakin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kaksi ihmistä voi ymmärtää valokuvan samalla tavalla, vaikka he eivät puhuisi samaa kieltä.

Etenkin nuoret kommunikoivat nykyään entistä enemmän kuvien avulla. Snapchatin kaltaiset sosiaalisen median sovellukset ovat Bruinvelsin mukaan luomassa kokonaan uutta, visuaalista kerrontaa hyödyntävää sukupolvea.

– Valokuvien lisäksi nuoret kuluttavat paljon liikkuvaa kuvaa ja entistä enemmän myös virtuaalitodellisuutta. Elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja valokuvauksen ja visuaalisen tarinankerronnan kannalta.

Kuka tahansa voi
osallistua kilpailuun

World Press Photo -kilpailu on tarkoitettu ammattikuvaajille. Myös opiskelijat voivat osallistua, jos heillä on esimerkiksi freelance-sopimus jonkin julkaisun kanssa. Kisaan lähettäviä kuvia ei välttämättä tarvitse julkaista missään.

Kisan voittajan valitsee järjestäjäorganisaation ulkopuolinen tuomaristo. Kisa on anonyymi: tuomarit eivät tiedä valokuvaajien kansallisuutta, sukupuolta, ikää tai mitään muuta henkilökohtaista informaatiota.

World Press Photo -kilpailussa on tarkat eettiset säännöt. Kuvia saa käsitellä, mutta niihin ei saa lisätä, eikä niistä saa poistaa informaatiota. Kaikkien kuvien aitous varmennetaan. Tehtävä ei ole helppo järjestäjille.

– Kuvien manipulointi on iso ongelma sekä meille että laajemmin koko journalismille, Bruinvels toteaa.

Jos valokuvaaja jää kiinni kuvien peukaloinnista, hänet suljetaan kilpailusta. Suurempi kysymys liittyy kuitenkin luotettavan tiedonvälityksen vaarantumiseen.

– Kuka tahansa voi tietenkin muokata omia kuviaan niin paljon kuin hän haluaa. Journalismin täytyy kuitenkin pitäytyä faktoissa. Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että heidän journalistisessa lähteessä näkemänsä kuva on aito, Bruinvels sanoo.

Sitä mukaa kun kuvankäsittelyohjelmat ovat kehittyneet myös kuvien manipulointi on lisääntynyt. Toisaalta myös keinot paikantaa manipulaatio ovat aiempaa parempia.

Valokuvaus muuttuu
valtavalla vauhdilla

Vielä muutama vuosikymmen sitten visuaalinen journalismi oli pienen ammattikuvaajajoukon hallussa. He päättivät, millaisia kuvia ihmiset näkivät julkisuudessa.

Tänä päivänä pelkästään sosiaalisessa mediassa jaetaan 4,5 miljardia kuvaa päivässä.

– Valokuvaaminen oli aiemmin kallis harrastus. Nykyään kuka tahansa voi ottaa kuvan ja julkaista sen välittömästi. Tämä avaa valtavasti uusia mahdollisuuksia, Bruinvels sanoo.

Kehityksellä on kuitenkin myös haittapuolensa. Perinteiset lehtikuvaajien työpaikat ovat nykyisin harvassa, ja kilpailu on tekniikan halventumisen myötä kiristynyt valtavasti.

– Alalla kuulee, että monella ammattilaisella on tiukkaa. Toisaalta uusi sukupolvi kokeilee jatkuvasti uusia asioita ja luo uusia toimintamalleja ja ansaintalogiikkaa, Bruinvels sanoo.

Esimerkiksi Bruinvels nostaa Instagramin, jonne kuka tahansa voi ladata kuvia ja saada nopeasti suuren seuraajakunnan. Kynnys julkaisemiseen on siis pieni, mikä luo ammattikuvaajille paljon mahdollisuuksia.

Teksti: Jaakko Kinnunen