Lääkärit puolustavat asemaansa

Julkaistu 30.6.2017 - 16:13
Raimo Puustinen ja Amos Pasternack/ Kuva: Jonne Renvall
Raimo Puustinen ja Amos Pasternack haluavat pitää lääkärikunnan rivit suorina ammattikuntaan kohdistuvia uhkia vastaan. Kuvat: Jonne Renvall

Ase- ja ajokorttiluvat, sote ja valinnanvapausmalli nakertavat lääkäreiden ammattietiikkaa

Amos Pasternack/ Kuva: Jonne Renvall
Amos Pasternack

Lääkärit kokevat perinteisen professionsa uhatuksi monien ulkoisten ja sisäisten paineiden vuoksi.

Ilmoitusvelvollisuus ase- ja ajokorttiluvista on nakertanut lääkärin vaitiolovelvollisuutta. Muutoksia aiheuttavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, valinnanvapausmalli ja lääkäripalvelujen yksityistäminen. Ne voivat vaikuttaa lääkärin etiikkaan, joka on profession kulmakivi.

Lääkäreiden mielestä potilaan ja lääkärin luottamussuhdetta on nyt häiritty niin, että uhattuna on jopa lakiin kirjattu ja yhteiskunnan luottamukseen perustuvan lupa hoitaa sairaita.

Lääkärin ammattiin kohdistuvat paineet nousevat esiin tuoreessa Lääkäriprofessio-kirjassa, jonka ovat toimittaneet Amos Pasternack, Raimo Puustinen ja Jaana Hallamaa.

– Olen pitänyt tärkeänä, että kaikilla lääkäreillä olisi yhteiset terveydenhuoltoa koskevat arvot ja näen, että ne ovat nyt uhattuina. Uhat tulevat ulkopuolisilta tekijöiltä, jotka ovat sanelemassa, mitä lääkäreiden pitäisi tehdä. Yhtenäisyyttä uhkaavat myös lääkärikunnan sisällä tapahtuvat muutokset, sanoo Tampereen yliopiston sisätautien emeritusprofessori Amos Pasternack, jonka aloitteesta kirja on syntynyt.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Raimo Puustinen kehottaa lääkäreitä valppauteen oman työnsä reunaehtojen määrittelyssä.

– Meidän pitää nähdä ja tiedostaa nämä uhat ja pitää rivimme suorina, että poliitikot ja muut ulkopuoliset eivät pääse määräämään, mitä meidän pitää tehdä.

Raimo Puustinen/ Kuva: Jonne Renvall
Raimo Puustinen

Lääkäriprofessiolla
monta uhkakuvaa

Lääkäreiden uhkakuvat eivät ole vain suomalainen ilmiö. Turkissa lääkäreitä on hakattu, vangittu ja erotettu, kun he ovat auttaneet mielenosoituksissa loukkaantuneita ihmisiä.

Yhdysvalloissa yksityissairaaloissa talousjohto saattaa pyrkiä sanelemaan, miten lääkäreiden tulee hoitaa potilaitaan. Näitä kiistoja puidaan jo oikeudessa asti.

Suomessa lääkäreitä harmittavat valtionhallinnon määräykset ilmoitusvelvollisuuksista, jotka koskevat potilaan ajokykyä ja aseenkantolupia.

– Meidän työmme perustuu luottamukseen. Se on kuin rippisalaisuus siitä, että potilaan tiedot eivät vuoda mihinkään. Nyt tätä murretaan säätämällä lakeja, joiden mukaan lääkärin velvollisuus on ilmoittaa poliisille arvioistaan potilaan kyvystä omistaa aseita. Tätä lakia ollaan onneksi muuttamassa vastaamaan paremmin todellisia olosuhteita, Raimo Puustinen kertoo.

Terveysbisnes uhkaa
lääkärin asemaa

Julkisten lääkäripalveluiden rinnalle on tullut yksityisiä yrityksiä, joiden tavoitteena on tuottaa voittoa niiden omistajille. Lääkärit voivat joutua ristiriitaiseen tilanteeseen, kun voitontavoittelu ja lääkärietiikka, jossa potilaan hyvä on aina ensisijainen, törmäävät toisiinsa.

Suomi on maailman ainoa maa, jossa kunnat hoitavat ihmisten terveyttä. Raimo Puustinen kertoo, että se oli hyvä idea vuonna 1972, kun kansanterveyslaki tuli voimaan. WHO nimesikin Suomen terveydenhuollon mallimaaksi vuonna 1978.

1990-luvun laman ja valtionosuusuudistuksen jälkeen mallimaa on ajautunut eriarvoisten terveyspalveluiden maaksi. Terveyskeskusten kehitys pysähtyi, ja rahat menevät nyt erikoissairaanhoitoon.

– Yksityiset yritykset tulivat Suomeen, koska täällä on niille markkinat. Meillä on attendot, pihlajalinnat ja terveystalot. Ei muualla Euroopassa tällaista ole mutta Yhdysvalloissa on, Raimo Puustinen sanoo.

Amerikkalainen malli
on jo nyt Suomessa

Sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva suomalaiskeskustelu hämmästyttää Raimo Puustista.

– Ikään kuin olisimme jossakin avaruusaluksella tai autiolla saarella. Aivan kuin muualla maailmassa ei olisi lainkaan terveydenhuoltoa, Puustinen huudahtaa.

Terveyspalveluista puhutaan Suomessa Puustisen mielestä ummehtuneella ja sisäänpäin katsovalla tavalla.

– Sanotaan, että me emme halua amerikkalaista terveyshuoltoa Suomeen, mutta meillä on jo amerikkalainen terveydenhuolto Suomessa. Köyhät jonottavat kunnallisiin asemiin ja maksavat siitä. Hyvissä työpaikoissa olevat saavat kattavat terveyspalvelut ilmaiseksi ja jonottamatta yksityisillä työterveysasemilla.

Valinnanvapaus
sisältää ongelmia

Yksityiset terveyspalvelut ja valinnanvapaus eivät lääkäreiden mielestä ole sinänsä kelvottomia, kunhan julkinen valta toimii portinvartijana. Valinnanvapaus on Suomessa uusi asia, joka voi sisältää ongelmia.

Amos Pasternack kirjoittaa, että valinnanvapaus johtaa palveluntuottajien keskinäiseen kilpailuun, jossa omaa osaansa näyttelee lääkäreiden keskinäinen kilpailu potilaiden suosiosta.

– Se on uusi haaste ja vieras elementti, jonka tapaista ei ole lääkärikunnassa ennen koettu. Voi olla, että kilpailu keskittyy palveluntuottajien muiden ominaisuuksien lisäksi luokittelemaan niiden palveluksessa toimivia lääkäreitä suosituimmuuden perusteella, mikä puolestaan voi vaikuttaa heidän tuloksen mukaiseen palkkaukseensa.

Pasternack kysyy, syntyykö profession sisällä suosion ja kateuden noidankehä, joka nakertaa kollegiaalisuutta ja lääkäriprofession yhtenäisyyttä ja sen kautta lääkärien työn moraalista pohjaa.

– Suosituin lääkäri ei välttämättä ole kaikilta osilta työyhteisön ammattitaitoisin. Empatian ja sympatian naamio voi kätkeä huonon osaamisen: seikka, joka on tullut ilmi mm. vuosien varrella valelääkäreillä.

Eutanasia muuttaa
käsitystä elämästä

Eutanasian eli armokuoleman tai kuolinavun salliminen uhkaa Amos Pasternackin mukaan lääkäriprofession etiikkaa ja yhtenäisyyttä.

Moraalin ja etiikan kannalta eutanasia on Pasternackin mukaan vaikeasti käsiteltävä, monimutkainen ja monisyinen asia. Tätä koskeva laki ja sen noudattaminen voivat muuttaa käsitystämme ihmisen elämästä ja sen arvosta.

Lääkäri joutuu Pasternackin arvion mukaan osaksi järjestelmää, jossa elämän lopettamista suunnitellaan ja hallinnoidaan lääketieteellisin keinoin.

– Sellainen on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, mihin lääkäri elämää puolustavana ja sitä ylläpitävänä ammattilaisena on vallallaan sitoutunut.

Pasternack pelkää, että lääkärikunta jakautuu kahtia eutanasiakysymyksessä.

– Olen provosoivasti sanonut, että voi syntyä klinikoita, jotka suosivat eutanasiaa ja tekevät siitä bisnestä. Voi syntyä ikävä tilanne, että tehdään kauppaa kuolemalla.

Henkiparantamista ja
riivaajien karkotusta

Lääkäreiden yhteistä arvopohjaa nakertavat myös ns. vaihtoehtohoidot kuten homeopatia, jota jotkut lääkärin valan vannoneetkin harjoittavat.

– Lääkärin arvopohja ei ole neuvoteltavissa. Sen pitäisi olla kaikille lääkäreille ymmärretty ja auki puhuttu niin, että kaikki ovat siihen sitoutuneet. Sitten tulevat vitamiinihivenainehoidot, homeopatiat ja ties mitkä, joita myydään lääkärin arvovallalla ja lääkärin tittelillä, Raimo Puustinen hämmästelee.

Lääkärin etiikkaan kuuluu sitoutuminen tieteelliseen tutkimukseen ja sen tuottamaan tietoon. Riivaajien karkotushoidot eivät tutkimustietoon perustu.

– Lääkärin arvovaltaa käytetään väärin, jos sen avulla kannatetaan vaikkapa homoseksuaalien eheytyshoitoja, Amos Pasternack sanoo.

Lääketeollisuus
vaikuttaa valintoihin

Lääketeollisuudella on suuri vaikutus lääkäreiden valintoihin ja siihen, millaisia lääkkeitä he potilailleen määräävät.

– Ongelma on se, että lääketeollisuudella ja lääkäreillä on täysin vastakkaiset tavoitteet. Lääketeollisuuden intressi myydä paljon lääkkeitä ja ansaita rahaa on ristiriidassa sen kanssa, mitä lääkärit ajattelevat, Amos Pasternack sanoo.

Hän epäilee, että suurin osa lääkärikunnasta ei ymmärrä lääkäreiden ja lääketeollisuuden tavoitteiden erilaisuutta.

Päivi Ruokoniemi ja Pekka Kurki kirjoittavat, että lääkeyritysten on arvioitu käyttävän lääkemarkkinointiin selvästi enemmän rahaa kuin tuotekehitykseen. Useimmat lääkärit kuitenkin epäilevät, että markkinointi vaikuttaa heidän kollegoihinsa enemmän kuin heihin itseensä.

Robotti ei
hoida potilasta

Tietotekniikka muuttaa lääkärin työtä rajusti lähivuosina. Villeimmät visiot lupaavat, että robotit ja tekoäly hoitavat pian potilaita ja tekevät lääkärit tarpeettomiksi. Amos Pasternack ei näihin lupauksiin usko.

– En voi ymmärtää sitä, että ihmisen sairautta voi hoitaa olematta hänen kanssaan. Miten tekoäly voisi hoitaa lääkäri-potilas-suhteen? Voi olla, että olen niin vanhanaikainen, etten enää opi.

Pasternack epäilee, että robotteja suunnittelevat sellaiset insinöörit, jotka eivät itse ole koskaan olleet sairaina.

– Hyödyllisintä lääkäreille on se, että hän on sairastunut ja hän on kokenut samat tunteet kuin hänen potilaansakin.

Lääkäriprofessio
syntyy koulutuksessa

Tampereen yliopisto käynnisti 1990-luvulla ensimmäisenä ja ainoana Suomessa uuden ongelmalähtöisen lääkärikoulutuksen, jossa käsitellään myös humanistisia ja eettisiä kysymyksiä.

Uudistuksen käynnistäjä Amos Pasternack sanoo, että tällaista opetusta on edelleen liian vähän. Kysymys on professionalismin opetuksesta, jonka tärkeimpänä piirteenä Pasternack pitää mallista oppimista.

Kliinisenä opettajana työskentelevä Raimo Puustinen sanoo, että professionalismin opettaminen on aito ongelma kaikkialla. Lääkärikoulutuksen opetusohjelma on niin täyteen pakattu, että Puustisen sanojen mukaan on helpompi voittaa sota kuin vaihtaa puoli tuntia lääketieteen opetuksesta johonkin toiseen.

Pasternack kehuu, että nykyopiskelijat ovat hänen omaa ikäpolveaan kiinnostuneempia etiikasta ja professionalismista.

Tulevat opiskelijat saavat myös paremmat valmiudet ammattietiikkansa pohdintaan, sillä Duodecim-kustantamo on päättänyt jakaa Lääkäriprofessio-kirjan ilmaiseksi jokaiselle ensi syksynä aloittavalle 850:lle uudelle lääkäriopiskelijalle koko maassa.

Teksti: Heikki Laurinolli

Lääkäriprofessio – professionaalisuus lääkärin työssä. Toim. Amos Pasternack, Raimo Puustinen ja Jaana Hallamaa. Duodecim 2017.