Let’s Move It -pilotista hyviä kokemuksia nuorten liikkumisen edistämisessä

Julkaistu 22.3.2017 - 14:59

Ammattiin opiskeleville kehitettyä Let’s Move It -liikunnan edistämisohjelmaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Lähes kaikki ohjelmaa kokeilleet suosittelisivat osallistumista muillekin.

- Yleinen ongelma terveyden edistämisessä on, ettei toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja toteutuskelpoisuutta tarkastella ennen niiden laajamittaisempaa levittämistä tai vaikuttavuuden tutkimusta, huomauttaa tutkimuksen johtaja Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.

Let’s Move It -ohjelma kehitettiin ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämiseksi ja liiallisen istumisen vähentämiseksi. Yhteistyössä olivat mukana oppilaitosten henkilökunta ja nuoret itse. Ohjelman perustana on myös tutkijaryhmän keräämä tutkimustieto siitä, miten liikuntaan motivoitumista ja elintapamuutosta voidaan parhaiten tukea.

Ohjelman kokeiluun sisältyi liikuntamotivaatiota ja suunnittelutaitoja kohentavia terveystiedon oppitunteja, istumisenvähentämiskoulutuksia opettajille ja liikuntavälineitä luokissa.

Ohjelma sai hyvän vastaanoton: lähes kaikki osallistuneista suosittelisivat ohjelmaan osallistumista muillekin.

“Jo tätä pilottia edelsi useiden pienkokeilujen sarja, jossa karsimme parhaat harjoitukset ja toiminnot osaksi ohjelmaa.”

Let’s Move It -ohjelmassa pidetään opiskelijoille kuusi oppituntia osana terveystiedon kurssia. Tunneilla ei harrasteta liikuntaa sinänsä, vaan keskusteluin ja osallistavin ryhmäharjoituksin työstetään nuorten mahdollisia väärinkäsityksiä liikunnasta ja omaehtoista motivoitumista liikuntaan.

”Vähän liikkuvilla saattaa olla mielikuva, että vain raskaasta ja tuskastuttavan tuntuisesta liikunnasta on hyötyä, vaikka lyhyempikestoisesta ja kevyemmästäkin liikkumisesta on hyötyä”, Hankonen toteaa.

”Lisäksi pyrimme purkamaan liikuntaan liittyviä ulkonäköpaineita ja tuomaan esiin liikunnan monia lyhytaikaisia hyvinvointihyötyjä esimerkiksi uneen, jaksamiseen ja mielialaan.”  

Ohjelman tavoitteena on muuttaa erityisesti vähän liikkuvien nuorten suhtautumista liikuntaan sekä lisätä itsesäätelytaitoja. Ohjelman tapaamiskertojen väliin limittyy liikuntakokeiluja.

Pilotissa opettajia koulutettiin kahdessa työpajassa vähentämään opiskelijoiden liiallista istumista oppitunneilla. Lisäksi jumppapalloja, tasapainotyynyjä ja -lautoja, keppejä ja painoja kokeiltiin liikkeen lisääjinä luokissa.

Työpajoihin osallistuneet opettajat vähensivät merkitsevästi opiskelijoiden istumista parin kuukauden seurannan aikana verrokkiryhmään verrattuna.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että oppitunneille osallistuneet nuoret oppivat pilkkomaan liikuntatavoitteitaan hallittavammiksi paloiksi, tunnistamaan liikuntaan liittyviä esteitä, ja seuraamaan liikkumistaan - verrattuna kontrolliryhmään. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalisen tuen hankkiminen ja liikuntaan liittyvien esteiden ylittämisen suunnittelu jäi selvästi tavoitellun alle Let’s Move It -ohjelmaan osallistuneessa ryhmässä.

”Tarkoitus oli selvittää, miten hyväksyttäväksi ja käytännölliseksi kohderyhmä kokee Let’s Move It -ohjelman ja tutkimustoimenpiteet. Kokemusten pohjalta paransimme niitä ennen seuraavaa vaihetta, vaikuttavuustutkimusta”, kertoo Hankonen.

Ohjelma todettiin hyväksyttäväksi ja toteutuskelpoiseksi. Epäonnistuneiksi koettuja osuuksia pystyttiin parantamaan ennen jatkoa.

”Kohderyhmän reaktioita toimenpiteisiin ja materiaaleihin on syytä tutkia ja esitestata kunnolla. Pienellä tutkimuksella saatiin yllättävän paljon tietoa toimivuudesta. Monesti vaatii useita muokkauksia, että saadaan paras ja levityskelpoinen ratkaisu.”

”Kokeilukulttuurin termein tämä pilotti edusti koeasetelman pilottia, ja sitä seuraa niin sanottu  tutkimuksellinen vaikuttavuuskokeilu, jossa kenttäkoeasetelman ansiosta voi vetää luotettavampia johtopäätöksiä kausaalisuhteista ja vaikuttavuudesta”, kertoo Hankonen.

Pilottitutkimus tehtiin Helsingin yliopistossa. Siellä on myös meneillään ohjelman vaikuttavuutta selvittävä kenttäkoe, joka tavoittaa yli 1100 nuorta ja yli 120 opettajaa. Tutkimuksen tuloksia päästään hyödyntämään käytäntöön Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian kärkihankerahoituksen turvin.

Tutkimuksen julkaisi International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity
https://ijbnpa.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12966-017-0484-0
http://dx.doi.org/10.1186/s12966-017-0484-0

Lisätietoja:
Akatemiatutkija Nelli Hankonen, 050 318 7568, nelli.hankonen@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 22.3.2017