Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon vahvaa

Julkaistu 27.3.2017 - 09:46
Lääkärissä/ Kuva: Erkki Karén
Miehet luottavat naisia enemmän julkiseen terveydenhuoltoon. Naiset taas luottavat miehiä enemmän poliisiin. Kuva: Erkki Karén

Valelääkärikohut eivät tutkielman mukaan heikentäneet luottamusta, koska niihin puututtiin ajoissa

Suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 2009 vuoteen 2014.

Sanna Kivisalmen sosiologian pro gradu -tutkielman mukaan luottamus julkiseen terveydenhuoltoon vaikuttaa hyvin vahvalta ja vakaalta. Terveydenhuoltoon luotti kaikkiaan 72,1 prosenttia vastaajista.

Tutkielman tekijän arvion mukaan valelääkärikohut eivät ole heikentäneet luottamusta, sillä terveydenhuolto-organisaatio on puuttunut väärinkäytöksiin omilla toimillaan.

Kivisalmen tutkimus perustuu Kelan kansalaiskyselyihin vuosilta 2009–2011 ja 2014. Aineistoon kuuluu kaikkiaan 4007 vastaajaa.

Pienituloiset ja
työttömät luottavat

Korkeamman koulutuksen saaneet luottavat julkiseen terveydenhuoltoon eniten. Ammattiryhmistä koululaiset ja opiskelijat nousivat eniten luottavaksi ryhmäksi.

Työssäolon perusteella jaotelluista ryhmistä työttömät ja lomautetut luottivat eniten. Tulojen mukaan jaoteltuna eniten luottivat pienituloisimmat.

Miehet luottivat enemmän kuin naiset. Ikätarkastelussa luottamus oli suurinta nuorimmassa ikäryhmässä.

Yhtenä yllättävimmistä asioista tutkielman tekijä Sanna Kivisalmi pitää sitä, että pienituloiset ja työttömät luottivat työssäoloa tarkastelevista ryhmistä eniten terveydenhuoltoon.

Ennakko-oletuksen mukaan työttömyydellä voi olla yhteyttä suurempana kriittisyyteen yhteiskunnan palveluita ja instituutioita kohtaan. Tällaiseen tulkintaan viittaavat myös aiemmat tutkimukset, jotka koskevat toimeentulovaikeuksien kanssa kamppailevia.

Nainen luottaa poliisiin,
mies terveydenhuoltoon

Kun tutkimuksessa otettiin huomioon kuusi sosioekonomista ja sosiodemografista tekijää, yhteyttä luottamukseen näytti olevan vain koulutuksella ja sukupuolella. Korkeammin koulutettujen luottamus näyttäytyi vahvempana kuin matalan koulutuksen saaneiden.

Miessukupuoli ennusti naisia vahvempaa luottamusta. Sukupuoli selitti hiukan vahvemmin terveydenhuoltoon luottamista kuin koulutus.

Kun kaikki yksilötason tekijät otetaan huomioon yhdessä, on tyypillisin terveydenhuoltoon luottava henkilö todennäköisimmin korkeasti koulutettu mies.

Luottamuksen ei aiemmin ole havaittu olevan johdonmukaisesti yhteydessä tiettyyn sukupuoleen. Aiemmasta tutkimuksesta löytyy silti myös tukea tulkinnalle miesten korkeammasta luottamuksesta.

Miesten on havaittu luottavan naisia enemmän vanhustenhuoltoon ja tuntemattomiin kanssaihmisiin. Naisten on vastaavasti havaittu luottavan miehiä vahvemmin omiin ystäviinsä.

Sukupuolierot tulivat yllättävällä tavalla vastaan, kun terveydenhuoltoa kohtaan tunnettua luottamusta verrattiin luottamukseen muita instituutioita kohtaan.

Miehet luottavat naisia enemmän julkiseen terveydenhuoltoon. Naiset taas luottavat miehiä enemmän poliisiin.

Vastaajat luottavat yleisesti eniten poliisiin ja kaikkein vähiten poliittisiin puolueisiin. Ammattiryhmistä eniten poliisiin luottivat yrittäjät, maanviljelijät ja työntekijät. Työttömät luottivat poliisiin vähemmän kuin kokopäivätyössä olevat.

Jos luottaa yhteen,
luottaa toiseenkin

Luottamus poliittisia puolueita kohtaan on yhteydessä korkea-asteen koulutukseen, toiseksi ylimpään tuloluokkaan, miessukupuoleen ja nuoreen ikään.

Eri instituutiot liittyvät luottamuksen kannalta toisiinsa siten, että mikäli ihminen tuntee luottavansa yhteen yksittäiseen organisaatioon, hän todennäköisesti luottaa muihinkin.

Korkeampi koulutus on yhteydessä vahvempaan luottamukseen terveydenhuoltoa, eduskuntaa ja hallitusta kohtaan, mutta poliisia kohtaan tunnettua luottamusta korkeampi koulutus ei selitä.

Teksti: Heikki Laurinolli

Sanna Kivisalmi: Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2017.