Maailma muuttui arvaamattomaksi

Julkaistu 8.2.2017 - 11:01
Donald Trump/ Kuva Gage Skidmore Wikimedia Commons
Donald Trump edustaa antiliberalismia, johon on sovellettu radikaalioikeiston ajatuksia. Hän yrittää ohittaa demokraattisen järjestelmän tulkitsemalla, että vain hän pystyy määrittelemän oikeita kansan tuntoja. Kuva: Gage Skidmore Wikimedia Commons

Rauhantutkija Marko Lehti on huolissaan populismin noususta mutta ei usko demokratian olevan uhattuna

Marko Lehti/ Kuva: Jonne Renvall
– Populismi on demokratian yksi olomuoto niin kauan, kun se ei muutu autoritaariseksi järjestelmäksi, sanoo rauhantutkija Marko Lehti. Kuva: Jonne Renvall

Populististen liikkeiden nousu ja Donald Trumpin ensimmäiset viikot Yhdysvaltain presidenttinä ovat vieneet maailman sekavaan tilaan, joka herättää levottomuutta.

Rauhantutkija, dosentti Marko Lehti myöntää olevansa huolissaan siitä, että maailma muuttuu arvaamattomaksi, mutta demokratia ei hänen mielestään ole uhattuna populismin vuoksi.

Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprissa työskentelevä Marko Lehti oli tammikuun lopussa panelistina populismia käsitelleessä seminaarissa, jossa arvioitiin ilmiötä laajemmin kuin vain länsimaisesta perspektiivistä.

Lähi-idän kriisi
suurin ongelma

Iso-Britannian Brexitin tapaiset kansanäänestykset voivat Marko Lehden mukaan muuttaa radikaalistikin oloja, mutta siihen hän ei usko, että populistiset puolueet pääsisivät Euroopassa oikeasti valtaan. Ne jäävät hänen mukaansa marginaalisiksi ilmiöiksi, mutta se ei sulje pois, että joku populisti voi nousta presidentiksi asti.

– Maailmanlaajuisesti kuumin konfliktikeskittymä on Lähi-idän alueella ihan meidän takapihalla. Nyt me siirrymme nopeasti kohti arvaamatonta logiikkaa siinä, millä tavalla Yhdysvallat toimii. Eurooppa menettää luultavasti sisäisessä etsimisessään sen vähäisenkin yhtenäisyyden, mitä sillä on ollut, Lehti epäilee.

Euroopan unionilla ei Lehden mukaan ole ollut Lähi-idässä omaa agendaa eikä omaa roolia, vaikka konflikti heijastuu koko ajan Eurooppaan monin eri tavoin.

– Tärkeintä Euroopalle olisi saada aikaan pysyvä rauha Lähi-itään ja varsinkin Syyriaan. Näyttää että tilanne ei kehity siihen suuntaan. On selkeä vaara, että tulee jotakin arvaamatonta ja tilanne menee vielä pahemmaksi.

Venäjän ja Yhdysvaltain Trump-Putin-akseli on Marko Lehden mukaan pienempi vaara kuin Lähi-idän kriisi.

Lehti arvioi, että Yhdysvallat ja Eurooppa kääntyvät enemmän sisäänpäin ja investoivat yhä vähemmän rauhantyöhön ja humanitaariseen työhön maailmalla. Ne asettavat muureja ja yrittävät estää ihmisvirtojen liikkumista sen sijan, että yrittäisivät etsiä syytä ihmisten liikkumiseen.

– Sehän ei pitkällä tähtäimellä tuota muuta kuin uutta ongelmaa, uutta painetta ja uudenlaisia jännitteitä. Siinä mielessä olen huolissani, että edetään kohti kovempia aikoja.

Populismi on yksi
demokratian olomuoto

Populismi on epämääräinen käsite, joka tarkoittaa kansaan vetoamista ja yksinkertaista retoriikkaa käyttävää politiikkaa.

Marko Lehti liittää populistisiin johtajiin ja uuteen populistiseen politiikkaan kolme piirrettä: jatkuva kriisiajattelu, vastakkainasettelujen tietoinen lietsominen ja kolmantena ”me ensin” -ajattelu, jossa kansainvälinen solidaarisuus tai vastuu nähdään uhkana ja tuomittavana.

Lehti huomauttaa, että populismi on kuitenkin osa demokratiaa. Vain harmaa viiva erottaa demokraattisen populismin radikaalista ääripopulismista, johon voi liittyä myös väkivallan käyttöä.

– Populismi on demokratian yksi olomuoto niin kauan, kun se ei muutu autoritaariseksi järjestelmäksi. Sehän on merkki demokratian toimimisesta, että vedotaan kansaan.

Ristiriita on siinä, että kansaan vetoamalla valtaan noussut johtaja alkaakin ajaa autoritaarista hallintoa. Lehti vertaa Donald Trumpia Unkarin Viktor Orbániin, Turkin Recep Tayyip Erdoğaniin ja Filippiinien Rodrigo Duterteen.

Kaikilla heillä on samanlainen tapa puhua kansasta. He ovat kansan edustajia, jotka pyrkivät ohittamaan demokratian instituutioita ainakin retoriikan tasolla.

Perinteisten populististen puolueiden ja uudenlaisten populistijohtajien rajapinnat näyttävät Lehden silmin mielenkiintoisilta. Populistiset johtajat eivät nimittäin aina nouse populistisista puolueista vaan joskus myös vakiintuneista ja demokraattisesti toimivista puolueista.

Donald Trump on kohdannut jo valtansa rajat, kun oikeuslaitos kumosi hänen asettamansa maahantulokiellon, joka koski seitsemää muslimimaata.

Trumpin virkaanastujaispuhetta Lehti pitää mielenkiintoisena siten, että siinä vedottiin Amerikan kansaan ja samalla ohitettiin Washingtonin demokraattinen järjestelmä.

– Luotiin kuvasto, että vain Trump itse pystyy tulkitsemaan ja edustamaan todellista kansaa. Jos on häntä vastaan, niin on todellista kansaa vastaan, sillä vain hän pystyy määrittelemään oikeita kansan tuntoja.

Populistipoliitikko saa kannatuksensa siitä, että hän luo vastakkainasettelun kansan ja valtaapitävien välille. Siitä syntyy se logiikka ja dynamiikka, jolla suosiota luodaan ja pidetään yllä.

Trump sovelsi ideoita
radikaalioikeistolta

Donald Trump edustaa Marko Lehden arvion mukaan antiliberalismia, johon on sovellettu radikaalioikeiston ajatuksia.

– Trumpin kannattajissa oli vaalien aikana aika voimakkaasti tällainen lännen sivilisaation puolustuksen ajatus, että kaikki meksikolaiset ja ulkomaalaiset vyöryvät Yhdysvaltoihin. Ne tuhoavat meidän sivilisaation eivätkä muutu meiksi vaan me olemme uhattuina.

Tähän radikaalioikeiston vieraan pelkoon liittyi ajatus, että meidän tulee heti reagoida. Maahantulokielto vetosi juuri tähän kannattajakuntaan, joka uskoi, että nyt ollaan viimeisellä rajalla, jos ei tehdä mitään ratkaisevaa.

Lännen ylivertaisuuden ajatus on vanhempaa perua kuin Trump. Se on osa amerikkalaista ja eurooppalaista ajatustapaa, jonka kautta maailmaa järjestetään.

– Tärkeää on, miten luodaan se ajatus, että me olemme muita parempia. Olemme eläneet viimeiset 20 vuotta kylmän sodan jälkeen liberaalin intervention aikaa, Lehti sanoo.

Lännen suuri ajatus perustuu liberaaliin rauhankäsitteeseen, johon kuuluu demokratian, ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon ja markkinatalouden vieminen muualle maailmaan.

– Ajatus perustuu siihen, että nämä ovat universaaleja arvoja, joita länsi kaikessa erinomaisuudessaan on pyrkinyt viemään ja levittämään kaikkialle. Sotilaallinen tai humanitaarinen toiminta voidaan oikeuttaa sillä, että me viemme sinne hyvää.

Trumpilainen antiliberaali ideologia pitää kiinni lännen paremmuudesta mutta sulkee rajat kaikilta muilta.

– Trump on sitä mieltä, että demokratia ei sovi kaikille eikä sitä tarvitse viedä Lähi-itään. Muista ei tarvitse huolehtia. Länsi on erinomainen omassa erinomaisuudessaan, mutta ei sen tarvitse viedä mitään arvoja muualle.

Kiina voi ottaa
johtoaseman

Lännen eristäytyminen muuttaa globaalia kilpailuasetelmaa, ja suhde muihin sivilisaatioihin voi muuttua valtakamppailuksi. Trumpin eristäytymispolitiikka voi antaa Kiinalle tilaisuuden nousta maailman uudeksi johtovaltioksi.

– Tästä on keskusteltu. Se ei selvästikään ole Trumpin tavoite, kun hän puhuu Kiinasta ja Venäjästä. Venäjä on näkynyt potentiaalisena partnerina, koska päävihollinen näyttäisi olevan radikaali islam, Marko Lehti sanoo.

Kiinasta Trump puhuu Lehden arvion mukaan kilpailijana, jolle lännen ja Amerikan pitää näyttää voimansa. Trump uskoo Kiinan ymmärtävän voimapolitiikkaa, mutta tilanne ei Lehden mukaan toimi tämän ajatuksen mukaan.

– Tässä on oikeasti se mahdollisuus, että tilaa syntyy enemmän Kiinalle. Etelä-Kiinan meri tulee olemaan tärkeä koetinkivi.

Ukrainan taistelujen kiihtymisen Marko Lehti näkee merkkinä siitä, että Venäjä kokeilee, missä Trumpin rajat kulkevat.

– Trumpin astuttua virkaansa on Kiina ollut potentiaalinen voittaja, mutta suurin voittaja on ollut Putin. 10 vuotta sitten Venäjä ei ollut globaalissa valtapolitiikassa mikään tekijä, mutta nyt kaikki puhuvat Venäjästä.

Brexitin hajottamalle Euroopalle Marko Lehti ennakoi samanlaista jakautumista kuin Irakin sodan aikaan 2000-luvun alkupuolella. Nytkin Iso-Britannia myötäilee Yhdysvaltoja, Saksa ja Ranska kritisoivat.

– Toisaalta Eurooppa on monin tavoin heikko ja hajanainen, että se ei oikein ilman Yhdysvaltoja pärjää kovan turvallisuuden sektorilla, kuuluu Lehden arvio.

Teksti: Heikki Laurinolli