Masennus ei aina tarkoita työkyvyttömyyttä

Julkaistu 9.4.2018 - 10:04
Sami Pirkola/ Kuva: Jonne Renvall
Sairausloma ei ole automaattinen ratkaisu masennusoireisiin, muistuttaa professori Sami Pirkola.

Työnkuvan muutos saattaa auttaa ongelmien ratkaisemisessa

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jonne Renvall

Masennus koskettaa monia suomalaisia. Depressiota sairastavalle ihmiselle työ voi käydä liian raskaaksi, jolloin puhutaan työkyvyttömyydestä. Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola muistuttaa, että usein depressio ja työkyvyttömyys kietoutuvat toisiinsa siten, että on mielekästä yrittää puuttua niihin molempiin samanaikaisesti.

– Motivoiva työ, johon henkilö on sitoutunut, auttaa depression parantumisessa. Ei voida sanoa, että depressio johtaisi aina työkyvyttömyyteen, Pirkola toteaa.

Pirkolan mukaan onkin hyvä pohtia joustavia työjärjestelyjä, jos henkilö ei tahdo selvitä normaaleista työaskareista.

– Erilaisilla järjestelyillä voidaan etsiä kaikille parasta ratkaisua. Tärkeintä on edetä potilaan oman voinnin mukaan. Joskus esteet ovat niin ylitsepääsemättömiä, että sairasloma on ainut ratkaisu.

Oireet ovat yksilöllisiä

Masennuksen oireet voivat vaihdella paljon yksilöstä toiseen. Työkyvyttömyyttä arvioitaessa on tärkeää huomioida oireiden vaikutukset henkilön ammatin vaatimuksiin.

Esimerkiksi ruokahaluttomuus ja univaikeudet alentavat fyysisesti rankkaa työtä tekevän henkilön työkykyä. Toisaalta keskittymisvaikeudet, aloitekyvyttömyys sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ovat erityisen haitallisia henkistä työtä tekevälle.

– Monesti potilaat kuitenkin haluavat pysyä töissä. Usein depressiota sairastava henkilö ei jaksa toimia ihmisten kanssa. Tämä voi tehdä työssä käymisestä hyvin hankalaa, Pirkola sanoo.

Masennukselle altistavat tekijät voivat olla biologisia, psykologisia ja sosiaalisia. Monet tekijöistä liittyvät yksilölliseen depressioalttiuteen, joka on pidempiaikainen ominaisuus. Jotkut tekijät taas ovat luonteeltaan laukaisevia, toisinaan myös työhön liittyviä.

Masennus ei ole lisääntynyt

Julkisessa keskustelussa puhutaan nykyisin paljon työn vaatimusten kasvusta ja työhön liittyvän stressin ja uupumuksen lisääntymisestä. Tutkimuksissa on havaittu, että depressiotyökyvyttömyys on viime vuosina lisääntynyt, mutta depression esiintyvyys ei juurikaan. Toisin sanoen masennus ei oireyhtymänä ole lisääntynyt ainakaan siinä määrin, että se selittäisi, miksi ihmiset ovat aiempaa enemmän poissa töistä työkyvyttömyyden takia. Tämän yhtälön selittäjiä kyllä tutkitaan ajankohtaisesti yhä enemmän.

– Onko niin, että ihmisten suhde työhön tai työn sisällöt ovat muuttuneet? Vai eikö ihmistä palkata, jos hän sairastaa depressiota? Ajan hengellä ja työilmapiirillä on varmasti jonkinlainen vaikutus, mutta lopullista vastausta aisaan ei ole, Pirkola toteaa.

Puhuminen ensi askel paranemisessa

Tietämys depressiosta on lisääntynyt, ja samalla erilaiset hoitomuodot ovat kehittyneet. Pirkola kehottaakin ihmisiä valppauteen ja avoimeen lähestymistapaan.

– Jos henkilöllä alkaa olla masennukseen liittyviä oireita, terveydenhuollon ammattilaisen kanssa keskustelu olisi hyvä startti. Hoitokeinoja on nykyisin jo aika paljon. On myös hyvä tiedostaa, että sairausloma ei ole se automaattinen ratkaisu. Työnkuvaa tai mahdollisia ongelmakohtia muuttamalla voidaan ehkä korjata joitain ongelmia. Jokaisen potilaan tila totta kai tutkitaan yksilöllisesti, Pirkola toteaa.