Numeroiden valta johtaa harhaan

Julkaistu 10.5.2017 - 15:26

Viivotin/ Kuva: Jonne Renvall

Kansainvälinen seminaari selvittää, millaista valtaa lukujen avulla käytetään

Nelli Piattoeva/ Kuva: Jonne Renvall
Rankingit alkavat määrätä ja rajata ajatteluamme sen sijaan, että miettisimme, missä meidän oikeasti kannattaa julkaista, Nelli Piattoeva sanoo.

Maailmaa hallitaan numeroilla. Tarkat luvut eivät silti ole lahjomattomia, sillä ne voivat johtaa myös harhaan.

– Ongelma on siinä, että numeroiden ajatellaan edustavan todellisuutta. Nyt numeroista on tullut tavoite, josta seuraa joko rangaistus tai palkinto. Numerot eivät enää vain kuvaile todellisuutta. Olemme siirtyneet aikaan, jossa luvuista tulee kontrollin välineitä. Sen seurauksena ihmiset alkavat käyttäytyä eri tavalla, sanoo vertailevan koulutuspolitiikan dosentti Nelli Piattoeva.

Piattoeva järjestää professori Rebecca Bodenin kanssa Tampereella kansainvälisen seminaarin, jossa pohditaan numeroiden valtaa ja niihin liittyviä ongelmia.

Tilintarkastajana ja verovirkailijana työskennellyt Boden sanoo tietävänsä hyvin, että numerot saa helposti näyttämään siltä kuin itse haluaa. Boden johtaa nyt Tampereen yliopiston uutta New Social Research -tutkimusohjelmaa.

– Kysymys on pelaamisesta. Useimmat meistä kohtaavat työelämässä sen tilanteen, että emme tee töitä parhaalla katsomallamme tavalla vaan tavalla, joka saa numerot näyttämään hyviltä.

Numeroiden, lukujen ja yksiulotteisten tilastojen ehdoilla toimivat

Rebecca Boden/ Kuva: Jonne Renvall
Numerot voivat johtaa siihen, että organisaatioita johdetaankin väärin, professori Rebecca Boden sanoo.

yksittäisten ihmisten lisäksi myös kokonaiset organisaatiot sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Numerot ohjaavat
väärään johtamiseen

Rebecca Boden sanoo olevansa kriittinen tilintarkastaja, joka ei pidä numeroita vain objektiivisina ja totuudenmukaisina kuvauksina todellisuudesta. Sen sijaan numerot ovat usein keino näyttää todellisuus sellaisena kuin sen halutaan olevan.

– Ongelma on siinä, että useimmat ihmiset eivät ymmärrä numeroiden valtaa. Kun ihmisille antaa tavoitteet numeroina, on asiat helppo lyödä lukkoon. Kun numerot on saavuttu, olet täyttänyt tehtäväsi.

Boden nostaa esimerkiksi sairaalat, jotka saadaan numeroiden valossa näyttämän tehokkailta, jos ne pääsevät valitsemaan potilaikseen vain terveimpiä ihmisiä.

– Numerot voivat johtaa siihen, että organisaatioita johdetaankin väärin, Boden epäilee.

Toinen Bodenin hyvin tuntema esimerkki tulee Britanniasta, jonka yliopistoreformia hän on tutkinut. Siellä on otettu käyttöön tutkimustuottavuuden mittari, jonka mukaan jokaisen tutkijan pitää tuottaa neljä tutkimusjournaali-artikkelia 4–5 vuotta kestävän arviointikauden aikana.

Mittarin seurauksena tutkijoiden ei kannata käyttää voimiaan yhden painavan ja merkittävän tutkimusjulkaisun tekemiseen. Sen sijaan heidän kannattaa pilkkoa työ neljään artikkeliin, joita enempää tai vähempää ei kannata tehdä.

– Me kutsumme sitä salamimakkaran viipaloinniksi. Se muokkaa tapaa, jolla ihmiset tekevät työtään eikä se välttämättä ole hyvä tapa, Boden sanoo.

Heikot oppilaat
karsitaan kouluista

Koululaitos on joutunut useissa maissa numeroiden tyrannian alle. Britanniassa kouluja painostetaan siihen, että oppilaiden pitää 16 vuoden ikäisinä saada hyvät numerot vähintään viidessä oppiaineessa. Kouluja rangaistaan, jos oppilaat eivät saavuta tavoitetta riippumatta heidän taustastaan tai oppimisvaikeuksistaan.

– Sen sijaan, että koulut pyrkisivät antamaan hyvää opetusta oppilaille ja tekemään heistä hyviä kansalaisia, ne keskittyvät vain tutkintojen läpiviemiseen. Se tarkoittaa opettamista vain kokeita ja testejä varten. Kouluopetus on sen seurauksena huonoa. Oppilaat läpäisevät tutkintonsa, mutta se ei tarkoita sitä, että he olisivat hyvin koulutettuja, Rebecca Boden sanoo.

Suomen koulujärjestelmän tunteva kasvatustieteilijä Nelli Piattoeva sanoo, ettei Suomessa ainakaan vielä olla samoissa ongelmissa kuin Britanniassa. Hän on tutkinut Galina Gurovan ja Tuomas Takalan kanssa koululaitoksen laadunvarmistusta ja arviointia Venäjällä, jonka ongelmat muistuttavat Britannian tilannetta.

– Venäjällä kouluja palkitaan ja rangaistaan sen perusteella, saavuttavatko ne ennalta määrättyjä oppimistuloksia, joita pakolliset kansalliset testit mittaavat. Koetulosten pohjalta julkaistaan koulujen paremmuuslistoja, jaetaan resursseja ja tehdään rekrytointipäätöksiä. Koulut saattavat jopa erottaa ne oppilaat, jotka vaarantavat koulunsa tilastot huonoilla tuloksillaan.

Lasten mahdollisuudet saada hyvää koulutusta ja tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin heikentyvät. Lisätukea tarvitseville oppilaille ei aina apua tarjota, vaikka se auttaisi heitä suorittamaan tutkintonsa.

Venäjällä, Britanniassa ja Yhdysvalloissa on koulujärjestelmä, joka pudottaa heikoimmat oppilaat kyydistä ja sulkee heidät opetuksen ulkopuolelle.

– Britanniassa ongelma koskee maahanmuuttajien lapsia, romanilapsia ja niitä oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, käytösongelmia ja mielenterveysvaivoja, Boden kertoo.

Ranking määrää
tutkijoiden työtä

Numeroiden valta vaikuttaa yhä enemmän tutkijoiden työhön. Julkaisufoorumi- eli Jufo-luokitus määrittää sen, paljonko tulospisteitä yliopistot saavat tutkijoiden julkaisuista.

Nelli Piattoeva kertoo kuulleensa tutkijoiden ja hallinnon keskustelevan siitä, miten tärkeää on saada artikkeli korkeimman eli Jufo-luokkaan 3 kuuluvaan julkaisuun.

– Ranking alkaa määrätä tutkijoiden päätöksentekoa sen sijaan että miettisimme, mikä julkaisu sopisi artikkelille parhaiten. Tällä tavoin numerot vaikuttavat ajatteluumme ja ovat läsnä meidän arkielämässämme, Piattoeva sanoo.

– Me teemme tämän itsellemme. Katsopas vain Google Scholar -hakupalvelua. Sieltä näkee, montako sitaattia olemme keränneet ja mikä meidän indeksimme on. Jos et ole varuillasi, alat arvioida itseäsi omien numeroittesi perusteella, Rebecca Boden varoittaa.

Julkinen sektori
omaksui bisnesmallit

Numeroilla johtaminen tulee julkiselle sektorille yritysmaailmasta, jossa bisneksen onnistumiselle on luotu tarkat mittarit. Julkisella puolella käyttöön otettu managerialistinen johtamisoppi on tuonut mukanaan yksityiseltä puolelta tilintarkastus- ja konsulttifirmat.

Rebecca Boden pitää ongelmana sitä, että tulosta arvioidaan voittoon tähtäävin mittarein, vaikka julkisen sektorin ei tarvitse tehdä rahallista voittoa. Lähtökohta ei muutu siitä, että määrälliseksi tavoitteeksi asetetaan vaikkapa se, kuinka monta lasta saadaan kulkemaan koulujärjestelmän läpi. Boden pitää tätä asetelmaa häiritsevänä ja vahingollisena.

– Hallitukset sekä Britanniassa että monissa muissakin maissa painostavat jatkuvasti tutkimusta. Eivät ne ymmärrä laadullisia mittareita. Sen sijaan ne haluavat nähdä numerot ja kovat faktat. Numerot määräävät koko tutkimusagendaa, ja sitä vastaan on kovin hankala argumentoida, Boden valittaa.

Tutkijoiden tehtävänä
paljastaa numerovalheet

Etenkin nuoret tutkijat ovat Nelli Piattoevan mukaan hyvin haavoittuvaisia numeroiden vallan edessä.

– Voit olla huolissasi ja kriittinen, mutta jos haluat ruokkia perheesi ja turvata tulevaisuutesi, niin pitää tasapainotella. Tutkijat eivät voi vastustaa vallitsevaa ajattelutapaa vaan kysymys on jatkuvasta neuvottelusta siitä, kuinka pitkälle on valmis menemään ja kuinka paljon haluaa säilyttää omat aidot ja alkuperäiset tavoitteensa. Pitää olla rehellinen itseään kohtaan, mutta samaan aikaan pitää olla polttamatta siltoja muualle.

Rebecca Boden sanoo, että tutkijoiden tehtävä on paljastaa ja selittää, miten löyhästi numerot on tuotettu ja kuka näitä lukuja kontrolloi.

– Kuka tekee nämä säännöt ja kuka vastaa siitä, että hyviä tuloksia saavat koulut työntävät heikot oppilaansa ulos? Pitää löytää tarinat numeroiden takaa, ja tutkijat ovat siinä työssä hyviä, Boden sanoo.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall

Escaping numbers? The ambiguities of governance through data in public sector. Seminaari Tampereen yliopistossa 2.6.2017.