Onko 1918 jo historiaa?

Julkaistu 17.4.2018 - 09:42

Alusta-verkkolehti ja Tampereen yliopistossa toimiva Kokemuksen historian huippuyksikkö järjestävät maanantaina 23.4. klo 18.00 – 20.00 asiantuntijakeskustelun vuoden 1918 muistamisesta ja historian käyttämisestä. Pinni B -rakennuksen auditorio 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Suomen sisällissodasta on tänä keväänä sata vuotta, mutta sodalla rakennetaan yhä identiteettejä. Keskustelu vuodesta 1918 on yhä tietämisen politiikkaa, eikä myyttien ja tosiasioiden suhde ole selvä, vaikka tapahtumista on kulunut sata vuotta.

Sisällissota elää Facebook-ryhmissä, poliitikkojen puheissa, keskustelutilaisuuksissa ja historiallisissa paikalliskierroksissa, mutta mitä Suomen sisällissodasta voi tietää ja millä perusteella?
Kansalaiset kysyvät ja asiantuntijat vastaavat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta-verkkolehden ja Kokemuksen historian huippuyksikön järjestämässä keskustelussa.

– 'Historia on ihmisälyn vaarallisin tuote', kirjoitti Paul Valéry ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sen jälkeen historiantutkimus on edistynyt valtavasti, mutta myös sen valheellinen hyväksikäyttö. Akateeminen tutkimus ei ole tiedon portinvartija, mutta se on ainakin tarpeellinen moraalin vartija 'post-faktuaalisessa' maailmassa, kun puhutaan menneisyyden vaikeista asioita, sanoo keskusteluun osallistuva Suomen historian professori Pertti Haapala.

Haapala on Kokemuksen historian huippuyksikön johtaja.

Mitä uusin historiantutkimus voi sanoa vuoden 1918 tapahtumista? Miksi tästä vielä jauhaa? Mikä on epävarmaa ja mitä ei voi tietää? Olisiko sota voinut päättyä toisin? Mihin lähdeaineistoihin historiantutkijat luottavat? Miltä sisällissodan historia näyttää kevään 2018 julkisuudessa? Miten kuva vuodesta 1918 on muodostunut? Miksi naisten ja lasten kertomus sodasta on nyt tullut tärkeäksi?

Keskustelemassa:

Suomen historian professori Pertti Haapala on kirjoittanut vuosien 1917 ja 1918 kriisistä, sen taustasta ja seurauksista muun muassa teoksissa Kun yhteiskunta hajosi (1995), Sisällissodan pikkujättiläinen (2009) ja Rikki revitty maa (2018).

Historiantutkija Tuomas Hoppu on kirjoittanut useita kirjoja sisällissodasta, vahvimpina erikoisalueinaan sotatapahtumat, naisten osallisuus sotaan ja Tampereen seudun tapahtumat.

Suomalaisen yhteiskunnan historian professori Pirjo Markkola on sosiaalihistoriaan ja sukupuolihistoriaan perehtynyt tutkija, joka on tutkinut vuoden 1918 tapahtumia muun muassa naisten ja perheiden näkökulmasta. Hän on mm. kirjoittanut historiantutkija, yliopistonlehtori Mervi Kaarnisen kanssa artikkelin kirjailija Sigrid Backmanista sisällissodan kuvaajana (Vastapaino 2018).

Ulla-Maija Peltonen on folkloristiikan dosentti (HY), muistitietotutkija ja SKS:n erikoistutkija. Hän toimi aikaisemmin SKS:ssa arkistonjohtajana ja on Suomen muistitietotutkijoiden verkoston FOHNin yksi perustaja.

Marko Tikka on Suomen historian dosentti ja historiantutkija Tampereen yliopistosta. Hän on töissään tutkinut mm. sisällissodan väkivaltaa ja sodasta paluun tematiikkaa. Hänen teoksiaan ovat mm. Kenttäoikeudet - Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918 (SKS 2004); Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet 1917-1921 (Ajatus 2006) ja Valkoisen hämärän maa? Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918-1921 (SKS 2006).

Keskustelun puheenjohtajana toimii Alusta-lehden toimittaja Tiina Heikkilä. Kysymyksiä voi lähettää keskustelijoille ennakkoon mietittäviksi torstaihin 19.4. mennessä osoitteeseen tiina.heikkila@uta.fi

Tapahtuma löytyy myös Facebookista

Lisätietoja:
Alusta-verkkolehden toimittaja Tiina Heikkilä, 050 509 9268, tiina.heikkila@uta.fi
Alusta: http://alusta.uta.fi/

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 17.4.2018