Opettajien digitaidot parantuivat

Julkaistu 29.11.2017 - 08:56

Perusopetuksen digitalisaatio etenee alueellisesti varsin tasaisesti. Sen sijaan eroja löytyy digitalisaation toteutumisessa kunnissa koulujen välillä sekä kouluissa luokkien välillä ja digiosaamisessa yksilöiden välillä.

Digiajan peruskoulu -hanke on julkaissut väliraportin digitalisaation etenemisestä perusopetuksessa. Hankkeessa vuosina 2017 ja 2018 kerättävän tiedon perusteella seurataan hallitusohjelman opetuksen digitalisaatiota koskevien tavoitteiden toteutumista sekä selvitetään laajemmin perusopetuksen opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen tilaa.

Digitutor-toimintamalli on levinnyt jo valtaosaan perusopetuksen kouluista. Rehtoreista 76 prosenttia vastasi, että heidän koulussaan toimii tutoropettaja, joka edistää koulussa opetuksen ja oppimisympäristöjen digitalisaatiota sekä tukee ja auttaa muita opettajia uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Opettajista yli 70 prosenttia vastasi jakaneensa tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyviä vinkkejä ja tukea.

Opettajien arviot digitaalisista taidoistaan ovat parantuneet vuonna 2016 tehdyn selvityksen tuloksiin verrattuna. Suurimmalla osalla opettajista (55 %) on edelleen arvionsa mukaan perustason tieto- ja viestintätekniikkataidot. Tieto- ja viestintätekniikkataidoissa edistyneimpien opettajien joukko on pysynyt samana (31 %). Heikoiksi tieto- ja viestintätekniikkataitonsa kokee nyt 14 prosenttia opettajista, kun hallituskauden alussa taitotasonsa heikoksi arvioi noin viidennes vastaajista.

Oppilailla on kohtuullisen hyvät taidot käyttää yleisimpiä sovelluksia ja palveluita sekä koulutyössä että vapaa-ajalla. Puutteita esiintyy tietokoneiden peruskäyttötaidoissa ja teknistä osaamista vaativissa tehtävissä. Ohjelmoinnissa sekä opettajien että oppilaiden osaaminen on edelleen heikkoa.

Painetut opetusmateriaalit ovat perusopetuksessa edelleen digitaalisia opetusmateriaaleja yleisempiä. Päivittäin luokissa käytetään perinteisiä oppikirjoja ja vihkoja, viikoittain harjoituskirjoja ja monisteita. Digitaalisista välineistä internetiä käytetään tiedonhakuun viikoittain, kun taas digitaalisia oppimisympäristöjä käytetään toisinaan. Opettajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä käytössä olevaan laitteistoon. Noin kolmannes opettajista toivoo, että langaton verkko toimisi nykyistä paremmin.

Digitalisaation strategisen johtamisen käytännöissä on kouluilla edelleen kehittämistä. Yli puolet selvitykseen vastanneista rehtoreista kokee digitalisaatioon liittyvän strategisen työn olevan alussa tai vireillä. Noin kolmannes oppilaitoksista kokee kehittyneensä digistrategiatyössä.

Raportin aineisto koottiin keväällä 2017 edustavaan otantaan pohjautuen siten, että rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat verkkokyselyyn. Lisäksi opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja yhdeksäsluokkalaisten testiin 5455 oppilasta. Selvityksen toteuttivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimusyksikkö sekä Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE.

Digiajan peruskoulu -hankkeen seuraava tiedonkeruu järjestetään tammikuussa 2018 ja hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.

Raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman (VN TEAS) toimeenpanoa.

Digiajan peruskoulu 2017 - Tilannearvio ja toimenpidesuositukset (valtion julkaisuarkisto Valto)

Digiajan peruskoulu -hanke (tietokayttoon.fi)