Oxfordin ja Tampereen yliopistot tekevät yhdessä kaupunkitutkimusta

Julkaistu 12.2.2018 - 11:08

Tampereen ratapiha/ Kuva: Jonne Renvall

Suuret suomalaiskaupungit pääsevät tutkimuskohteina Lontoon, Amsterdamin ja Wienin rinnalle

Ruth Yeoman/ Kuva: Jonne Renvall
Ruth Yeoman sanoo, että tutkimushankkeen tavoitteena on tehdä näkyviksi kaupungin historiassa ja kulttuurissa olevat merkitykselliset asiat.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall

Tampereen ja Oxfordin yliopistot ovat sopineet yhteisestä kaupunkitutkimuksesta, jonka kohteiksi tulevat kuuden suomalaiskaupungin lisäksi Lontoo, Amsterdam ja Wien. Suomesta mukana ovat Tampere, Oulu, Pori, Helsinki, Vantaa ja Turku.

Meaningful Cities -tutkimushankkeen Suomen osaprojekti toteutetaan vuosina 2018–2019. Akateeminen ja sisällöllinen päävastuu on Oxfordin yliopistolla, jonka yhteistyökumppanina toimii Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.

Suomen osaprojektin rahoittavat Suomen Kuntaliitto, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja osallistuvat kaupungit. Suomen osaprojektin vastuuhenkilönä ja johtajana Tampereen yliopistossa on professori Jari Stenvall. Hänen lisäkseen hankkeen tutkijana Suomessa toimii dosentti Ilpo Laitinen.

Suomi otti
johtoroolin

Tampereella vieraillut Oxfordin yliopiston tutkija Ruth Yeoman kertoo, että Suomen ulkopuolelta odotetaan vielä uusiakin kaupunkeja mukaan Lontoon, Amsterdamin ja

Jari Stenvall/ Kuva: Jonne Renvall
Jari Stenvall arvioi, että nyt käynnistynyt tutkimushanke auttaa kaupunkeja löytämään itsensä uudelleen, kun sote-uudistus muuttaa niiden roolia.

Wienin lisäksi.

– Suomi on ottanut tässä johtoroolin. Se on erinomaista, sillä sen voimalla voimme ottaa yhteyttä muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, Yeoman sanoo.

Jari Stenvall kertoo, että tulossa on pitkäaikainen projekti, joka käynnistyy Suomessa kaksivuotisella hankkeella. Sen jälkeen työtä voidaan jatkaa muiden kaupunkien kanssa.

Mukana olevat suomalaiskaupungit kuuluvat maan kymmenen suurimman kaupungin joukkoon. Ne ovat hyvin menestyneitä, vauraita ja kasvavia kaupunkeja.

Jari Stenvall myöntää, että juuri nämä kaupungit eivät ole niitä, joilta puuttuisi tutkimushankkeen lupaamaa merkityksellisyyttä.

– Nämä kaupungit ovat edelläkävijöitä, jotka ovat valmiita kehittämään toimintojaan. Ne ovat aktiivisia monella tavalla.

Merkityksellisyys
tehdään näkyväksi

Oxfordin yliopiston Ruth Yeoman sanoo, että ajatus merkityksellisestä kaupungista on uusi siinä mielessä, että yksikään tunnettu kaupunki ei ainakaan vielä kutsu itseään merkitykselliseksi.

– Mukana olevat kaupungit haluavat olla tuoreita ja kiinnostavia. Muut jäävät odottamaan ja katsomaan, mitä tapahtuu.

Tutkimushankeen nimi Meaningful Cities (merkitykselliset kaupungit) antaa ymmärtää, että kaupungeilta puuttuisi merkitys kokonaan.

Oletteko keksimässä jotakin sellaista, mikä on jo olemassa?

– Toivon todella sitä. Tutkimushankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi ne merkitykselliset asiat, jotka ovat kaupungin historiassa ja kulttuurissa, Yeoman sanoo.

Merkityksellisyys syntyy julkisista palveluista, yritystoiminnasta ja kaikesta siitä, mikä kuuluu ihmisarvoiseen elämään.

– Ei ole kysymys siitä, että kaupungeilta puuttuisi merkitys vaan siitä, että kaupungin pitäisi olla tietoinen siitä, mitä sillä jo on. Sen pitäisi luoda ympäristö, joka helpottaa ihmisiä pääsemään käsiksi merkityksiin, jotka ovat jo olemassa.

Merkitys syntyy
osallisuudesta

Tutkimushankkeella on monia tavoitteita, jotka liittyvät akateemisiin ja käytännöllisiin päämääriin. Taloudelliset tavoitteetkaan eivät ole poissuljettuja.

Tampereella tutkimuskohteena on älykaupunki-ohjelma (Smart Tampere), johon nyt käynnistynyt tutkimushanke voi tarjota uusia näkökulmia.

– Älykaupungin kehitystyössä inhimillinen ulottuvuus jää usein sivuseikaksi, kun aina puhutaan vain teknologiasta, Ruth Yeoman sanoo.

Kehityshankkeissa pyritään usein tehostamaan julkisia palveluita ja tavoitellaan elämänlaadun parantamista, mutta ihmisten kannalta merkitykselliset asiat jäävät niiden ulkopuolelle.

– Merkityksellisyys on osa elämää. Voimmeko me auttaa ihmisiä löytämään merkityksellisyyttä kaupunkiympäristöstä? Voimmeko yhdistää sitä älykaupungin teknologiseen ympäristöön? Linkki näiden asioiden välillä on osallisuus, Yeoman sanoo.

Ihmisten pitää Yeomanin mukaan päästä mukaan siihen, miten älykaupunkia luodaan, jotta he voivat tehdä kaupungista merkityksellisen. Osallisuus auttaa heitä pääsemään kiinni heille tärkeisiin ja läheisiin asioihin. Osallisuuden kautta syntyy linkki niihin syviin tunnetasoihin, jotka luovat merkityksellisyyttä.

– Jos voimme luoda älykaupungissa kestäviä arvoja, on todennäköistä, että ihmiset tarttuvat niihin, kokevat ne merkityksellisiksi ja saavat siitä motivaatiota.

Kaupunkien pitää
keksiä itsensä uudelleen

Kaupunkien kehitystyölle on juuri nyt Suomessa erityistä tarvetta. Käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistus johtaa siihen, että merkittävä osa kaupungin budjetista ja toimivallasta siirtyy maakunnille.

– Kaupunkien pitää keksiä itsensä uudestaan, ne ovat juuri nyt muutoksen keskipisteessä. On epäselvä kysymys, mitä kaupungit ovat tulevaisuudessa. Tällä projektilla me voimme auttaa kaupunkeja löytämään roolinsa ja sen, miten ne voivat olla merkityksellisiä, Jari Stenvall sanoo.

Suomen hallituksen kaupunkipolitiikka ei Stenvallin mielestä ole onnistunut kovin hyvin.

– Hallituksen pitäisi nyt kehittää kaupunkipolitiikkaansa. Sekin on osa tätä projektia, että yritämme antaa tähän neuvoja. Kuntaliiton mukanaolo hankkeessa onkin valtakunnallisen kehittämisen näkökulmasta tärkeää.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on Stenvallin mukaan oikeassa siinä, että suuret kaupungit on kehitystyössä unohdettu.

Maaseutu ja kaupungit
eivät ole vihollisia

Jari Stenvall ja Ruth Yeoman ovat samaa mieltä siitä, että suurten kaupunkien kehittäminen ei merkitse maaseudun ja pikkukuntien unohtamista.

Stenvallin mielestä on valitettavaa ja tarpeetonta, että pienten kuntien ja kaupunkien välille on syntynyt yhä enemmän jännitteitä.

– Pienet kunnat ja maaseutu ovat yhtä tärkeitä. Merkityksellinen elämä on mahdollista molemmissa.

Tilastot osoittavat, että noin 60 prosenttia maailman asukkaista asuu kaupungeissa. Ruth Yeoman huomauttaa, että juuri sen vuoksi kaupungit ovat merkittävä osa ihmisen olemassaoloa.

– Kaupungit eivät voi säilyä hengissä ilman maaseutua, sillä ne ovat riippuvaisia maanviljelytuotannosta ja muusta palvelutuotannosta, mikä tulee kaupunkien ulkopuolelta. Linkki kaupunkien ja ympäristön välillä on todella tärkeä. Kun kaupungit kasvavat, niiden täytyy pitää huoli siitä, etteivät yhteydet ympäristöön katkea.

Yeoman sanoo, että ihmiset kokevat helposti jäävänsä osattomiksi globalisaation hyödyistä. Menestyvät kaupungit pitävät mieluiten yhteyttä toisiinsa niin, että Lontoo identifioituu mieluummin kansainvälisesti New Yorkin kanssa kuin kansallisesti oman maansa kaupunkien kanssa. Yeoman arvelee, että Helsinki saa samanlaista kritiikkiä, kun se yrittää luoda yhteyksiä muihin pääkaupunkeihin.

Meaningful Cities -tutkimushankkeen Suomen kaupunkikohteet:

- Tampere: Smart city – miten se olisi merkityksellinen asukkaille.
- Oulu: Kuntalaiset ja palvelut – miten palveluita olisi mahdollista uudistaa asukkaille merkityksellisellä tavalla.
- Pori: Kaupungin merkityksellisyyden kasvattaminen asukasosallisuuden keinoin.
- Helsinki: Biosata – emissioneutraali älykäs hyötyajoneuvoliikenne Helsingissä.
- Vantaa: Vantaankosken kehittäminen niin, että se liittyy myös kaupungin mielekkyyden kehittämiseen
- Turku: Turun kampus ja tiedepuisto -kärkihanke ja sen kehittäminen.