Pandojen tarhauksen perustelut pettävät

Julkaistu 9.1.2018 - 12:50
Panda/ Kuva: Wikimedia Commmons
Pandat ovat sympaattisia eläimiä, mutta niiden kuljettaminen Kiinasta Suomeen ei herätä ainakaan eläinsuojeluihmisten sympatiaa. Kuva: Wikimedia Commons

Ähtärin eläintarhaan tuodaan pandoja Kiinasta suojelun nimissä, vaikka laji ei ole enää uhanalainen

Teksti: Heikki Laurinolli

– Ei siinä ole luonnonsuojelun kannalta järkeä, sanoo ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Nina V. Nygren pandojen tuonnista Suomeen.

Nygren on tutkinut liito-oravien suojelua, maankäytön konflikteja ja asiakkaiden kokemuksia eläintarhoista.

Pandapariskunnan rahtaaminen Kiinasta Suomeen Ähtärin eläintarhaan hämmästyttää Nygreniä monestakin syystä. Pandat tulevat Suomeen tammikuussa, ja yleisö pääsee katselemaan niitä helmikuussa Ähtärin pandataloon.

– Pandojen tuontia perustellaan niiden suojelulla, mutta eivät pandat enää ole uhanalaisia. Tietysti niihin kohdistuu uhkia, mutta miksi ne pitää roudata tänne asti suojelun takia? Ei se kovin tukeva argumentti ole, Nygren sanoo.

Tampereelta lopetettiin delfinaario eläinsuojelun nimissä. Miksi pandat sopisivat Suomeen, kun delfiinit eivät kelvanneet?

– Delfiinit ovat kenties julmin jäävuoren huippu. Älykkäitä eläimiä metsästetään julmasti luonnosta ja sijoitetaan pieniin ja köyhiin tiloihin ihmisten katsottavaksi.

Pandojen tuontia perustellaan suojelulla toisin kuin delfiinien tarhausta. Ähtäri vetoaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton strategiaan, mutta Suomen eläinsuojeluyhdistys on toista mieltä lausunnossaan, jonka mukaan pandat eivät sovi Suomeen. Sen mielestä pandoja tulisi mieluummin auttaa lähellä niiden luontaista elinympäristöä.

Eläintarhojen
rooli muuttuu

Pandojen tuontia arvostelevat samat tahot, jotka ovat kritisoineet koko eläintarhainstituutiota. Eläinoikeusjärjestöjen mielestä eläimiä ei pitäisi lainkaan pitää vangittuina.

Nina V. Nygrenin mielestä luonnonsuojelu pitäisi järjestää kokonaan uusiksi siten, että ei suojeltaisi vain pieniä rajattuja alueita.

– Ekosysteemit muuttuvat, kun ilmasto muuttuu. Ei riitä, että pidetään joku alue samanlaisena kuin se oli joskus ennen. Pitää ottaa aktiivisempi ote, Nygren sanoo.

Eläintarhoja voidaan Nygrenin mielestä tarvita eläinten siirtoihin muuttuvissa ilmasto-oloissa.

– En ole sitä mieltä, ettei ihmisten pitäisi olla lainkaan tekemissä eläinten kanssa. Olen sitä mieltä, että ihmisille on tärkeää olla tekemisissä esimerkiksi lemmikkien kanssa.

Nina VB. Nygren/ Kuva: Aleksi Poutanen
Nina V. Nygren haluaisi järjestää luonnonsuojelun kokonaan uusiksi. Eläintarhoille voisi löytyä luonteva rooli ilmastonmuutoksen siirtymävaiheessa, kun uhanalaiset lajit tarvitsevat suojelua. Kuva: Aleksi Poutanen

Nygrenin mukaan villieläinsairaalat ovat yleisesti hyväksytty osa eläintarhojen toimintaa. Eläintarhoissa elää myös luonnonvaraisia tai laittomasti lemmikeiksi tuotuja eläimiä, joita ei voida palauttaa takaisin luontoon. Toisaalta kovin pieni eläintarha ei luultavasti pysty pitämään yllä villieläinsairaalaa.

Nygren pitää jonkin verran parempina erilaisia safarityyppisiä konsepteja, joissa ihminen menee aitauksen sisälle katsomaan eläimiä. Toisaalta monet maailman suojelualueet ovat muuttumassa eräänlaisiksi eläintarhoiksi, kun suojelualueiden tila kutistuu.

Maailmalla on visioitu virtuaalisia eläintarhoja, joissa ihmiset pääsisivät villin luonnon keskelle datalasien tai muiden teknisten ratkaisujen avulla.

– En usko, että se riittää ihmisille, koska elävän eläimen näkemisellä on selvästi jotakin tärkeää merkitystä ihmiselle. Sen vuoksi eläintarhat ovat selvinneet niin kauan, Nygren arvioi.

Elintarhat käänsivät
konseptin ympäri

Eläintarhojen konsepti on kääntynyt päälaelleen muutaman viime vuosikymmenen aikana. 1960- ja 1970 luvuilla alkoi nousta kritiikkiä eläintarhoja kohtaan siitä, että ne tarhaavat eksoottisia eläimiä ja edesauttavat siten niiden kuolemista sukupuuttoon. Nyt eläintarhat sanovat olevansa luonnonsuojelun edistäjiä.

– Se oli taitava liike, kun tavoite käännettiin ympäri sillä tavalla, että nyt tarhat tekevätkin luonnonsuojelua ja opettavat eläimistä ja luonnonsuojelusta.

Oliko se huijausta?

– Ei niinkään voi sanoa. Instituution selviytymisen kannalta katsoen se oli tarpeellinen ratkaisu, mutta kyllä se vanha historia, eksoottisten eläinten näyttely, siellä edelleen on olemassa. Kyllähän eläintarhoissa on pääasiassa muualta tulevia eläimiä ja vähemmän suomalaisia.

Tampereen Sorsapuistossa sijainnut eläintarha kaatui 1970-luvulla vanhaan konseptiin, jossa vetonaulana oli kaukaa tuotuja leijonia liian pienissä häkeissä.

Eläinoikeudet huolettivat
Korkeasaaren kävijöitä

Nina V. Nygren teki Sanna Ojalammen kanssa haastattelututkimuksen Helsingin Korkeasaaren eläintarhan asiakkaista. Tutkimus tehtiin tilannehaastattelujen avulla huhti-kesäkuussa 2016, ja tulokset julkaistaan tieteellisessä Anthrozoös-lehdessä keväällä 2018.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että eläinoikeusnäkökulma on voimistumassa. Asiakkailta ei suoraan kysytty eläinsuojelusta, mutta monet ottivat aiheen omaehtoisesti esille. Monet halusivat puhua spontaanisti siitä, että eläintarhassa käynti aiheutti heille ristiriitaisia tunteita. Kysely ei antanut tilastollisesti edustavia tuloksia, mutta vaikutelmaksi jäi, että nuoret aikuiset suhtautuivat kriittisimmin.

Korkeasaari/ Kuvat: Nina V. Nygren
Korkeasaaren eläintarha on muuttamassa tiedotuslinjaansa niin, että luonnonsuojelukasvatus painottuu entistä enemmän. Kuvat: Nina V. Nygren

Tutkimuksen suurimpana löydöksenä Nygren pitää sitä, että luonnonsuojeluinformaatio ei ollut kovin hyvin esillä Korkeasaaressa, vaikka eläintarha sanookin toimivansa luonnonsuojelun puolesta.

– Voisi ajatella, että eläintarhoissa olisi opetusmielessä esillä informaatiota, joka herättäisi kävijöissä ymmärrystä luonnonsuojelua kohtaan. Ehkä silloin vielä, kun me tutkimusta tehtiin, se ei oikein vielä onnistunut.

Nygren arvioi, että Korkeasaari on tutkimuksen seurauksena muuttamassa omaa tiedotuslinjaansa niin, että luonnonsuojelukasvatus painottuu entistä enemmän.

Tutkija tuntee surua
häkkieläimiä kohtaan

Suomessa on Wikipedian mukaan 12 eläintarhaa. Suurimmat niistä ovat Korkeasaaren jälkeen Ähtärin ja Ranuan eläinpuistot. Tampereellakin on delfinaarion lopettamisen jälkeenkin tarhattuja eläimiä Näsinneulan akvaariossa, Särkänniemen kotieläinpuistossa ja Sorsapuiston lintuhäkeissä.

Tutkija Nina V. Nygren ei ole vuosikausiin halunnut käydä eläintarhoissa eikä viedä niihin lapsiaankaan. Työnsä puolesta hän on silti joutunut näkemään tarhattuja eläimiä.

– Eläinten käytöksestä tulee paha olo, kun näkee niiden kiertävän pientä kehää. Sen päälle tulee vielä akateemista tietoa eläintarhoista. Onhan ne kyllä jänniä ja mielenkiintoisia paikkoja. Niin kauan niitä on pyöritetty, että joku merkitys niillä selvästi on. Suurin osa perheistä käy joskus eläintarhoissa, mutta miksi? Se on jännä kysymys.

Eiväthän ihmiset muuten näkisi eksoottisia eläimiä?

– Mutta miksi niitä pitää nähdä? Se on mielenkiintoinen kysymys. Onhan televisio ja kirjoja. Mikä siinä on, että pitää livenä nähdä?

Tunnetko inhoa, kun menet eläintarhaan?

– Surua mieluummin. Se on ristiriitaista. Tekeväthän eläintarhat paljon hyvääkin työtä, Nygren myöntelee.

Loukkaantuneiden eläinten auttamisen rinnalle nousee tieto siitä, että näytteille asetetaan eksoottisia eläimiä, joita ei ole valittu pelkästään luonnonsuojeluperustein.

Eläintarhoissa suojeltujen eläinkantojen luontoon palauttamisen onnistumisprosentit ovat yleisesti ottaen aika heikkoja. Puutteita eläintarhoista löytyy.

Pitäisikö eläintarhat lopettaa?

– Siihen en osaa vastata. Se on monimutkainen kysymys, Nygren sanoo.

Eläintarhoille voisi löytyä luonteva rooli ilmastonmuutoksen siirtymävaiheessa, kun uhanalaiset lajit tarvitsevat suojelua.

– Kyllä eläintarhoissakin pohditaan vakavasti, miten toimia tässä maailmanlaajuisessa muutostilanteessa ja mitä lajeja tulisi ihmisen säilyttää. Eläinten tarhaus on hyvin paljon resursseja vievää toimintaa. Osaammeko valita oikeat lajit säilytettäviksi?