Puolueilta loppui usko kuntiin

Julkaistu 29.3.2017 - 09:43
Jari Stenvall/ Kuva: Jonne Renvall
Me tarvitsemme uudistuksen, jossa luodaan sovelluskykyinen sote ja sopeutumiskykyiset kunnat, Jari Stenvall sanoo. Kuva: Jonne Renvall

Professori Jari Stenvall pelkää, että nyt tehdään vanhan maailman sote- ja maakuntamallia palveluiden kehityksen esteeksi

Kuntavaalikeskustelun latteus osoittaa, että puolueilta on voinut loppua usko kuntien kehittämiseen, sanoo Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall.

– Olen pettynyt siihen, että puolueilla näyttää olevan vaalikeskustelujen perusteella hyvin vähän intohimoa rakentaa kuntia. Puolueet eivät juuri ole esittäneet ratkaisuja, miten tulevaisuuden kunta tehdään. Sen sijaan vaaleja käydään hallituksen sote-politiikan puolesta ja vastaan, Stenvall sanoo.

Stenvall kertoo, että häneltä on monesti mennyt kahvi väärään kurkkuun aamulla lukiessaan lehdestä siitä, mihin suuntaan sote-uudistusta viedään.

– Tämä on ollut yllätysten politiikkaa. Henkilökohtaisesti olen kiinnostunut vain sen edistämisestä, että Suomessa on toimivat ja laadukkaat palvelut ja muutoksiin sopeutuva julkinen hallinto.

Vaalikamppailun teemat tuntuvat oudoilta siihen nähden, että tulossa on valtava organisaatiomuutos.

– Vaalikoneiden merkittävät kysymykset liittyvät siihen, onko kasvisruokapäivä kerran viikossa. Pelastaako se kuntia? Tässä on se vaara, että kun pitäisi ajatella isosti, niin ajatellaan pienesti. Silloin se näivetyskehitys alkaa, Stenvall sanoo.

Sote-uudistus voi
estää kehityksen

Jari Stenvall arvioi, että sote-uudistus maakuntamalleineen jää välivaiheeksi, joka hidastaa tai jopa estää palveluiden kehityksen.

– Teknologia muuttuu. Tämä huomioiden on mahdollista, että nyt tehdään uudistusta vanhan maailman valtapelejä varten ja syntyy jopa hidastava puskuri palvelujen uudistumisen tielle.

Paikan ja alueiden merkitys muuttuu robotiikan ja digitaalisten palveluiden vuoksi. Tulevaisuuden sairaaloissa leikkauksia voidaan luultavimmin tehdä etätyönä. Myös ennaltaehkäisy saattaa vaikkapa terveyspalveluissa toimia niin, että älytalossa asuvalle vanhukselle tulee ambulanssi jo ennen kuin ihminen itse tietää saaneensa sydänkohtauksen.

Stenvall pelkää, että sote-uudistuksella luodaan nyt muureja ennaltaehkäisyn, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliin, vaikka niiden ero tulevaisuudessa voi toiminnallisesti vähentyä. Sote-uudistuksen virallisena tavoitteena on kuitenkin palveluiden integraatio.

Stenvall korostaa, että kukaan ei vielä tiedä sitä, mihin suuntaan teknologian kehitys johtaa. Pelko soten suuresta harha-askeleesta on palveluiden kehittämisen kannalta ilmeinen.

– Me teemme tätä järjestelmää vanhaan, suljettuun maailmaan. Käytämme energiaamme työhön, joka voi hidastaa kehitystä ympäristössä, jossa ideat ja innovaatiot kehittyvät ja leviävät nopeasti. Oikeasti meidän pitäisi nyt rakentaa vahvoja ekosysteemejä, jotta Suomi olisi vahva älykkäiden ratkaisujen kehittämisessä ja käytössä eri alueilla. Luotaisiin sovelluskykyinen sote ja sopeutumiskykyiset kunnat.

Paradoksi on Stenvallin mielestä siinä, että soten ja maakuntien uudistamisen alkuvaiheessa puhuttiin ”ihan viisaasti” palveluiden ekosysteemistä ja älykkäistä organisaatioista. Nyt näyttääkin siltä, että uudistusten valmistelun poliittinen valtapeli ja byrokratia ovat syöneet Suomen kannalta nämä tärkeät tavoitteet aamupalaksi.

– Kyllä nyt voi kysyä, että onko sote-valmistelussa aidosti mietitty tätä digitalisaation mahdollisuutta, vai pätevätkö tässä nyt muut logiikat? Ovatko nämä paremmat sote-palvelut vain retoriikkaa? Me tarvitsisimme eteenpäin katsovan uudistuksen ihan ehdottomasti, Stenvall sanoo.

Myönteinen lähtökohta
kääntyi jääräpäisyydeksi

Syksyllä 2016 tehdyn kyselyn mukaan kuntapäättäjät suhtautuvat myönteisesti Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen. Tulos poikkeaa ratkaisevasti suhtautumisesta Kataisen hallituksen kuntauudistukseen.

Jari Stenvall pitää yhtenä syynä hyvään lähtökohtaan sitä, että kuntakenttä on poliittisesti lähellä hallitusta, kun suuri osa pienistä kunnista on keskustavetoisia.

Kataisen hallitus kompuroi siinä, että se yhdisti soten ja kuntauudistuksen toisiinsa. Nyt käynnissä olevan uudistuksen poliittisena riskinä Stenvall pitää sitä, että valinnanvapaus, sote ja maakuntauudistus on kytketty toisiinsa.

– Jotakin tässä on vialla, kun iso osa asiantuntijoista ja poliitikoista ajattelee, että soten toteutusaikataulu on epärealistinen. Yhdyn siihen käsitykseen, että jos tähän mennään, niin mennään hallitusti, eli toimivia ratkaisuja etsien ja kokeillen. Nyt tätä pusketaan aika jääräpäisesti.

Stenvall sanoo, että neljän vuoden hallitusperiodi on nyt ongelma. Hallituksella näyttäisi olevan kiire saada aikaan uudistus, jota on vaikea vetää takaisin vaalikauden jälkeen.

Uudistukseen liittyy valtavasti epävarmuutta. Stenvall sanoo oppineensa pelkäämään jokaista uudistusta, jossa on enemmän kuin kymmenen sivua.

– Tässä valmistelussa on tuhat sivua. On paljon yksityiskohtia ja sivulauseita. Helposti koko härpäkkä menee poskellensa, Stenvall epäilee.

Yhtiöittäminen luo
monopolimarkkinat

Sote-uudistuksen valinnanvapaus ja siihen liittyvä yhtiöittäminen ovat Jari Stenvallin mukaan merkittävämpi asia kuin maakuntauudistus.

Stenvall ei ole vastahankainen uudistuksen isoa kuvaa kohtaan. Hän kritisoi toteutustapaa, joka vie kohti ennakoimatonta riskien maailmaa.

– Meille tulee monopolimarkkinat, joista julkinen toiminta on riippuvainen. Tästä on huonoja kokemuksia. Jopa vahvasti markkinataloudesta jotakin ymmärtävät ovat sitä mieltä, että tästä tulee ongelmia. Monopolimarkkinat eivät tule pitkällä juoksulla toimimaan missään tapauksessa.

Julkiset yhtiöt joutuvat Stenvallin mukaan kilpailuun takamatkalta, koska siirtyminen bisneslogiikkaan vie niiltä jopa kahdesta neljään vuotta.

Yhtenä uhkana Stenvall pitää sitä, että myös suomalaisten terveysdata siirtyy kansainvälisen bisneksen käyttöön.

Big data on terveysbisnekselle öljyä, jonka avulla tehdään voittoja. Suomi on erityisen kiinnostava kohde, sillä Suomessa on kerätty terveydenhuollon dataa paljon systemaattisemmin kuin monessa muussa maassa.

Oman ongelmansa aiheuttavat kuntien ja yksityisten terveysyritysten palvelusopimukset, joita on tehty jopa 20 vuodeksi. Näitä sopimuksia on vaikea purkaa, vaikka järjestelmä muuttuisikin.

Stenvall pitää pitkiä sopimuksia tahallisina. Kunnat ovat niitä halunneet, koska ne tuntevat vahvaa epäluottamusta valtiota kohtaan.

– On tehty sopimuksia, kun on pelätty uudistuksia ja haluttu turvata kunnan palvelujen jatkuminen kaikissa tilanteissa.

Tarvitaan intohimoa
rakentaa uutta kuntaa

Kevään kunnallisvaaleissa valitaan valtuutetut, jotka eivät vielä tiedä, millaisen kunnan päättäjiksi he joutuvat.

– Kunnat pärjäävät jollakin tavalla taloudellisesti. Sopeutumisvaikeuksia tulee, mutta isossa kuvassa kunnat pärjäävät taloudellisesti. Toiminnallisesti tulemme näkemään aika lailla polarisaatiota, Jari Stenvall ennakoi.

Osa pienistäkin kunnista löytää Stenvallin mukaan paikkansa, jos ne ovat kekseliäitä ja aktiivisia. Osa kunnista näivettyy.

Kuntiin jää vielä sote-sektorin poistumisen jälkeenkin merkittäviä tehtäviä. Ongelmana Stenvall pitää sitä, että nämä tehtävät eivät kovin hyvin tue toisiaan.

– Kunnat joutuvat hakemaan kumppaneita ja verkostoitumaan elinvoimansa turvaamiseksi. Niiden täytyy myös pystyä ajattelemaan isoja asioita.

Ratkaisevana Stenvall pitää sitä, että kuntiin ei tulisi sellaista pudotusjärjestelmää, jossa uusia näkemyksiä esittäviltä henkilöiltä otetaan kehittämisedellytykset pois kritiikillä ja valtapeleillä. Silloin ollaan näivettymisen tiellä.

– Kunnissa pitää nyt antaa tilaa toimijoille, joilla on todella vääntövoimaa ja intohimoa rakentaa kuntaa.

Teksti: Heikki Laurinolli