Ranking-listoja voi manipuloida

Julkaistu 26.8.2016 - 10:53
kaupunki
Kuvat: Jonne Renvall

Helsinki pärjäsi viihtyvyysvertailussa, mutta tutkijan mukaan se ei vielä kerro taloudellisesta menestyksestä

Ari-Veikko Anttiroiko
Dosentti Ari-Veikko Anttiroiko sanoo, että viihtyvyys ja elinolot ovat vain yksi tekijä tuottavuuden ja taloudellisen menestyksen takana.


Kaupunkien menestystekijöihin ja ranking-listoihin perehtynyt tutkija varoittaa, ettei hyvä sijoitus asuinviihtyvyyttä mittaavassa liveability-vertailussa kerro kaikkea. Helsinki sijoittui yllättäen kymmenen parhaan joukkoon The Economist -lehden vertailussa maailman viihtyisimmistä kaupungeista.

– Viihtyvyys- ja elinolosuhteet ovat vain yksi tekijä tuottavuuden ja taloudellisen menestyksen takana, mutta ne eivät määritä sitä. Tässä mitataan eri asioita kuin taloudellista kilpailukykyä, sanoo kaupunkibrändejä tutkinut Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko.

Helsingin kannattaa Anttiroikon mukaan iloita menestyksestään, vaikka rankkausten puutteet ovat ainakin alan tutkijoiden tiedossa.

– Rankkaukset ovat aina kriteeriperusteisia. Kriteereitä muokkaamalla saa nostettua minkä tahansa kaupungin sijoitusta, jos haluaa manipuloida. Eivät rankkaukset ole mikään absoluuttinen menestyksen mittari.

Suurkaupungit pärjäävät vertailuissa

Ari-Veikko Anttiroiko on tutkimuksissaan vertaillut kaupunkirankingeja ja havainnut, että suuret megakaupungit pärjäävät niissä hyvin. Pohjoismaiden pääkaupunkien vertailussa parhaiten pärjää Tukholma, jonka jälkeen tulee Kööpenhamina. Helsinki ei ole kärjessä.

Anttiroiko ei tyrmää asuinviihtyvyyttä mittaavia liveability-vertailujakaan niiden puutteista huolimatta.

– Antavathan ne kaupungille näkyvyyttä viestinnällistyneessä ympäristössä. Kun Helsinki nyt noteerataan, niin se kasvattaa sen mainepääomaa ja parantaa sen imagoa. Sitä kautta kaikki rankkaukset, olivatpa ne hyvin tai huonosti tehtyjä, vaikuttavat kaupungin symboliseen pääomaan.

Epäviihtyisä mutta vetovoimainen

The Economistin vertailussa pärjäsivät parhaiten Euroopan, Australian ja Kanadan keskisuuret kaupungit. Anttiroikon mukaan esimerkiksi innovatiivisuus- ja brändirankkauksissa parhaiten sijoittuvat kuitenkin suurkaupungit kuten Lontoo, New York, Pariisi, Toronto, San Francisco ja Sydney, jotka taas eivät välttämättä menesty asuinviihtyvyysvertailuissa.

Pitääkö kaupungin olla epäviihtyisä pärjätäkseen hyvin?

– Ei. Epäviihtyisyys tulee pikemminkin ruuhkautumiskustannuksista, kun suosio alkaa tuottaa ongelmia, Anttiroiko sanoo.

Epäviihtyisyydestä huolimatta suurkaupungin vetovoima voi olla niin suuri, että ihmiset muuttavat sinne korkeista hinnoista, rikollisuudesta ja ruuhkista huolimatta.

Luova luokka ei riitä menestykseen

Asuinviihtyvyyden ja taloudellisen menestyksen suhde on monimutkainen asia. Ari-Veikko Anttiroiko ei täysin allekirjoita amerikkalaisen kaupunkitutkija Richard Floridan ajatusta luovasta kaupungista. Floridan mukaan asuinviihtyvyys synnyttää taloudellista kasvua, kun luova luokka vaihtaa asuinpaikkaa hyvän kulttuuritarjonnan ja viihtyisän miljöön perässä.

– Empiiriset tutkimukset osoittavat, ettei se ihan niin mene. Tärkeimpiä kehitystekijöitä ovat edelleen yritysten sijaintipäätökset, investoinnit ja työllistymisnäkymät. Ne määrittävät pitkälti sen, missä taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy, Anttiroiko sanoo.

Viihtyisässä kaupungissa on hyvä elää, mutta se ei riitä selittämään esimerkiksi yritysten sijoittumista.

– Ei riitä, että on viihtyisä kaupunki eikä sekään, että on kivoja tyyppejä ja mukava kulttuuriympäristö. Pitää olla myös talouden ”kovia” elementtejä.

Ilmasto, kieli ja jähmeät rakenteet

Suomi pärjää hyvin rankkauksissa, joissa vertaillaan yritysten toimintaedellytyksiä. Silti Suomeen ei virtaa pääomia eikä huippuosaajia.

– Siihen vaikuttavat monet tekijät. Yksi on pieni koko. Pitää olla kriittistä massaa, jotta tänne kannattaa tulla. Osittain kysymys on markkinoista ja osittain innovaatiomiljöön vetovoimaisuudesta, kun kilpaillaan siitä, mennäänkö Frankfurtiin, Los Angelesiin vai Tokioon, Anttiroiko sanoo.

Anttiroiko nimeää myös sijainti- ja ilmastotekijät syyksi siihen, että Suomi ei houkuttele. Myös kieli ja kulttuuri voivat muodostaa esteitä.

– Ja onhan meillä hyvinvointivaltio. Täkäläiset institutionaaliset rakenteet ovat aika jähmeitä. Verotus on korkea ja sääntely tiukkaa, Anttiroiko luettelee.

Tampere selviää vaikka ei olekaan suurkaupunki

Tampereesta ei tule maailman metropolia, mutta silti se voi pärjätä omilla eväillään.

– Ei kaupungin tarvitse olla kaikissa suhteissa vetovoimainen, vaan täytyy miettiä, mitä virtoja kaupunki voi vetää puoleensa ja mitä se pystyy tuottamaan globaaleille markkinoille, jotta sen elinvoimaisuus säilyy, Anttiroiko sanoo.

Jokainen aluetalous vaatii menestyäkseen vientiä, muuten se surkastuu.

– Meillä on erikoistumisaloja Tampereella. Jos meillä satsataan esimerkiksi koulutusvientiin ja projektiliiketoimintaan, me saadaan vedettyä arvovirtoja kaupunkiin.

Kaupungin pitää Anttiroikon mukaan hengittää toimintaympäristönsä kanssa.

– Mikään kaupunki ei ole staattinen, vaan siellä kulkee tieto-, pääoma- ja matkailijavirtoja, jotka ylläpitävät kaupunkia. Se on koko ajan liikkeessä, ja nämä virrat pitävät sen elävänä.

Ruotsi menestyy, Suomi sinnittelee

Tukholma on Pohjoismaiden pääkaupunkien ykkönen melkein kaikilla keskeisillä mittareilla. Se on Pohjoismaiden suurin kaupunki, aito suurkaupunki, jolle kuninkaanlinna ja vanha kaupunki, merellisyys, hyvä palvelu ja suvaitsevainen kulttuuri tuovat arvovaltaa.

Ruotsi on muita aikaisemmin ollut ulospäin suuntautunut vientimaa, joka kykenee kaupallistamaan innovaatioita.

– Ruotsalaisille on syntynyt kollektiivista pääomaa viennistä ja kärkituotteista Ikeasta ja pop-ikoneista lähtien. Se on osannut vahvistaa tuotekehitystä ja kaupallistamista. Meille suomalaisille se on ollut tunnetusti vähän jähmeää se maailmalle meneminen, Anttiroiko sanoo.

Teksti: Heikki Laurinolli

Ari-Veikko Anttiroiko: City brands in the mediatised world

The Economist -lehden ranking-lista