Ranskan professori Espanjan akatemiaan

Julkaistu 6.5.2016 - 12:35
Jukka Havu
– Suomalaiset menettävät asemiaan kaikilla inhimillisen toiminnan aloilla sen takia, että kielivaranto supistuu voimakkaasti, sanoo professori Jukka Havu. Kuva: Jonne Renvall

Jukka Havu sai merkittävän kunnianosoituksen espanjakielisestä maailmasta

Tampereen yliopiston ranskan kielen professori Jukka Havu on nimitetty Espanjan kuninkaallisen akatemian ulkomaiseksi jäseneksi. Nimitys on huomattava kunnianosoitus koko espanjankielisessä maailmassa.

– Olen ranskan professori mutta olen väitellyt espanjan kielestä ja toimin espanjan opettajana vuodesta 1981 vuoteen 1998 saakka, Havu sanoo.

Espanjan kielen tutkimus on säilynyt Havun ohjelmassa vielä senkin jälkeen, kun hänestä tuli ranskan professori.

– Olen ollut jatkuvasti aktiivinen. Yhtenä syynä on se, että vastaväittäjäni oli Espanjan akatemian jäsen. Hänen kanssaan olen tehnyt tieteellistä yhteistyötä. Olen siis tunnettu myös henkilönä Espanjan akatemiassa.

Havu on nyt jo toinen suomalainen Espanjan akatemiassa Helsingin yliopiston professori Timo Riihon jälkeen.

Espanjankielinen termi Académico Correspondiente Extranjero tarkoittaa suomeksi ulkomaalaista kirjeenvaihtajajäsentä. Tehtävä ei varsinaisesti vaadi mitään, mutta se voi tuoda tieto- tai selvityspyyntöjä, jotka liittyvät espanjan kielen ja kulttuurin opettamiseen tai tutkimiseen.

– Kyllä se mahdollisuuksia antaa viedä eteenpäin espanjan kielen ja kulttuurin tutkimusta ja opetusta, koska tämä antaa arvovaltaa espanjankielisessä maailmassa, Havu sanoo.

Espanjan kuninkaallinen akatemia nauttii suurta arvostusta myös Latinalaisen Amerikan espanjankielisissä maissa.

Suomi menettää mahdollisuuksiaan

Kielivarannon yksipuolistuminen huolestuttaa Jukka Havua. Suuretkin maailmankielet uhkaavat Suomessa jäädä harvinaisten kielten asemaan, kun kaikki opiskelevat pelkkää englantia.

– Ne, jotka sanovat, että englannilla pärjää, eivät osaa mitään muuta kieltä. Mitään muita kieliä kuin englantia ei opiskella tarpeeksi, Havu sanoo.

Suomalaiset menettävät Havun mukaan asemiaan kaikilla inhimillisen toiminnan aloilla sen takia, että kielivaranto supistuu voimakkaasti. Tämä koskee yhtä hyvin kaupankäyntiä kuin tiedettä, tutkimusta, kansainvälisiä projekteja ja järjestöjä.

– Viimeisten kolmen hallituksen ohjelmissa väitetään, että hallitus pyrkii monipuolistamaan kielivalintoja. Tämä on täydellistä tekopyhyyttä, sillä samalla kielten asemaa perus- ja lukio-opetuksessa on koko ajan heikennetty. Miksei esimerkiksi korkeakouluihin pyrittäessä vieraista kielistä saa lisäpisteitä, vaikka kansainvälisyydestä koko ajan jauhetaan juhlapuheissa?

Havu ennakoi, että tilanne muuttuu erityisen huonoksi, kun hänen oma sukupolvensa jää eläkkeelle. Uudet sukupolvet eivät enää hallitse laajaa kielivarantoa.

– Yleinen harhaluulo on, että nuoret osaavat kieliä. Tosiasiassa he osaavat vain englantia, ja muita kieliä osataan huomattavasti vähemmän kuin ennen.

Kiinnostus espanjan kieltä kohtaan on noussut Havun uran aikana 1980-luvun alusta lähtien. 1980-luvun puolivälissä lyhyen espanjan kirjoitti ylioppilaskokeessa noin 120 oppilasta. Määrä on siitä noussut valtavasti.

– Kiinnostus espanjaa kohtaan on kuitenkin niin pientä, että syntyy kaksi ongelmaa: Toinen on se, että ei ole tarpeeksi päteviä opettajia. Toiseksi on vaikeaa saada tarpeeksi oppilaita, että saataisiin ryhmiä kasaan. Se on helpompaa isoissa kaupungeissa, mutta pienissä kaupungeissa ja maaseudulla se on vaikeaa.

Latinalainen Amerikka tarjoaa kauppakohteita

Onko nähtävissä jokin ilmiselvä aukko, joka syntyy espanjan taidon puutteista Suomessa?

– Latinalainen Amerikka on alue, jossa on mahdollisuuksia hyvin paljon. Ne kaksi suomalaista sellutehdasta Uruguayssa ovat Suomen suurimpia ulkomaisia investointeja, Jukka Havu vastaa.

Suomalaista osaamista ja tietämystä on aloilla, jotka sopivat Latinalaiseen Amerikkaan. Yksi niistä on metsänhoito, toinen on koulutus, kolmas terveydenhoito.

– Jos ei ole tietoa, niin silloin ei ole mahdollisuuksiakaan käyttää hyväkseen sitä potentiaalia, mikä niissä maissa on. Englannin taito on nimittäin Latinalaisessa Amerikassa hyvin vaatimatonta.

Havu kuvailee noidankehäksi nykyistä tilannetta: Kun ei ole alueen tuntemusta kaupankäyntiä varten, ei ole myöskään kauppaa. Jos taas olisi kauppaa, olisi tuntemustakin.

Espanjan talouskriisi johtaa aivovuotoon

Espanja on kärsinyt viime vuodet talouskriisistä, jota on seurannut myös poliittinen kriisi. Hallituksen muodostaminen on juuttunut pattitilanteeseen. Tulossa ovat uudet vaalit, joiden ei odoteta ratkaisevan ongelmaa.

– Espanjan tilanne on vaikea. Se heijastuu myös yliopistoihin. Työnsaantimahdollisuuksia ei yliopistoissa näytä olevan. Siellä on paljon aivovuotoa, kun monet lähtevät ulkomaille, Jukka Havu kuvailee tilannetta.

Espanjan valtapuolueet, sosialistit ja konservatiivinen oikeistopuolue Partido Popular ovat juuttuneet korruptiokierteeseen ja menettäneet kannatustaan.

– Se on toisaalta osoitus yhteiskunnan terveydestäkin, että korruptiota on ruvettu puimaan julkisuudessa hyvin aktiivisesti. Ehkä kulttuuri muuttuu ja siitäkin päästään eroon. Kansalaiset ovat kyllästyneet siihen, että poliittiset päätöksentekijät ja muut rikastuvat veronmaksajien kustannuksella.

Espanjassa monia kiintopisteitä

Espanjan akatemian uusi jäsen Jukka Havu ei ole koskaan käynyt härkätaistelussa. Hän ei ole myöskään mikään jalkapallofani, vaikka onkin noteerannut sen, että Atlético Madrid pudotti Saksan mestarin Bayern Münchenin Mestarien liigan loppuottelusta. Kun myös Real Madrid voitti karsintavastustajansa, niin pian kaksi madridilaisjoukkuetta pelaa loppuottelussa paikalliskamppailun Euroopan jalkapallokuninkuudesta.

Espanjassa Havulla on monia kiintopisteitä, joista 1980-luvun kesät Valencian lähistön idyllisessä pikkukaupungissa Jáveassa ovat jääneet mieleen. Urbaanina ihmisenä hän pitää Madridista ja Barcelonasta, mutta Madridin eteläpuolen pikkukaupunki Ciudad Real on jopa suurkaupunkeja merkittävämpi, koska siellä sijaitsee Havulle tärkeä yhteistyöyliopisto.

Teksti: Heikki Laurinolli