Ruotsin kääntäjistä pulaa

Julkaistu 2.10.2017 - 13:56
Kääntäjienpäivät/ Kuva: Jonne Renvall
Kansainvälistä kääntäjienpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa YK:n teemapäivänä. Tampereella pidettyyn tilaisuuteen osallistui yli 200 käännösalan edustajaa, opettajaa ja opiskelijaa. Kuva: Jonne Renvall

Käännöstarpeiden kasvu parantaa kääntäjien työmarkkinoita

Ammattitaitoisille kääntäjille on enemmän töitä kuin he ehtivät tekemään. Uutiset alan muuttumisesta halpatyömarkkinoiksi ei saanut vahvistusta Tampereen ylipistossa pidetyn kansainvälisen kääntäjienpäivän osallistujilta.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton varapuheenjohtaja Sirpa Alkunen sanoo, että uutiset alan synkistä näkymistä ovat pelkkää klikkijournalismia.

– Joillakin on varmaan tilanne koventunutkin, kun on vähemmän vakituisia työpaikkoja. Käännettävän tekstin massa kuitenkin kasvaa. Koko ajan tulee lisää tv-kanavia ja suoratoistopalveluita, joihin tarvitaan tekstityksiä. Tulee lisää kaupankäyntiä, ja käännösten tarve kasvaa maailmanlaajuisesti, Alkunen sanoo.

Pakkoruotsin hokeminen
näkyy kääntäjäpulana

Tampereen yliopiston saksan kielen kääntämisen lehtori Päivi Stöckell kertoo kuulleensa käännöstoimistoilta, että tällä hetkellä on eniten pulaa ruotsin kielen kääntäjistä.

– Pakkoruotsin hokeminen alkaa näkyä, kun ruotsista on tullut vastenmielinen nuorisolle eivätkä ne halua opiskella sitä. Se alkaa vähitellen näkyä. Iso osa ruotsin kääntäjistä alkaa olla vanhoja, sanoo Sirpa Alkunen, joka on toiminut yli 20 vuotta alalla yrittäjänä ja kääntänyt saksasta, ruotsista ja tanskasta suomen kieleen.

Alkunen pitää ruotsin kielen opiskelun hylkimistä outona ilmiönä senkin vuoksi, että se on aika helppo kieli suomalaisille.

Johtuuko ruotsi-vastaisuus muukalaisvihamielisyydestä vai uskosta englannin kielen ylivoimaisuuteen?

– Varmaan se englannistuminen on syynä. Suomalaiset firmat tekevät nykyisin käyttöohjeensa suoraan englanniksi, josta ne käännetään suomeen. Englanniksi ne tehdään sen vuoksi, että siitä ne on helppo kääntää muille kielille.

Alkunen hämmästelee Suomessa vallitsevaa kummallista käsitystä, että ihmisellä olisi rajallinen kyky oppia kieliä. Kuvitellaan, että jos ottaa saksan, niin ei oppisi englantia tarpeeksi hyvin.

– Nehän ruokkivat toisiaan, Mitä enemmän kieliä opettelee, sitä useampia on taas helpompi opetella. Minulle ruotsi oli portti tanskaan ja norjaan, joiden käyttäjille on kyllä töitä. Pohjoismaista yhteistyötä on niin monella alalla.

Englannin asema
säilyy vahvana

Euroopan komission Suomen-edustustossa työskentelevä Mikael Reiman sanoi Tampereen kääntäjäpäivien Translating Europe -opiskelijatilaisuudessa, että EU:ssa ei ole käyttöä ihmisille, joilla on monta kieltä hallussa. Hänen mielestään hyvä englanti ja oman äidinkielen hyvä sanavarasto riittävät. Englannilla on hänen mukaansa valtava voima brexitistä riippumatta.

Sirpa Alkunen huomauttaa, että Reiman puhui EU:sta, joka on vain pieni siivu kääntämisen koko kentästä.

Eikö EU:n eglanninkielistyminen heijasta yleistä kehitystä?

– Olen sanonut opiskelijoille, että on hyvä hankkia myös englannin taito, vaikka täällä opiskeltava päätyökieli olisi joku muu. Paremmat asemat on työmarkkinoilla, jos pystyy tekemään työtä myös englanniksi, sanoo saksan kieltä opettava Päivi Stöckell.

Huonot maksut,
huonot käännökset

Koska kääntäjän työ ei ole suojattu ammatti, voi alalla työskennellä hyvin eritaustaisia ihmisisä. Se näkyy joskus käännöstyön laadussa.

– Aina on ihmisiä, jotka keksivät, että vaihto-oppilaana ollut ihminen voi kääntää. Ei ymmärretä sitä, että suomen kielen taito on tärkeä, koska enimmäkseen käännetään omaan kieleen päin. Ei se auta, että on asunut pitkään ulkomailla, jos suomen kielen taito on rapistunut, Sirpa Alkunen sanoo.

Huonojakin käännöksiä julkaistaan. Alkusen mukaan ne, jotka maksavat huonosti, saavat myös huonoja käännöksiä. Television ja suoratoistopalveluiden katsojien pitää osata vaatia hyviä käännöksiä, koska he myös maksavat palvelusta.

Alkusen mukaan aina on ollut kamppailua käännösten hinnoista. Nyt niistä vain on alettu puhua enemmän julkisesti.

– Meiltä valmistuvilla opiskelijoilla on hyvä itsetunto, ja he alkavat olla aika kriittisiä sen suhteen, mitä töitä he ottavat vastaan ja millä hinnalla, Päivi Stöckell sanoo.

– Työelämätaidot ovat paremmat kuin meidän valmistumisemme aikoihin, Alkunen vahvistaa.

Stöckellin mukaan kääntämisen linjan valinneet saksan opiskelijat työllistyvät hyvin. Kaikki sijoittuvat koulutustaan vastaavan työhön.

Konekääntäminen
voi muuttaa työnkuvaa

Käännösrobottien ja konekäännösten on väitetty tekevän ihmisen jopa tarpeettomaksi kielenkääntäjän työssä. Alan ammattilaiset näkevät tulevaisuuden realistisemmin.

– Puhuimme opiskelijoiden kanssa tästä viime viikolla. Meidän visio on se, että tulee uusia tehtäviä. Tarvitaan niitä, jotka editoivat koneen tekemiä käännöksiä julkaisukuntoon, tekevät oikolukua, kielen ja tekstin tarkistusta ja muita tehtäviä. Varsinainen kääntäminen voi vähentyä muttei se koskaan kokonaan poistu. Tulee vain uusia tehtäviä, Stöckell kertoo.

Alkunen arvioi, että suomi on niin pieni kielialue, ettei se houkuttele isoja rahasatsauksia konekääntämiseen samana tapaan kuin englannin ja saksan välille.

– Vaikka robotilla olisi millainen sanavarasto hyvänsä, niin ei se osaa kääntää sananleikkejä eikä se ymmärrä, mikä on se juju. Jonkun on se post-editoitava, mutta jos jälkityöt vievät enemmän aikaa kuin se kääntäminen olisi vienyt, niin ei se ole kustannustehokasta. On parempi, että ihminen tekee monet tekstit alusta asti.

Alkunen sanoo, että kone voi kääntää kaikkein mekaanisimmat tekstit, joissa lukee, että paina nappia ja vedä vivusta.

Vaihto-opiskelijat
uusi voimavara

Yliopistojen käännöstieteen opetus on perustunut siihen, että kaikkien A-työkieli on suomi, jolloin suomen taidon pitää olla äidinkielen tasoinen. Nyt on syntynyt paineita tarjota koulutusta myös niille, joiden kielitausta on kokonaan toinen. Heitä voitaisiin tulevaisuudessa ottaa opiskelemaan käännöstiedettä suomi B - tai C-työkielenä eli vieraan kielen tasolla.

Päivi Stöckell kertoo, että uudistuksen seurauksena voitaisiin kielenopiskelijoiksi saada houkuteltu myös vaihto-opiskelijoita, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä.

Kääntäjienpäivää vietettiin tänä vuona ensimmäistä kertaa YK:n teemapäivänä. Tampereen yliopistolla järjestettyyn tapahtumaan osallistui yli 200 käännösalan edustajaa, opettajaa ja opiskelijaa. Päivän teemana oli ”Kääntäminen ja monimuotoisuus”.

Teksti: Heikki Laurinolli