Sananvapauden väärinkäytön kielto nousee harkintaan

Julkaistu 18.11.2016 - 15:36
Jukka Viljanen/ Kuva: Jonne Renvall
– Ihmisillä on hämärän peitossa se, mikä on loukkaavaa ja mikä taas vihapuhetta. Aika paljon pitää poliittisessa keskustelussa myös sietää, muistuttaa ihmisoikeustutkimuksen dosentti Jukka Viljanen. Kuva: Jonne Renvall

Ihmisoikeustutkija arvioi, että puhdasoppisuus vihapuheen tulkinnassa voi johtaa Trumpin kaltaisiin lieveilmiöihin

Sananvapauden väärinkäytön kieltoa on syytä harkita, sanoo perus- ja ihmisoikeuksiin erikoistunut tutkija Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta.

– Lainsäädäntö laahaa aina jäljessä sananvapauspuolella. Valemedia-ongelmiin ensimmäinen vastaus on median itsekontrolli, mutta kyllä viranomaisten pitäisi käyttää olemassa olevaa lainsäädäntöä tehokkaammin, jos MV-lehden kaltaisia ilmiöitä esiintyy, Viljanen sanoo.

Rikoslainsäädäntö on Viljasen mielestä Suomessa riittävä. Syyttäjät ovatkin entistä aktiivisemmin ryhtyneet toimiin valemedian saamiseksi kuriin.

– Laki tarjoaa tälläkin hetkellä valikoimaa, mutta ehkä koetaan, ettei ole vielä menty liian pitkälle. Mutta kuinka kauan pitää odottaa, jos sallitaan ihmisten uhkailu väkivallalla vaikkapa maahanmuuttokysymyksissä? On merkkejä siitä, että keskustelu on ryöstäytynyt vaaralliselle puolelle.

Valemedia ja sananvapauden väärinkäyttö verkkomedian aikana on aiheena Tampereella pidettävässä seminaarissa, johon osallistuu kansainvälisiä ja kotimaisia tutkijoita, toimittajia ja virkamiehiä.

Vihapuheen
käsite hämärtyi

Kiihkeä keskustelu valemediasta ja sananvapaudesta on johtanut siihen, että vihapuheen käsite on hämärtynyt. Vastapuolen mielipiteet on liiankin helppo torjua leimaamalla ne vihapuheeksi.

– Ihmisillä on hämärän peitossa se, mikä on loukkaavaa ja mikä taas vihapuhetta. Aika paljon pitää poliittisessa keskustelussa myös sietää, Jukka Viljanen sanoo.

Vihapuhetta on kaikki sellainen, missä syytetään ihmistä vaikkapa terroristiksi hänen syntyperänsä, kansanryhmänsä tai uskontonsa vuoksi.

– Itse olen sallivampi kuin moni muu. Jos ajatellaan USA:n presidentinvaalikeskustelua, niin synnyttääkö liika puhdasoppisuus ja poliittinen korrektius tällaisia ilmiöitä, että ihmiset alkavat tukea muuta kuin sitä valtamediaa?

Ylikorrektius herättää Viljasen mukaan kysymyksen median puolueettomuudesta USA:n kaltaisessa tilanteessa, jossa valtamedia oli yhden ehdokkaan puolella toista vastaan. Euroopassa tällainen asetelma on harvinaisempi.

Suomen tilanne on Viljasen mielestä erilainen, koska puolueita on paljon eikä kukaan saa yksinään valtaa haltuunsa. Hän arvioi, että media oppi Suomessa perussuomalaisten ns. jytky-voitosta jotakin.

– Jos maahanmuuttokeskustelu on sellaista, että ei saa olla kuin yksi totuus, niin kyllä se herättää tällaisia ilmiöitä. Näen niin, että Suomessa on tehty oikeita ratkaisuja siinä, että me ei laitettu yhtä puoluetta kokonaan paitsioon. Voi kysyä, saneleeko se yksi puolue kuitenkin muiden puolueiden agendaa.

Trump ei menisi
läpi Euroopassa

Jukka Viljasen mielestä pitäisi erottaa selvästi se, mikä on vihapuhetta ja mikä vain loukkaavaa puhetta.

– Poliittisessa keskustelussa demokratian perusajatus on, että saa olla shokeeraava, häiritsevä ja loukkaava. Se on poliittista keskustelua, mikä ei kannusta väkivaltaan. Siinä tulee heti stoppi, jos ehdottaa väkivaltaa.

Vaarallisena kehityspiirteenä Viljanen pitää sitä, että erilaisia ryhmiä painostetaan väkivallalla. Myös monet yliopistotutkijat ovat joutuneet uhkailun kohteiksi etenkin, jos heidän tutkimuksensa koskee maahanmuuttoa.

Ovatko Donald Trumpin puheet hyväksyttävää poliittista kielenkäyttöä?

– Eivät varmasti eurooppalaisessa kontekstissa. Meillä on selkeästi tiukempi linja kuin Yhdysvalloissa. Uskon että täällä puolueet eivät olisi hyväksyneet tällaista ehdokasta. Jossakin vaiheessa puolue olisi hylännyt ehdokkaan, Viljanen arvioi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta tutkinut Viljanen sanoo, että Euroopassa on se hyvä puoli, että käsitykset demokraattisesta ihanteesta ovat yhteiset. Myös Suomi on joutunut ottamaan oppia ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista.

Vastamedia eroaa
valemediasta

Tampereen julkisoikeuden tutkijat ovat Jukka Viljasen johdolla tehneet lausunnon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Satakunnan markkinapörssi -tapauksesta, jossa pohditaan sitä, saiko lehti julkaista listoja ihmisten verotiedoista.

Kyseessä on ns. sivuväliintulo, joka voidaan antaa ihmisoikeustuomioistuimen presidentin luvalla. Aiemmin ei Suomessa yksikään muu yliopisto ole tällaista päässyt tekemään.

Tutkijat eivät ota kantaa itse juttuun vaan ainoastaan sen peruskäsitteisiin ja niiden määrittelyyn. Päätöstä odotetaan ensi keväänä.

Tutkijat joutuivat lausunnossaan pohtimaan, mitä journalismi on ja miksi valtamedia kuten Helsingin Sanomat saisi julkistaa tietoja, jotka taas kiellettäisiin ei-journalistiselta julkaisulta.

Viljanen myöntää, että journalismin rajoja on vaikea määritellä yksiselitteisesti.

– Meille on kehittynyt vastamedia maihin, joissa valtamedia kertoo vain yhden totuuden. Vastamedia on positiivinen asia, mutta Suomeen syntynyt valemedia ei olekaan enää mitään kansalaisjournalismia.

Valemedian kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Toiset vastustavat maahanmuuttoa, toiset rokotuksia, jotkut kannattavat uskomushoitoja. Yhteistä niille on se, että eivät noudata journalismin eettisiä itsesääntelyohjeita.

Valemedia on Viljasen mukaan sananvapauden väärinkäyttöä, joka pitäisi erottaa selvästi vastamedia-ilmiöstä, joka on positiivinen asia maissa, joissa tiedonvälitys ei ole vapaata.

– Varsinkin Unkari on maa, joka alkaa olla huolestuttava, koska valtaapitävät alkavat siellä hallita mediaa. Euroopan huolestuttavimmat maat ovat yllättäen Turkki ja Unkari, sillä myös Turkki kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Ongelma pakenee
lakia rajojen yli

Lainsäädäntö ei ole pysynyt perässä uuden median ongelmien edessä. Jukka Viljasen mukaan yllättävän monessa maassa on hyvin erilainen suhtautuminen asiaan.

– Lainsäädäntö on pakostakin yhtenäistymässä, koska nämä ilmiöt hyppivät väistämättä rajojen yli. On siirrytty jopa Atlantin toiselle puolelle tuottamaan äärimmäistä vihapuhetta.

Sananvapauden ja verkkomedian tutkijoiden yhteishankkeena on tulossa tutkimus, joka antaa kattavan kuvan tilanteesta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Taustalla on Nordplus Law and Media -projekti, jossa on mukana juridiikan ja mediatutkimuksen tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita.

Opiskelijoille tärkeiksi ovat muodostuneet kesäkoulut, joista seuraava kokoontuu ensi kesänä Viron Saarenmaalla. Tampereella marraskuussa pidettävä sananvapausseminaari on osa projektin toimintaa.

Teksti: Heikki Laurinolli

Sananvapauden väärinkäyttö verkkomedian aikana. Tutkijat, toimittajat ja virkamiehet keskustelevat sananvapauden rajoista, valemediasta, sananvapauden väärinkäytöstä ja ongelmien ratkaisuvaihtoehdoista. Seminaari Tampereella 22.11.2016.