Silmäsairauksien hoito kehittyy nopeasti

Julkaistu 16.11.2016 - 12:15
Professori Hannu Uusitalo
Monet uudetkin hoidot tehoavat parhaiten taudin alkuvaiheessa, joten on tärkeää, että silmäsairaudet todetaan ajoissa, sanoo professori Hannu Uusitalo. Kuva: Jonne Renvall

Silmäsairauksien hoito on kehittynyt nopeasti. Kaihi on voitettu Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa leikkaustekniikan kehityttyä, kostean ikärappeuman hoito on paitsi mullistanut hoitotulokset, myös täyttänyt silmäpoliklinikat. Geeniterapia ja kantasoluhoidot ovat kehittymässä. Yksilöllistetty hoito eli henkilökohtainen lääketiede alkaakin olla seuraava etappi. Sillä pyritään vastaamaan kysymykseen, kenelle eri hoitomuodot parhaiten sopivat ja tehoavat, kertoo silmätautiopin professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.

Ikään liittyvät silmäsairaudet, kuten silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma yleistyvät, kun yhä suurempi osa ihmisistä elää aiempaa vanhemmiksi ja kun varttuneen väestön suhteellinen osuus kasvaa nopeasti. Yhä useampien työikäisten sairastuminen diabetekseen taas merkitsee sitä, että he sairastavat pitempään ja että taudin yleisin komplikaatio, diabeettinen retinopatia, yleistyy.

Toisen merkittävän näkövammaisuutta aiheuttavan silmäsairauksien ryhmän muodostavat perinnölliset verkkokalvosairaudet.

- Kaihi on maailman yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus. Hyvinvointivaltiossa se on opittu tehokkaasti hoitamaan ja voidaan kaihileikkauksella korjata, mutta maailmanlaajuisesti isolla osalla ihmisistä ei ole leikkaukseen mahdollisuutta, Uusitalo sanoo.

Laserhoidon uutta sovellusta kehitetään Tampereella

- Silmänpohjan ikärappeumaan on 10 viime vuoden aikana tullut tehokkaita hoitomuotoja, pistoshoitoja, joilla silmän sisään ruiskutetaan  verisuonikasvutekijän estäjiä, Uusitalo kertoo.

- Suomalaisissa silmäyksiköissä se on nykyisin yleisin toimenpide.

Uusitalo ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Antti Härkönen saivat juuri yhden kolmesta Tampere3-innovaatiopalkinnosta kehittääkseen laseriin perustuvaa menetelmää silmän ikärappeuman kuivan muodon hoitamiseen.

- Laserhoidollahan on ollut paljon käyttöä silmätaudeissa. Sitä käytetään muun muassa diabeettisen retinopatian ja glaukooman hoidossa ja taittokykyä korjaavassa kirurgiassa.

- Laserhoitoa voidaan helposti kohdentaa ja annostella, koska silmän rakenteet ovat kirkkaat. Usein voidaan jopa nähdä, kuinka laser annostelun yhteydessä vaikuttaa hoidettavana olevaan kudokseen.

Geeniterapiasta taas toivotaan apua  yksittäisten geenivirheiden aiheuttamiin silmäsairauksiin. Tällä hetkellä tutkitaan geeniterapian mahdollisuuksia lähinnä perinnöllisten verkkokalvosairauksien hoidossa.

- Kantasolujen käyttö silmäsairauksien hoidossa toinen kuuma aihe. Siitä meillä on Tampereellakin käynnissä tutkimusprojekti apulaisprofessori Heli Skottmanin tutkimusryhmän kanssa, Uusitalo kertoo.

Ihmisen kantasoluista voidaan kasvattaa korvaavia soluja esimerkiksi vaurioituneen verkkokalvon tai sarveiskalvon korjaamiseen. Kantasoluja voidaan käyttää myös yksilöllisinä sairausmalleina  haettaessa uusia hoitomuotoja näkövammaisuutta aiheuttaviin silmäsairauksiin.

Geenit ja valkuaisaineet auttavat yksilöllisen hoidon kehittämisessä

Uusitalo on viime vuosien aikana tutkinut varsinkin yksilöllistetyn lääketieteen mahdollisuuksia silmätautien hoidossa. Yksilöllistetystä lääketieteestä on tullut keskeinen suuntaus lääketieteessä yleensäkin.

Ideana on selvittää, mikä hoito olisi kullekin yksilölle paras.

- Tietty lääkehoito tai toimenpide ei sovi jokaiselle potilaalle - vaikka hoito olisi kuinka hyvä, aina löytyy potilaita, jotka reagoivat siihen jotenkin poikkeavasti. Oikean potilaan löytäminen oikeaan toimenpiteeseen on  hyvin tärkeää, se auttaa potilasta ja lääkäriä. Se auttaa myös terveydenhuollon kustannusten hallinnassa. Tieto potilaalle parhaiten soveltuvasta ja tehoavasta hoidosta pitäisikin saada selville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Yksilöllistetyn lääketieteen keskeisiä välineitä  ovat genomiikka ja proteomiikka, jossa tutkitaan yksilön geenien säätelemien valkuaisaineiden tuotantoa ja toimintaa.

- Olemme olleet mukana kehittämässä  uusia lääkehoitoja esimerkiksi glaukoomaan ja tutkimassa, mikä lääkehoitovaihtoehto sopisi potilaalle parhaiten, Uusitalo kertoo.

- Siinä olemme käyttäneet apuna proteomiikkaa. Silmän pinnasta kyynelnesteestä voidaan ottaa näyte, joka kertoo potilaan yksilöllisen valkuaisaineprofiilin. Näytteestä tutkitaan niin sanottuja  biomarkkereita, merkkiaineita, jotka kertovat esimerkiksi, millaiset lääkkeiden apuaineet potilaalle sopivat.

Yksilöllistetty hoito yleistyy

Uusitalo arvioi, että  yksilöllistetyn lääketieteen menetelmät yleistyvät nopeasti.

- Potilaiden  jaottelu biomarkkereiden avulla on käytössä jo esimerkiksi syöpätautien hoidossa. Se tulee yleistymään nopeasti myös silmäsairauksien hoidossa. Ja sitä tarvitaankin, koska uusia hoitovaihtoehtoja kehitetään kovaa vauhtia.

- Silmän geeniterapiaa ja kantasolusiirtoja tehdään jo ihmisille maailmalla. Tässä vaiheessa tutkimuksen pääpaino on menetelmien turvallisuudessa. Jos kaikki menee hyvin, voi olla, että menetelmät tulevat kliiniseen käyttöön suhteellisen nopeastikin - tosin aluksi hyvin valikoidulle ja rajalliselle potilasjoukolle.  

- Monen näkövammaisuutta aiheuttavan silmäsairauden tärkein hoitoon vaikuttava tekijä on kuitenkin se, että taudit saadaan kiinni riittävän ajoissa. Monet uudetkin hoidot tehoavat parhaiten taudin alkuvaiheessa.

- Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää ylläpitää tietoisuutta silmäsairauksista, niiden hoitomahdollisuuksista sekä näkökyvyn merkityksestä ihmisten elämänlaadulle, työkyvylle ja omatoimisuudelle, Uusitalo toteaa.

Professori Hannu Uusitalo sai keskiviikkona Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiön jakaman ensimmäisen Junnola-palkinnon. Kaisu ja Kalevi Junnolan muistorahastosta jaettavaksi perustetulla palkinnolla säätiö haluaa korostaa tärkeää työtä, jolla näkövamman haittoja voidaan torjua ja jopa poistaa ja jolla näkövammaisuuteen liittyvää yleistä tietoisuutta voidaan lisätä. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.  

Lisätietoja:
Professori Hannu Uusitalo, 040 190 1214, hannu.uusitalo@uta.fi