Sota, työttömyys ja tyytymättömyys ajavat ihmisiä liikkeelle

Julkaistu 5.9.2018 - 09:24
Pakolais-kombo/ Kuva: Wikimedia Commons
Syyrian sota aiheutti pakolaisaallon kohti Eurooppaa. Pakoreitin arkeen kuuluu jonottamista, väsyneitä jalkoja ja vaarallisia venematkoja. Kuvat: Wikimedia Commons

Tutkijan mukaan muuttoliikkeen selittäminen taloudellisesta näkökulmasta on liian kapea-alaista

Maija Ojala-Fulwood
Maija Ojala-Fulwood on itsekin siirtolainen, joka työskentelee nykyisin Itävallan Salzburgissa. Kuvassa siirtolaistutkija tekee matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Teksti: Heikki Laurinolli

Muuttoliikkeelle ei löydy historiasta yhtä ainoaa syytä. Ihmisiä ajavat liikkeelle sota, taudit, työttömyys, tyytymättömyys ja halu parempaan elämään.

– Muuttoliikkeen selittäminen vain taloudellisesta näkökulmasta on kapea-alaista, sanoo siirtolaisuuden historiaan perehtynyt tutkija Maija Ojala-Fulwood.

Muuttoliikkeen syistä nousi kohu, kun pääministeri Juha Sipilä väitti Ylen Ykkösaamussa, että suurin osa Eurooppaan 2015–2016 tulleista turvapaikanhakijoista oli liikkeellä taloudellisten syiden, ei sodan tai vainon vuoksi.

Ojala-Fulwood muistuttaa, että muuttoliike on moninainen prosessi, jonka taustalla voi olla turvattomuutta, halua nähdä ja kokea uutta mutta myös taloudellisia syitä. Aiemmin historiassa myös erilaiset tautiepidemiat vaikuttivat lähtöhaluihin nykyistä enemmän.

– Historiallisesti liikkuvuuden muodot ovat aika moninaisia eikä voi sanoa, mikä olisi se yksi päällimmäinen syy. Tietoa lähtijöiden motiiveista ei aina ole säilynyt ainakaan kirjallisessa muodossa.

Ojala-Fulwood on tutkinut siirtolaisuuden, työvoiman liikkuvuuden ja monietnisyyden historiaa tutkimushankkeessa, jonka tuloksia esitellään Ojala-Fulwoodin toimittamassa kirjassa Migration and Multi-ethnic Communities. Teos kattaa laajan kaaren siirtolaisuuden historiaa myöhäiskeskiajalta nykypäivään alueelta, joka yltää Skandinaviasta Pohjois-Afrikkaan.

Liikkeellä on enemmän
ihmisiä kuin koskaan

Vuonna 2015 maailmassa arvioidaan olleen 244 miljoonaa siirtolaista, joista kolme neljännestä Euroopassa. Euroopan komissio arvioi, että EU-alueelle saapui vuonna 2016 yli kolme miljoonaa pakolaista. Ovatko luvut historiallisesti poikkeuksellisia?

– Kyllä ja ei. Koko ihmiskunnan historiassa ihmisiä on nyt liikkeellä enemmän kuin koskaan sen vuoksi, että maapallolla on nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Ehkä niitä liikkuvuuden muotojakin on enemmän, Maija Ojala-Fulwood vastaa.

Muuttoliikkeen historia on aaltoilua, johon kuuluu myös hetkellisiä liikkuvuuspiikkejä. Yksi niistä oli runsaan sadan vuoden takainen massamuutto Euroopasta Atlantin yli Pohjois-Amerikkaan. Muuttajien määrät olivat suuria suhteutettuna sen ajan Euroopan väkilukuun. Myös sodat ovat usein aiheuttaneet muuttoliikkeen nopeita heilahteluita.

Muuttajista tehdään
helposti syntipukkeja

Maija Ojala-Fulwood on koonnut toimittamaansa kirjaan kymmenen eri tutkijan tekemää tapaustutkimusta, jotka kertovat laajasta vaihtelusta muuttoliikkeen syissä ja muuton onnistumisessa.

– Integroituminen uuteen paikallisyhteisöön onnistui joko todella hyvin, huonosti tai jotakin siltä väliltä.

Tutkijat eivät löytäneet historian tapausesimerkeistä muukalaisvihaa. Muita ongelmia silti ilmeni.

– Riippuu hirveästi paikallisyhteisön tilasta, menikö siellä hyvin ja kuinka vastaanottavaisia he olivat ulkopaikkakuntalaisia kohtaan.

Jos yhteisössä oli konflikteja, niin silloin muuttajista saattoi tulla välillisiä syntipukkeja, vaikka konfliktit olisivat olleet pidempiaikaisia. Jos oli pulaa työvoimasta, niin silloin tulijoille löytyi helpommin paikka.

Sisällissodan Tampere
onnistui kotouttamaan

Historiasta löytyy yllättäviäkin esimerkkejä siitä, miten hyvin muuttajat ovat sopeutuneet uuteen asuinpaikkaansa.

Henrik Mattjus käsittelee tutkimuksessaan vuosien 1918–1920 Tamperetta eri siirtolaisryhmien kannalta. Idästä tulleet tataarit integroituivat todella hyvin Tampereen paikallisyhteisöön aikana, joita historian kirjat kuvaavat verisinä sotavuosina.

Tataarit käynnistivät Tampereella uutta liiketoimintaa ja jäivät kaupunkiin pysyvästi. Monet heistä muuttivat nimensäkin suomalaisen kuuloiseksi.

– Voisi olettaa, että sellaisissa sotaoloissa olisi entistäkin vaikeampaa tulla uudelle paikkakunnalle, mutta heidän integroitumisensa oli oikea menestystarina ja esimerkki, jota ei ole aiemmin huomioitu. Vuoden 1918 tapahtumista on yleensä käsitelty aivan eri juttuja, Maija Ojala-Fulwood sanoo.

Konfliktien keskeltä
löytyy neuvotteluväyliä

Tampereen tataarien esimerkki osoittaa, että konfliktien ja vaikeuksien keskelle osuu myös onnistumisia.

– Aina löytyy neuvotteluvaraa ja aina asiat ovat jotenkin lutviutuneet eikä ole tullut totaalista romahdusta. Siinä mielessä voi uskoa, että tulevaisuudessakin on mahdollisuus löytää neuvotteluväyliä, vaikka olisikin konflikteja ja erimielisyyksiä, Maija Ojala-Fulwood sanoo.

Eritaustaiset ja erikieliset ihmiset ovat kommunikaatiovaikeuksista huolimatta löytäneet usein sovun ja kyenneet elämään yhdessä.

– Nykyään puhutaan siirtolaiskriisistä ja -tulvasta. Kaikki tällaiset sanat tuovat mieleen, että nyt olisi hirveä paniikki, vaikka näistä tulvista huolimatta ei ole hukuttu vaan siitä on löytynyt myös hyviä puolia ja rikkautta paikallisyhteisöön.

Suurvallan rakennustyö
vaati tekijöitä ulkomailta

Viime vuosina on maahanmuuttokiistaa käyty akselilla monokulttuuri vastaan monikulttuurisuus. Löytyykö historiasta mitään todisteita siitä, että jompi kumpi olisi parempi?

Maija Ojala-Fulwood kaivaa vastauksen Ruotsin historiasta, kun 1500-luvulla valtaan noussut Kustaa Vaasa halusi pystyttää uuden uljaan kuningaskunnan ja nostaa maansa pohjoisen suurvallaksi. Siihen tarvittiin paljon erilaista tietotaitoa, jota omasta maasta ei löytynyt. Suurvalta piti rakentaa rekrytoimalla väkeä ulkomailta.

– Kustaa Vaasan aikana ei haluttu, että tulisi ihan mielettömästi porukkaa. Haluttiin sopivasti. Sitä yhtälöä yritettiin taiteilla vähän samalla lailla kuin nykyäänkin, että liikkuvuus olisi hallittavissa. Samoja kysymyksiä pohdittiin siis jo 1500-luvulla.

Kaupungistuminen
ei ole uusi ilmiö

Kaupungistumista pidetään tämän ajan megatrendinä. Onko se uusi piirre maailmahistoriassa?

– Ei se ainakaan Euroopassa ole mikään uusi piirre. Kaupunkien vetovoimaisuus on jatkunut monta sataa vuotta aina keskiajalta lähtien, Maija Ojala-Fulwood sanoo.

Tutkijat ovat aika yksimielisiä siitä, että kaupungit eivät olisi 1500-luvun lopulta lähtien pystyneet nousemaan kukoistukseen ilman jatkuvaa muuttajien tulvaa. Kuolleisuus kaupungeissa oli niin suurta, että ne tarvitsivat enemmän väkeä kuin mitä syntyvyys tarjosi.

Ojala-Fulwood huomauttaa, että liikkuvuutta on ollut myös maaseudun sisällä. Väkeä muutti paitsi maalta kaupunkiin myös kylästä toiseen, jonkin verran myös kaupungeista maaseudulle.

Ella Viitaniemen tutkimus 1700-luvun Suomen kirkonrakennusprojekteista osoittaa, että muurareita ja rakennusmestareita on liikkunut kaupungeista maaseudulle ja maaseudulla pitäjästä toiseen. Liikkuvuus on kaiken aikaa ollut monensuuntaista.

Maija Ojala-Fulwood asuu nyt Itävallassa ja jatkaa tutkimustyötään Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnan projektissa The Changing Environment of the North. Lokakuun alusta alkaen Ojala-Fulwoodin työpaikkana on Salzburgin yliopiston historian oppiaine, jossa hän työskentelee Itävallan johtavana migraatio- ja sukupuolihistorian tutkijana tunnetun professori Sylvia Hahnin alaisuudessa.

Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle Ages to the Present. Edited by Maija Ojala-Fulwood. De Gruyter Oldenbourg 2018.