Suomalaistutkija laati Jemeniin rauhansuunnitelman

Julkaistu 29.10.2018 - 08:39
Susanne Dahlgren/ Kuva: Jonne Renvall
Jemen ei voi enää palata sotaa edeltävään aikaan, sanoo kansainvälisesti tunnettu Jemen-asiantuntija Susanne Dahlgren.

Rauha Jemenissä voi edetä, jos Saudi-Arabian johdon asema alkaa horjua

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

– Maailma olisi parempi paikka, jos Saudi-Arabiaa ei olisi olemassa, sanoo sosiaaliantropologi Susanne Dahlgren.

Tampereen yliopistossa yliopistonlehtorina työskentelevä Dahlgren on kansainvälisesti tunnettu Jemen-asiantuntija, jonka näkemykset kiinnostavat mediaa ympäri maailmaa. Arvostettu amerikkalainen laatulehti The Washington Post julkaisi alkuviikosta Dahlgrenin artikkelin Jemenin tilanteesta.

Dahlgren on laatinut Jemeniin rauhansuunnitelman, josta hän on saanut myönteistä palautetta YK:n Jemenin sovittelutoimistolta. Dahlgren esitteli ideansa myös EU:n ulkosuhteista vastaavalle Federica Mogherinille hänen Tampereen-vierailullaan.

Dahlgrenin näkemyksen mukaan rauhalla mahdollisuudet edetä nyt, kun Saudi-Arabia on menettänyt arvovaltansa toimittaja Jamal Khashoggin paloittelusurman seurauksena. Tie rauhaan voi avautua, jos Saudi-Arabian kruununprinssi menettää valtansa.

Kaikki osapuolet
mukaan neuvotteluun

Jemenin kriisi on johtanut nälänhätään ja maailman pahimpaan humanitaariseen katastrofiin. YK:n johtamat rauhanneuvottelut ovat juuttuneet umpikujaan.

Susanne Dahlgrenin rauhansuunnitelma lähtee siitä, että sodan kaikki osapuolet pitää saada neuvottelupöytään, kun tähän mennessä mukaan ovat päässeet vain hallitus ja kapinallisina pidetyt huthit. Yritys on tyssännyt maan hallituksen vastustukseen. Pöydästä puuttuvat Jemeniin hyökännyt Saudi-Arabia ja alueelliset joukot.

– Hutheja ei pitäisi kohdella hylkiöjoukkona ja Iranin käsikassarana, vaan heillä on ihan oikeasti kannatustakin tietyillä alueilla. Nyt heidät pitäisi vetää pois Iranin syleilystä, jonne heidät työnnettiin, koska eivät saaneet tukea mistään muualta, Dahlgren sanoo.

Dahlgren ehdottaa Jemenin pääkaupungin siirtoa Sanaasta Taizziin, joka on aiemmin ollutkin pääkaupunki. Maa jaettaisiin vyöhykkeisiin, joissa aloitettaisiin jälleenrakennus. Valtiollisia ratkaisuja ei vielä tehtäisi.

– Olen katsonut tätä siitä näkökulmasta, mitä kukin osapuoli hyötyisi. Keskeinen kysymys on, miten saataisiin saudit pois Jemenistä.

Pääkaupungin siirto antaisi saudeille mahdollisuuden näyttää, että he ovat ikään kuin vapauttaneet maan ja palauttaneet maanpaossa olevan presidentin valtaan.

Öljyputki voisi
riittää saudeille

Keskeinen syy saudien hyökkäykseen Jemenin alueelle on se, että maa haluaa rakentaa öljyputken Jemenin itäosan halki Intian valtamerelle. Tämän avulla sen öljykuljetukset eivät enää riippuisi Hormuzinsalmen ahtaista väylistä.

Susanne Dahlgrenin mukaan Jemenissä ymmärretään, että ulkomailla on strateginen intressi Jemeniä kohtaan maan sijainnin vuoksi. Suuria öljyvaroja maalla ei ole.

Saudit ovat jo alkaneet rakentaa öljyputkeaan sillä varjolla, että Riadissa maanpaossa istuva Jemenin nukkepresidentti on antanut siihen luvan. Jemeniläiset kuitenkin vastustavat, koska he eivät halua naapurimaan pysyvää läsnäoloa omalla maaperällään.

– Jos saudit vetävät sen öljyputken ja rakentavat öljysataman, niin se voisi merkitä sitä, että heillä olisi intressi vetäytyä pois sodasta, Dahlgren arvioi.

Öljyputken rakentamisen lisäksi rauha vaatisi sitä, että huthit lopettaisivat ohjusten ampumisen Saudi-Arabiaan ja katkaisisivat yhteistyön Iranin kanssa.

Toimittajasurma vei
Saudi-Arabian arvovallan

Susanne Dahlgrenin rauhansuunnitelman pääajatus on se, että sotaa edeltävään aikaan ei voi palata, sillä maan tilanne on muuttunut eikä presidentillä ole enää mandaattia.

Saudi-Arabian Istanbulin konsulaatissa toteutettu toimittaja Jamal Khashoggin paloittelusurma on syönyt Saudi-Arabian arvovaltaa. Se voi vaikuttaa myös Jemenin kriisiin.

Saudi-Arabiaa johtaa nyt kruununprinssi Muhammad bin Salman, joka raivasi tiensä valtaan röyhkeästi pidättämällä maan eliittiä ja syrjäyttämällä edellisen kruununprinssin.

– Tämän kaverin asema ei ole suinkaan kiistaton. Hänellä on uudistusohjelma, josta ei maan eliitin piirissä ole yksimielisyyttä. Mikäli tämän kaverin asema horjuu, niin silloin voisi ajatella, että Saudi-Arabian kanssa voisi neuvotella uudelta pohjalta tämän sodan lopettamisesta.

Jemenin pitkittyvä kriisi sai alkunsa nimenomaan kruununprinssi Muhammad bin Salmanin ajatuksesta, että Iranin vaikutusvalta poistettaisiin lyhyen sodan avulla. Sotaa on kestänyt jo lähes neljä vuotta ja sen tuloksena on syntynyt tämän hetken pahin humanitaarinen katastrofi maailmassa.

Trump on peluri joka
voi kääntää kelkkansa

Saudi-Arabian vahva asema perustuu sen öljyvaroihin ja siihen, että maa on saanut taakseen Yhdysvallat, joka haluaa estää Iranin valtapyrkimykset Lähi-idässä. Donald Trump on sitonut käsiään Saudi-Arabiaan sadan miljardin asekaupoilla, jotka ovat tärkeitä Yhdysvaltain sisäpolitiikan kannalta.

– Niistä asekaupoista Trump ei luovu, mutta Trump on peluri, joka voi varmistaa ne kaupat. Kun ne on hoidettu ja jos alkaisi näyttää siltä, että kruununprinssin tuoli heiluu, niin sittenhän Trump tulee ja vetäisee maton alta pois, Susanne Dahlgren arvioi.

Yhdysvaltain lisäksi saudien tukena ovat Britannia ja Ranska. Miksi nämä merkittävät oikeusvaltiot tukevat diktatuurivaltio Saudi-Arabiaa?

– Me tutkijat olemme sanoneet, että Saudi-Arabian narratiivi on valheellinen siitä, että se olisi hyökännyt Jemeniin palauttaakseen laillisen presidentin. Se hyökkäsi sinne vain ajaakseen omia intressejään. On suorastaan käsittämätöntä, että länsivallat tekevät näin, Dahlgren sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että myös osa jemeniläisistä tukee Saudi-Arabiaa tässä sodassa, koska se on heidän liittolaisensa hutheja vastaan. Hutheja vastustetaan Jemenissä niin voimakkaasti, että ollaan valmiita tukeutumaan jopa Saudi-Arabian apuun.

Nälänhätä leviää
vaikka ruokaa tulee

Taistelut Jemenissä pitäisi saada loppumaan sen vuoksi, että nälänhätä leviää ja miljoonat ihmiset kärsivät. Saudi-Arabia ei ole yksinään syyllinen nälänhätään.

– Kyllä sinne ruokaa tulee maahan sisään, mutta mätä hallitus vain istuu ja pitää hallussaan avustusvaroja. Sinne on koko sodan ajan tullut ulkovalloilta huomattavia avustuksia ja sinne ne jäävät näiden ministereiden taakse. Eteenpäin ne eivät mene, Susanne Dahlgren sanoo.

Keskiluokkaiset ihmisetkin näkevät Jemenissä jo nälkää. Hallitus romutti epäonnistuneilla toimillaan maan keskuspankkijärjestelmän niin, että palkkoja ei ole voitu maksaa kahteen vuoteen.

– Tämä on maailman suurin humanitaarinen katastrofi, joka on täysin ihmisen aikaansaamaa.

Dahlgren löytää Jemenin kriisistä sen positiiviselta kuulostavan piirteen, että tämä sota on selkeämpi kuin Syyrian sota siinä mielessä, että osapuolia on vähemmän.

Saudien takana oli laaja koalitio, kun se hyökkäsi Jemeniin vuonna 2015. Nyt jäljellä ovat enää Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia. Lisäksi Yhdysvallat antaa tiedustelutietoa ja tankkaa koneita ilmassa eli käytännössä osallistuu sotatoimiin. Saudeille annetun tuen johdosta myös Britanniaa ja Ranskaa voi pitää sodan osapuolena.

Susanne Dahlgrenin artikkeli The Washington Post -lehdessä: Why the south of Yemen is key to its stalled peace talks