Syöpä ei estä asepalvelusta

Julkaistu 2.10.2017 - 15:22
Kai Parkkola/ Kuva: Jonne Renvall
Sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola kiittelee suomalaista rekisterikäytäntöä. Syöpärekisterin ja armeijan testitulosten ansiosta tällä voidaan tehdä tutkimuksia, joita ei voitaisi tehdä missään muualla. Kuva: Jonne Renvall

Yhä useampi syövästä selvinnyt nuori mies menee asepalvelukseen uusien hoitojen ja asenteiden muutoksen ansiosta

Yhä useampi syövästä parantunut mies hyväksytään armeijan palvelukseen. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan hiukan yli puolet entisistä syöpäpotilaista pääsee nykyisin suorittamaan asepalvelusta. Tampereen yliopistosta tutkimusta oli tekemässä sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

– Tämä on ilahduttava tulos. Lisäksi tutkimuksemme osoittaa, että ne jotka ovat parantuneet syövästä, pärjäävät itse palveluksessa erittäin hyvin, Parkkola toteaa.

Positiivista on myös se, että nuorimmat ikäpolvet pärjäsivät tutkimuksen mukaan parhaiten kutsunnoissa ja itse palveluksessa. Parkkola nostaa syyksi kehitykselle entistä paremmat syöpähoidot.

Jotta syövän selättänyt nuorukainen voidaan hyväksyä asepalvelukseen, hänen täytyy kutsuntalautakunnan ja lääketieteellisen arvion mukaan kyetä suorittamaan palvelus turvallisesti ja hänen on oltava sijoituskelpoinen sodan ajan joukkoon.

Tutkimuksessa havaittiin, että syövästä parantuneet eivät keskeyttäneet palvelusta muita varusmiehiä useammin. He myös saavuttivat keskimäärin saman koulutustason kuin muutkin varusmiehet.

Tämä onnistuu
vain Suomessa

Tutkimuksessa seurattiin vuosien 1960 ja 1992 välisenä aikana syntyneitä miehiä, joilla diagnosoitiin syöpä ennen kuudettatoista ikävuotta. Yhteensä tutkimukseen otti osaa 1680 miestä.

– Tutkimukseen sopivia henkilöitä on vain noin 50 vuodessa. Siksi tutkimukseen tarvittiin näin pitkä aikajänne, Parkkola toteaa.

Ennen vuotta 1991 syövän nuoruusiällä sairastaneet miehet saivat automaattisesti vapautuksen asepalveluksesta.

– Suomi on karkkikauppa tällaisille tutkimuksille siinä mielessä, että meillä on käytössä erinomaiset rekisterit syöpätapauksista, minkä lisäksi armeijassa nuoret miehet testataan sekä fyysisillä että kognitiivisilla testeillä. Suomessa voidaan tehdä tutkimuksia, joita ei käytännössä voitaisi tehdä missään muualla, Parkkola sanoo.

Syövästä parantunut
selviää hyvin testeissä

Vaikka syöpähoidot jättävät usein jälkensä ihmiseen, puolustusvoimien testeissä eroja ei juurikaan löytynyt syövästä parantuneiden ja verrokkien välillä.

– Vauhditon pituushyppy oli ainoa lihasvoimatesti, jossa kaikki syöpätyypit vaikuttivat tuloksiin negatiivisesti. Toinen ero löytyi aivosyövän ja lahjakkuustestien välillä. Aivosyövän sairastaneiden ja verrokkien välillä oli selkeä ero P1-testissä, jolla mitataan yleistä lahjakkuutta, matemaattisia kykyjä ja visuaalista hahmottamista, Parkkola kertoo.

Eri syövän muotojen välillä on tutkimuksen mukaan eroja siinä, millaiset todennäköisyydet nuorella miehellä on selvitä asepalveluksesta. Esimerkiksi leukemiasta selvinneillä eroja ei löytynyt. Sädehoidon saaminen erityisesti aivosyövästä puolestaan antaa henkilölle huonoimman ennusteen.

Munuaissyövästä selvinneet pärjäsivät kutsuinnoissa parhaiten: 69 prosenttia hyväksyttiin palvelukseen. Suuri osa arvioitiin kuitenkin B-kelpoisuusluokkaan.

Tutkimuksen mukaan mahdollisuus suorittaa asepalvelus voi parantaa syövästä parantuneen henkilön sosiaalista sopeutumista ja pärjäämistä syövän jälkeen.

– Näppituntumani on, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa syövästä selvinneistä nuorista miehistä tulee suorittamaan asepalveluksen normaalisti, Parkkola toteaa.

Teksti: Jaakko Kinnunen